Kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen.

Tavoite 3: Terveyttä ja hyvinvointia

Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.

Tavoite 7: Edullista ja puhdasta energiaa

Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) astuivat voimaan vuoden 2016 alussa. Ne sitovat niin köyhiä kuin rikkaitakin maita eli ne ovat universaaleja. Yllä olevat ikonit perustuvat tavoitteiden epäviralliseen suomennokseen, joka syntyi Suomen YK-liiton, ulkoministeriön ja YK:n alueellisen tiedotuskeskuksen yhteistyönä.

Kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet jatkavat historian menestyksekkäimmän köyhyyden vähentämiseen tähtäävän ohjelman, vuosituhattavoitteiden, työtä. Niissä otetaan kuitenkin entistä paremmin huomioon ympäristön kestävä kehitys, talous sekä kansainvälinen yhteistyö ja ihmisoikeudet. Näin on haluttu kattaa maailman kaikkien väestö­ryhmien hyvinvointi: ketään ei haluta jättää kehityksessä jälkeen.

Kestävän kehityksen tavoitteita on yhteensä 17 ja niillä on yhteensä 169 alatavoitetta. Tavoite on kääntää globaali kehitys uralle, jossa ihmisten hyvinvointi ja ihmisoikeudet, taloudelinen vauraus ja yhteiskuntien vakaus turvataan  ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Lisäksi poistetaan maailmasta äärimmäinen köyhyys kaikissa muodoissaan.

Tavoitteista päättäminen ei ollut lainkaan helppoa: niitä valmisteltiin usean vuoden ajan YK:n jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja tiedeyhteisön voimin. Tavoitteiden etenemisen seuraamiseksi on YK:n johdolla koottu mittaristo, jolla kunkin päämäärän ja tavoitteen toteutumista seurataan. Tällä hetkellä mittaristo sisältää 243 indikaattoria.

Kaikki kestävän kehityksen tavoitteet ovat tärkeitä ja linkittyvät tiiviisti toisiinsa: yhtäkään tavoitetta ei voi tavoitella toisen kustannuksella. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen tarvitaankin niin valtioita, päättäjiä kuin kansalaisiakin.

Planeetan rajat

Kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Planeettamme ei ole ehtymätön raaka-ainevarasto. Päin vastoin, ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn.

Vuonna 2012, juuri ennen Rio de Janeirossa pidettyä kestävän kehityksen huippukokousta, maailman tiedeyhteisö otti poikkeuksellisen näkyvästi kantaa tähän asiaan. Tieteentekijöiden viesti päättäjille oli, että ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolla ovat niin merkittävät, että voidaan sanoa, että olemme siirtyneet kokonaan uuteen geologiseen aikakauteen. Tätä aikakautta he kutsuivat 'ihmisen aikakaudeksi' (antroposeeni), koska ihmisen toiminnan vuoksi ilmasto muuttuu nopeasti, meret happamoituvat ja kokonaiset ekosysteemit katoavat. 

Vaarassa eivät ole vain eläimet ja kasvit – myös ihmiset kärsivät yhä enemmän luonnon heikentyneestä tilasta. Meidän on toimittava nyt, tai maapallo ei enää pian ole hyvä koti ihmisillekään!

Planeetan rajat -malli suomennettuna
Planeetan rajat -malli suomennettuna Kuva: SYKLI.

Ajankohtaista kestävästä kehityksestä

Opi lisää

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen seuranta

Valtioneuvoston kanslian teettämä kokopitkä, epävirallinen suomennos Kestävän kehityksen tavoitteohjelmasta (Agenda2030) alatavoitteineen.

YK-liiton Kestävä kehitys haltuun! -verkkokurssi