Rauhanturvaaminen

Rauhanturvaamisen tavoitteena on auttaa konfliktin osapuolia saavuttamaan sopu.

Rauhanturvaajat auttavat osapuolia muun muassa löytämään keskusteluyhteyden, valvovat tulitaukoja ja pitävät yllä turva-alueita.

Rauhanturvaoperaation aloittamisesta päättää aina YK:n turvallisuusneuvosto. Se määrittelee operaation koon, päätavoitteet ja aikataulun. Operaatiota ei voida aloittaa, elleivät sotivat tahot suostu siihen.

    Rauhanturvaamisen keskeiset periaatteet

    • Puolueettomuus
    • Konflikti osapuolilta on saatava suostumus
    • Voimankäytöllä on säännöt

    Konfliktit ovat erilaisia, joten operaatioiden kesto ja sisältö vaihtelevat. Toiset kestävät muutaman kuukauden, jotkut ovat kestäneet jo vuosikymmeniä.

    Tavallisesti operaation päämäärä on ylläpitää tulitaukoa ja erottaa taistelevat osapuolet toisistaan, jotta rauhanomaisille neuvotteluille saataisiin tilaa.

    Operaatiot saattavat lisäksi suojella humanitaarista avustustoimintaa, koska yhä useammin avustustoimijoihin ja siviileihin kohdistetaan tarkoituksellisia iskuja. Operaatioilla voidaan myös pyrkiä tukemaan jo neuvotellun rauhansopimuksen toimeenpanoa.

    Rauhanturvaoperaatiot sisältävät erilaisia tehtäviä. Niihin kuuluu muun muassa vaalien valvonta, poliisien koulutus, miinojen raivaus, sotilaiden kotiuttaminen ja aseiden riisunta.

    Rauhanturvakalustoa Sudanissa
    Rauhanturvaajia partioimassa kiistellyllä alueella Sudanin ja Etelä-Sudanin rajalla vuonna 2011.

    Kaikki YK:n jäsenvaltiot ovat velvollisia maksamaan osuutensa rauhanturvakuluista yleiskokouksessa hyväksytyn maksujärjestelmän mukaisesti.

    Maksun määrä riippuu muun muassa maan suhteellisesta varallisuudesta. Turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet maksavat hieman enemmän kuin muut, koska heillä on enemmän määräysvaltaa asiassa.

    YK:n rauhanturvabudjetti on kuitenkin vain noin 0,5 prosenttia maailman sotilasmenoista.

    Jäsenvaltiot päättävät vapaaehtoisesti, lähettävätkö ne operaatioihin rauhanturvaajia. Suomesta voi lain mukaan olla kerralla operaatioissa mukana korkeintaan 2000 suomalaista.

    YK:n rauhanturvaajat ovat pääosin sotilaita. Rauhanturvaajien joukossa on kuitenkin myös muuta henkilöstöä, kuten siviilipoliiseja, vaalitarkkailijoita ja ihmisoikeusasiantuntijoita.

    Samassa operaatiossa on yleensä rauhanturvaajia useasta eri maasta. Eniten rauhanturvaajia tulee tällä hetkellä kehittyvistä maista, kuten Etiopiasta, Bangladeshista, Ruandasta ja Intiasta.

    Rauhanturvaryhmät voidaan jakaa tarkkailuryhmiin ja rauhanturvajoukkoihin:

    • Tarkkailuryhmiin kuuluu tavallisesti aseettomia sotilas- ja siviilitarkkailijoita. Ne valvovat tulitaukosopimuksien toteutumista.
    • Rauhanturvajoukot koostuvat kevyesti aseistetuista sotilaista ja huippuvarustelluista joukko-osastoista.

    Periaatteena on se, että sotilaat eivät saa käyttää aseitaan muuhun kuin itsepuolustukseen.

    Turvallisuusneuvosto kuitenkin myönsi vuonna 2013 ensimmäistä kertaa YK:n historiassa Kongon demokraattisen tasavallan rauhanturvaajille luvan käyttää joukkojaan hyökkäystarkoituksiin, siviilien turvallisuuden takaamiseksi ja kapinallisia vastaan.

    Jos joukot lähetetään ilman osapuolten suostumusta ja niille annetaan laajemmat oikeudet käyttää asevoimaa, puhutaan rauhanturvaamisen sijaan rauhaanpakottamisesta.

      Tietoa muualla:
      Miten pääsen rauhanturvaajaksi?
      Tietoa Suomen tämänhetkisestä osallistumisesta
      YK:n sivusto rauhanturvaamisesta
      Rauhanturvaajaliitto

      Ajankohtaista:
      Suomen YK-liitto tukee sekä WFUNAn Not Under the UN Flag että Britannian YK-liiton Mission Justice -kampanjoita. Molemmat vaativat toimia rauhanturvaajien tekemien seksuaalirikosten ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

      Rauhanturvaajat

      Faktoja rauhanturvaamisesta

      • Ensimmäiset rauhanturvaajat astuivat YK:n palvelukseen jo vuonna 1948.
      • Tähän päivään mennessä operaatioita on ollut yli 70.
      • Vuoden 2019 alussa YK:lla oli käynnissä 14 rauhanturvaoperaatiota, joista laajin on Kongon demokraattisessa tasavallassa.
      • Joukkoja voi olla muutama tuhat, mutta suurimmissa on ollut jopa 30 000 rauhanturvaajaa.
      • Suomi lähetti ensimmäiset rauhanturvaajansa Suezille vuonna 1956.