Maailman maat kokoontuivat heinäkuussa kahden viikon ajaksi YK:n kestävän kehityksen huippukokoukseen. Koronapandemian vuoksi kokous järjestettiin kokonaan etänä, mikä vaikeutti vuorovaikutusta huomattavasti. Yhteisestä kestävän kehityksen suunnasta sopiminen siirtyy ajankohtaan, jolloin kokoustaminen ja äänestäminen on jälleen mahdollista YK:n New Yorkin päämajassa.
YK:n pääsihteeri António Guterres sanoi avajaispuheessaan, että kehityksen poluille ei ole vielä päästy halutulla tavalla ja koronapandemia uhkaa kääntää kehityksen suuntaa vielä huonommaksi. Guterres muistutti, miten 265 miljoonaa ihmistä on vaarassa joutua nälänhätään tänä vuonna koronapandemian seurauksena. Töiden menettäminen ajaa ihmisiä takaisin köyhyyteen ja ilmastonmuutoksen torjunta on edelleen ratkaisematta. ”Nyt on aika kääntää kurssia.”
YK-liitto osallistui kokoukseen osana Suomen delegaatiota ja toimi aktiivisesti naisten päätoimijaryhmässä. Kokousta kahden viikon ajan seurannut YK-liiton vaikuttamistyön vastaava Jenni Kauppila kertoo, että Suomen osuus sujui hienosti ja Suomen raportti toimi hyvänä esimerkkinä avoimuudesta ja yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Suomi on saanut jo aiemmin kansainvälisesti kiitosta siitä, että maaraportti tuotettiin suomalaista yhteiskuntaa laajasti osallistaen. Myös YK-liitto on osallistunut raportin tekemiseen. "Järjestöjen ja muiden sidosryhmien osallistaminen osaksi virallista raporttia on ollut ainutlaatuista."
🌍 After countless weeks of feminist organizing in collective, after two weeks of long days, morning meetings, across time zones and borders, we participated in #HLPF2020
— Women's Major Group (@Women_Rio20) July 17, 2020
🌍 Our solidarity & community make it all worth it. And the fight is not over#FeministsWantSystemChange pic.twitter.com/n18mgSojex
Suomen pääministeri Sanna Marin piti kokouksessa ministeriosuuden aloituspuheenvuoron, jossa hän alleviivasi monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Marin puolusti YK:n asemaa Covid 19 -kriisistä toipumisessa. ”Monenkeskistä sääntöperusteista järjestystä on haastettu ja sitä on jopa kyseenalaistettu. Kenelläkään ei kuitenkaan ole ollut ehdottaa monenvälisille instituutioille ja YK-järjestelmälle parempaa vaihtoehtoa. Kansalliset, yksipuoliset toimet eivät ratkaise tätä kriisiä.”
Suomi ilmoitti myös tukevansa YK:n COVID-rahastoa 3,5 miljoonalla eurolla. YK:n pääsihteerin lanseeraaman rahaston avulla autetaan matalan ja keskitulotason maita torjumaan pandemiaa sekä palautumaan kriisistä. Kohteena ovat kaikista haavoittuvimmat ryhmät, jotka kärsivät eniten koronaviruspandemian aiheuttamasta yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta kriisitilanteesta.
Kansalaisjärjestöt vaativat, että kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa päästäisiin nykyistä vauhdikkaammin eteenpäin. Maailman maiden on kuitenkin nykyisessä poliittisessa tilanteessa vaikeaa löytää yhteisymmärrystä kaikista 17:tä tavoitteesta.
YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.
Tavoitteiden toteutumista käsittelevä seurantakokous on nimeltään Korkean tason poliittinen foorumi, eli High-Level Political Forum (HLPF).