YK:n rahoitus

Jäsenvaltiot rahoittavat YK:n toimintaa. Rahoitus koostuu pakollisista ja vapaaehtoisista maksuista.

Raskaana oleva nainen UNFPA
Monet maat ovat leikanneet YK:n väestörahaston UNFPA:n rahoitusta viime vuosina. Kuva: Martine Perret / UN Photo.

Jäsenvaltioiden pakolliset maksut määräytyvät maksukyvyn mukaan ja vapaaehtoisista maksuista päättää tietenkin kukin maa itsenäisesti.

Pakollisia maksuja, eli niin sanottuja määrättyjä budjettiosuuksia, ovat maksut YK:n perusbudjettiin ja rauhanturvaoperaatioihin.

YK:n taloudenpidon suurin ongelma on jäsenmaksuosuuksien maksamisen aikataulu. Kaikki jäsenmaat eivät maksa omia osuuksiaan ajallaan, vaan pitäytyvät ajoin niiden maksamisesta erilaisin syin. Merkittävin maksuosuuksiensa maksamatta jättäjä tai niiden viiveellä maksaja on ollut Yhdysvallat.

Perusbudjetti

Joka toinen vuosi YK:n sihteeristö laatii maailmanjärjestön sääntömääräisen talousarvion, jonka yleiskokous hyväksyy istunnossaan. Perusbudjetista rahoitetaan päämajan toimintaa (esim. henkilöstön palkkoja, matkustuskuluja) ja monenlaisia muita kuluja.

Esimerkiksi rauhanturvatoiminta, katastrofiapu ja alajärjestöjen kehitysyhteistyö eivät kuulu perusbudjettiin, vaan ne rahoitetaan muilla tavoin.

Perusbudjettia koskevia päätöksiä voidaan tehdä 2/3 enemmistöllä. Jokaisella jäsenmaalla on yksi ääni. Erityinen komitea tekee ehdotuksen jäsenmaiden maksuosuuksista kolmen vuoden välein, Maksuosuuksien suuruus riippuu etenkin maan bruttokansantulosta. Vuodesta 2020 eteenpäin on suunnitteilla tehdä yksivuotinen budjetti kaksivuotisen sijaan.

YK:n jäsenmaiden maksimimaksuosuus perusbudjetista on 22 % ja alin maksuosuus 0,001 %. Maksimimaksuosuuden perusajatus on varmistaa, että järjestön toiminta ei nojaa liikaa yhdeltä valtiolta tulevaan rahoitukseen. Korkeinta maksuosuutta laskettiin 25 prosentista Yhdysvaltojen vaatimuksesta vuosituhannen vaihteessa. 

Yhdysvallat on maailman talousmahtina myös YK:n perusbudjetin suurin rahoittaja ja maksaa maksimiosuutta. Suomen maksuosuus vuosille 2019–2021 on 0,421 %.

YK:n budjetti vuosille 2018-2019 on vajaa 5,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 4,8 miljardia euroa), eli noin 2,7 miljardia dollaria vuotta kohden. Vertailun vuoksi: EU:n vuosibudjetti vuonna 2019 on noin 165,8 miljardia euroa ja Suomen valtion 55,3 miljardia euroa.

Rauhanturvaoperaatiot

Rauhan ja turvallisuuden edistäminen on YK:n työn ytimessä, ja rauhanturvabudjetti on erillinen järjestön perusbudjetista.

Jokainen YK:n jäsenmaa maksaa osansa rauhanturvakuluista. Nämäkin maksuosuudet hyväksytään yleiskokouksessa ja pohjautuvat jäsenmaiden neuvottelemaan maksukykyyn perustuvaan laskentajärjestelmään, mutta siinä on lisähelpotuksia köyhimmille maille.

Lisäksi turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsentä – USA, Kiina, Britannia, Ranska ja Venäjä – maksavat rauhanturvaoperaatioista isomman osuuden kuin muut. Tämä on perusteltua suhteessa määräysvaltaan asiassa, sillä rauhanturvaoperaatioita ei voida aloittaa tai keskeyttää ilman turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten suostumusta.

YK:n rauhanturvabudjetti kesäkuusta 2018 heinäkuuhun 2019 on 6,7 miljardia. Se on vain noin 0,5 prosenttia maailman sotilasmenoista. Kolme suurinta maksajaa olivat Yhdysvallat, Kiina ja Japani.

Vapaaehtoiset maksuosuudet

Vapaaehtoiset maksuosuudet ovat kiinni jäsenmaista itsestään. Ne ovat elintärkeitä YK:n humanitaaristen ja kehitysjärjestöjen sekä ohjelmien työlle.

Tuet koostuvat perustoimintaan vapaasti käytettäväksi tarkoitetusta yleisrahoituksesta (core funding) ja korvamerkitystä, ohjelmakohtaisesta tuesta.

Vapaaehtoiset maksuosuudet ovat merkittävä osa etenkin vauraampien maiden YK-rahoitusta.

Suomen keskeisiä rahoituskohteita ovat olleet muun muassa YK:n tasa-arvojärjestö UN Women, lastenrahasto UNICEF, väestörahasto UNFPA ja kehitysrahasto UNDP. Viime vuosien kehitysyhteistyöleikkaukset osuivat juuri näihin vapaaehtoisiin maksuosuuksiin.

Katso myös tämä visualisointi maiden rahoituksesta eri YK-tahoille vuosina 2010-2017.