- Suomen YK-liitto pitää erittäin tärkeänä, että Suomi profiloituu niin kotimaisissa toimissaan kuin YK:ssa johdonmukaisena kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolustajana sekä painottaa konfliktien ennaltaehkäisyä. Näin toimiessaan Suomi vahvistaa YK:n kykyä ehkäistä, hallita ja ratkaista väkivaltaisia konflikteja, sekä tukee vahvaa ja koordinoitua YK-järjestelmää, joka turvaa humanitaarisen avun heikoimmassa asemassa oleville.
2) EU:n roolin edistäminen YK:ssa
Yhdysvaltojen roolin ja rahoituksen heikentyessä YK:ssa, nousee uusille toimijoille poliittista
vaikuttamismahdollisuutta.
- Suomen YK-liiton mielestä EU:n tulee ottaa vahvempi rooli ja varmistaa, että YK:n työ jatkuu rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja kestävän tulevaisuuden edistämiseksi.
- Vahva yhteinen EU-politiikka YK:ssa lisää sen vaikutusmahdollisuuksia.
- Yhteistä YK-politiikkaa tarvitaan myös eurooppalaisen puolustusyhteistyön tueksi ja lisäksi, ratkaisemaan laajempia globaaleja kysymyksiä, kuten terrorismia.
- Suomen tulisi vahvistaa Pohjoismaiden ja Baltian alueen maiden yhteistyötä YK-politiikassa.
3) Suomen vaikutusmahdollisuudet YK:ssa, ml. turvallisuusneuvoston vaihtuvan jäsenen paikka
Turvaneuvoston vaihtuvan jäsenen paikka kaudelle 2029–2030 antaisi Suomelle mahdollisuuden vaikuttaa ja vahvistaa Suomen asemaa ja verkostoja kansainvälisessä politiikassa, ja erityisesti YK:ssa.
Turvaneuvoston lisäksi YK:ssa on monia muita merkittäviä paikkoja vaikuttaa, kuten meneillään oleva YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOCin jäsenyyskausi 2026–2028 sekä mahdollinen YK:n rauhanrakennuskomission jäsenyys vuosiksi 2027–2028. Myös suomalaisten työskentely YK-järjestelmässä laajentaa Suomen vaikuttamismahdollisuuksia ja kontaktipintaa.
- Suomen YK-liiton mielestä Suomen vahva läsnäolo YK:ssa ja sen järjestöissä ja toimielimissä vahvistaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia olla mukana rakentamassa kansainvälistä politiikkaa, erityisesti siinä tilanteessa, missä fyysisten lähetystöjen määrää on vähennetty.
- Jäsenyyksien täysimittainen hyödyntäminen vaatii riittävää resurssointia ja johdonmukaista ja tavoitteellista YK-politiikkaa.
- Suomen työntekijöiden määrän tukeminen YK:ssa n on tärkeä investointi osaamisen ja kansainvälisen verkostoitumisen edistämisessä.
- Moninapaistuvassa maailmassa YK:n kautta avautuva mahdollisuus saada kontekstispesifiä syventävää tietoa monipuolisesti eri lähteistä, ml. paikalliset ja kansainväliset kansalaisjärjestöverkostot, on entistä tärkeämpi.
4) YK:n rauhanturvaaminen ja rauhanrakentaminen
Rauhan rakentaminen ja sen turvaaminen on yksi YK:n pääasiallisista tehtävistä ja siksi on tärkeää, että Suomi osallistuu työhön aktiivisesti myös jatkossa. Operaatioihin osallistuminen antaa mm. ensikäden tietoa turvallisuusneuvoston teemoista.
- Suomen YK-liitto pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa tukea YK:n poliittisten operaatioiden ja rauhanrakennustoiminnan kehittämiseksi, jotta YK kykenisi ennaltaehkäisemään ja reagoimaan konfliktitilanteisiin nykyistä tehokkaammin.
- YK-liitto pitää hyvänä Suomen pyrkimyksiä kasvattaa rooliaan rauhanvälityksessä, väkivaltaisten konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisussa yhteistyössä YK:n kanssa.
- Tuemme Suomen linjausta jatkaa tukeaan rauhanrakennusrahastolle ja hakea YK:n rauhanrakennuskomission jäseneksi vuosiksi 2027–2028.
5) Turvallisuuspoliittiset linjamuutokset
Asevarusteluun käytetyt varat ovat kasvaneet ja vuonna 2024 siihen käytettiin noin 2700 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti. Alle 4 % tästä summasta riittäisi vuosittain poistamaan maailman nälänhädän vuoteen 2030 mennessä.
- Suomen YK-liiton mielestä asevarustelun kasvu on kestämätön suuntaus. On tärkeää palata takaisin kansainväliseen sopimusmaailmaan aseidenriisunnan ja asevalvonnan osalta, koska siten voidaan välttää sotien eskaloituminen ja inhimillisen kärsimyksen lisääntyminen.
Ydinaseiden kuljettamisen ja säilyttämisen salliminen Suomen maaperällä on merkittävä periaatteellinen päätös.
- Suomen YK-liiton mielestä näitä vaikutuksia Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ei ole riittävästi selvitetty. Ennen kuin tehdään ydinaseita koskevia päätöksiä, tarvitsemme perusteellisen tilannearvion sekä laajapohjaisen ja avoimen keskustelun turvallisuuspolitiikkamme tulevista peruspilareista.
6) YK-reformi toimivan YK:n edellytys
YK:n reformin aito tarve perustuu siihen, että sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on kerrostunut vuosikymmenien aikana jäsenmaiden prioriteettien ja tarpeiden pohjalta. Uudistuminen on välttämätöntä, mutta se tulee toteuttaa suunnitellusti ja siihen tulee varata riittävät resurssit.
