Markku Ruotsila kirjoittaa Vieraskynä-palstalla 31.8. YK:ssa käytävästä
globaalista kulttuurisodasta, jossa vastakkain ovat liberaali
länsivaltioiden joukko ja perinteisiä moraaliarvoja kannattava "globaali
etelä" joillakin läntisillä konservatiiveilla vahvistettuna.
Ruotsila niputtaa huoletta kansainvälisiä normeja luovat
ihmisoikeussopimukset sekä esimerkiksi yleiskokouksen antamat, kehitystä
koskevat päätöslauselmat (kuten vuosituhatjulistus)
sekulaaris-liberaalisten arvojen ja projektien eteenpäin viemiseksi
YK:ssa. Tällaiseen toimintaan tuskastuminen saa Ruotsilan mukaan
ilmenemismuodokseen kehittyvän maailman enemmistön keskuudessa esimerkiksi terrorismia.
On totta, että naisten oikeuksiin ja erityisesti seksuaali- ja
lisääntymisterveyteen liittyvät aloitteet, lausumat ja ohjelmat ovat
sensitiivisiä aiheita. Niistä väännetään kättä jäsenmaiden sisällä, niin
Suomessa kuin muuallakin. "Globaali etelä" ei ole kysymyksissä yhtenäinen
ryhmittymä.
Ruotsila mainitsee esimerkkejä uskonnollista etelää kauhistuttaneista
sopimuksista ja maailmankonferenssien loppupäätelmistä, kuten vuoden 1994
Kairon väestökonferenssin sekä lapsen oikeuksien sopimuksen.
Kairon väestö- ja kehityskonferenssissa 179 maan (silloisesta 185
jäsenvaltiosta) edustajat allekirjoittivat 20-vuotisen toimintaohjelman,
joka peräänkuulutti mm. sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä
lisääntymisterveyden ja -oikeuksien takaamista kaikille. Kairossa sovitut
tavoitteet mullistivat koko väestöajattelun: väestökysymykset yhdistettiin
keskeiseksi osaksi taloudellista ja sosiaalista kehitystä, laajennuksena
kapealle väestötieteelliselle näkemykselle. Lapsen oikeuksien sopimuksen
taas ovat allekirjoittaneet kaikki YK:n jäsenvaltiot poislukien
Yhdysvallat ja Somalia.
Vuonna 2000 yleiskokous hyväksyi yksimielisesti vuosituhatjulistuksen,
joka sisältää useita koko maailmaa koskevia kehitystavoitteita, mukaan
lukien tavoitteet turvata puhtaan veden saanti, saattaa uutta teknologiaa
kehitysmaiden käyttöön sekä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa,
parantaa odottavien äitien terveyttä ja taistella HIV/AIDS:ia vastaan.
Tavoitteiden hitaasta toteutumisesta "globaali etelä" on syystäkin
huolissaan, mikä on osaltaan johtanut tiiviimpään yhteistyöhön myös
kansainvälisissä järjestöissä.
Ruotsila mainitsee myös viisi YK:n toimintaa seuraavaa
konservatiivis-uskonnollista järjestöä. YK:n kokouksia ja toimintaa
aktiivisesti seuraavia järjestöjä, joilla on YK:n tunnustama asema, on
yhteensä 1533 mukaan lukien 100 maassa toimivat kansalliset YK-liitot.
Kun seuraa YK:n kehitysagendan puitteissa yksimielisestikin toteutettavien
aloitteiden ja ohjelmien etenemistä, on vaikeaa nähdä, miksi "liberaalin"
lännen ja "konservatiivisen" etelän näkemyserojen korostaminen Ruotsilan
tapaan olisi hedelmällistä. Poliittiset erimielisyydet ovat osa
demokraattista keskustelua, myös maailman suurimmassa rauhanjärjestössä.
Kyseessä on ainoa aidosti multilateraalinen järjestö, jonka puitteissa
globaaleja ongelmia voidaan ratkoa tasavertaisesti.
Sirpa Pietikäinen, puheenjohtaja
Jari Haapiainen, varapuheenjohtaja
Suomen YK-liitto