Mitä YK tekee?

YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen kansakuntien yhteistyöjärjestöksi, jonka tavoitteena oli suojella maailmaa uusilta sodilta.

Toinen maailmansota aiheutti maailmassa ennennäkemätöntä tuhoa. Monet kaupungit olivat raunioina, ja miljoonat sotilaat ja siviilit olivat saaneet suursodassa surmansa. Sodan voittajavaltiot halusivat perustaa valtioiden välisen yhteistyöjärjestön, jotta vastaava inhimillinen kärsimys ei enää toistuisi. 

Kansainvälinen sopimus, jolla YK (Yhdistyneet kansakunnat) perustettiin, on nimeltään YK:n peruskirja (UN Charter). Peruskirjassa määritellään kansainvälisten suhteiden tärkeimmät periaatteet sekä YK:n päämäärät. YK on ennen kaikkea valtioiden välisen keskustelun ja neuvottelun foorumi. YK:ssa kaikki 193 jäsenvaltiota voivat käydä keskustelua vaikeista asioista ja sopia yhteisistä pelisäännöistä. Näitä pelisääntöjä ja sopimuksia tehdään toisaalta päätöslauselmien, toisaalta kansainvälisten sopimusten muodossa.

YK on vuosikymmenten aikana myötä kasvanut järjestönä ja toimii nykyään varsin laaja-alaisesti. Nykyään YK:n toiminta ulottuu rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisen lisäksi ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen ja kansainvälisen oikeuden edistämiseen. YK:lla on useita, eri aihealueisiin keskittyneitä ala- ja erityisjärjestöjä sekä eri puolilla maailmaa toimivia operaatioita. YK tarjoaa hätäapua, ratkoo konflikteja ja tukee pysyvää rauhaa sekä edistää ihmisoikeuksien toteutumista ja tuottaa tietoa maailman tilasta. Lisäksi YK johtaa maailman ponnisteluja köyhyyden poistamiseksi ja kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2015 ohjelman nimeltään Agenda2030, jonka on määrä ohjata maailman kehityksen suuntaa tulevina vuosikymmeninä. Ohjelma sisältää 17 kunnianhimoista tavoitetta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.

YK:n viisi päätoiminta-aluetta

  • Rauha ja turvallisuus
  • Kehitys
  • Ihmisoikeudet
  • Humanitaarinen toiminta
  • Kansainvälinen oikeus

Kun YK yli 70 vuotta sitten perustettiin, ajateltiin, ettei kansainvälisen yhteisön (eli maailman valtioiden) ole sopivaa puuttua toistensa sisäisiin ongelmiin. 2000-luvulla on kuitenkin ryhdytty ajattelemaan asiaa myös yksittäisten kansalaisten näkökulmasta: jos jokin valtio ei pysty suojelemaan omia kansalaisiaan, kansainvälisen yhteisön tulisi puuttua tilanteeseen ihmisten suojelemiseksi. Tätä ajattelutapaa kutsutaan inhimillisen turvallisuuden periaatteeksi. Se on siis enemmän kuin sotilaallisen uhkan torjumista: inhimillisen turvallisuuden edistämiseen kuuluu esimerkiksi köyhyyden, tautien, ympäristöongelmien ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta. 

YK:ta ei perustettu viemään ihmiskuntaa taivaaseen, vaan estämään sen päätyminen helvettiin. – Dag Hammaskjöld, YK:n pääsihteeri 1953-1961

Mistä YK saa rahaa? Lue budjetista täältä.