- Suomen YK-liitto korostaa, että uudistustyöhön tulee perehtyä huolella ja varmistaa myös kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien säilyminen.
- Rakenneuudistuksien ohella reformia voidaan edistää myös toimintatapoja kehittämällä: esimerkiksi turvaneuvoston työtapoja saatiin muutettua Suomen tukiessa Liechtensteinin esitystä liittyen YK:n yleiskokouksen roolin vahvistamiseen turvallisuusneuvoston veton käyttöön liittyen.
- Suomen YK-liiton korostaa, että reformissa aktiivisesti mukana oleville maille voi avautua merkittäviäkin vaikuttamisen paikkoja. Presidentti Stubbin yleiskokousviikkojen puheenvuoroissaan esille nostamat ajatukset turvallisuusneuvoston uudistamisesta ovat tuoneet Suomelle paljon positiivista näkyvyyttä.
Reformissa käsittelyssä on myös eri YK-järjestön yhdistämiset, päällekkäisyyksien purkamiset ja
mandaattien tarkastelu.
- Suomen YK-liitto pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa yleistukea UNFPA:lle ja UN Woman:lle naisten oikeuksien edistämiseksi, varmistaen että molemmat järjestöt ja niiden mandaatit säilyvät vahvoina.
- Suomella on tällä hetkellä tärkeä vaikuttamisen paikka UNDP:n, UNFPA:n ja UNOPS:n Bureaun johtoryhmässä varapuheenjohtajana. UNDP:n mandaatin vahvistuessa myös Suomen on lisättävä yleistukea järjestölle ja oltava aktiivinen toimija laajenevaa järjestöä uudistettaessa.
7) Joustavan yleisrahoituksen välttämättömyys YK-järjestöille ja yhteisrahoitusinstrumentti
Yleisrahoitus on erityisen tärkeää YK:n tehokkuuden lisäämiseksi, ja se mahdollistaa varojen joustavan käytön, jolloin YK pystyy parhaiten auttamaan siellä missä hätä on suurin.
- Suomen tulee jatkaa rahoitusta eri YK-järjestöille, ja varmistaa, että nykyiset painopistealueet eivät kärsi. Aiemmat painopistealueet olivat naisten ja tyttöjen tukeminen sekä koulutus (UNFPA, UN Women, UNICEF).
- Suomella on hyviä kokemuksia siitä, kuinka suhteellisen pienilläkin summilla saadaan paljon aikaiseksi kuten esimerkiksi kokemukset YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja YK:n kehitysohjelman (UNDP) sekä asuinyhdyskuntaohjelman UN Habitatin tukemisesta osoittavat.
- Lisäksi Suomen tulee jatkaa tukeaan tutkimukseen, teknologiseen kehitykseen ja innovaatioon keskittyneille organisaatioille, jotka toimivat Suomessa, kuten UN Global Pulse ja UNICEF Innovation Hub, ja UNU-Wider.
Uudistusten yhteydessä vaaditaan usein parempaa koordinaatiota ja työnjakoa sekä järjestöjen välisen kilpailun vähentämistä.
- Suomen YK-liiton mukaan tätä tavoitetta voidaan edistää parhaiten tukemalla yhteisrahoitusmekanismeja (Pooled Funding). Lähestymistapa kannustaa sektorien välisiin toimiin ja murtaa sektorikohtaisia siiloja. Lisäksi yhteisrahastot vahvistavat toiminnan johdonmukaisuutta, laajentavat rahoittajapohjaa sekä helpottavat moniulotteisten haasteiden ratkaisemista. Samalla ne vahvistava alueellisia ja maakohtaisia One UN rakenteita.
8) Tulevaisuussopimus ja digisopimuksen toimeenpano
Uudet teknologiat, erityisesti tekoälyn eettinen käyttö, vaativat jaettuja kansainvälisiä sääntöjä. YK on luontevin alusta näiden luomiselle ja kehittämiselle koko ihmiskunnan etua ajatellen.
- Suomen YK-liiton mukaan syksyllä 2024 solmitun Tulevaisuussopimuksen osana tehty Digisopimus antaa hyvän pohjan työlle, ja Suomen tulee olla aktiivinen sen toimeenpanossa sekä kehittämisessä ja tukea tänä kevään nimitetyn asiantuntijapaneelin työtä.
9) Moniääninen ja osallistava kansaisyhteiskunta
Kansalaisjärjestöjen osallistuminen ja monitoimijayhteistyö on pitkään ollut Suomen vahvuus. Laaja yhteiskunnallinen vuoropuhelu on tärkeä osa yhteiskunnallista vakautta ja keskinen osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
- Suomen YK-liiton mielestä Suomen ja Pohjoismaiden tulee tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuuksia YK:ssa.
- Suomen YK-liitto koordinoi Suomessa toimivien YK-järjestöjen ja niiden affiliaattien One UN in Finland -verkoston työtä, toimii Eduskunnan YK:n ystävien verkoston sihteerinä, koordinoi henkilöjäsenistä koostuvaa YK:n ystävät verkostoa (n. 400 jäsentä) sekä YK-koulujen verkostoa (n. 150 koulua ja oppilaitosta). Suomen YK-liitto on ainoa päätyökseen laaja-alaisesti YK-asioista seuraava ja niistä tiedottava kansalaisjärjestö Suomessa, ja se palvelee laajempaa suomalaista kansalaisjärjestökenttää toimimalla tiiviissä yhteistyössä paitsi 70:n jäsenjärjestönsä kanssa, sekä ollen laajasti verkottunut kotimaisissa monitoimija- ja järjestöverkostoissa, toimikunnissa sekä neuvottelukunnissa.