Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos-teemasivusto tarjoaa tietoa ilmastonmuutoksesta eri näkökulmista. Löydät sivustolta monipuolisia toiminnallisia tehtäviä esi- ja alakouluun. Yläkouluun on tarjolla mielenkiintoisia, sovellettavia ja toiminnallisia tehtäväkokonaisuuksia/työpajoja muun muassa ilmastotunteiden käsittelyyn, medialukutaidon kehittämiseen ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin liittyen. Toiselle asteelle on erityisesti suunniteltu monialainen oppimiskokonaisuus (MOK), joka on helposti hyödynnettävissä myös yläkouluun. Tutustu myös UNDP:n Ole osa muutosta -kampanjaan ja kuuntele Energia-podcast.
TYÖPAJAT JA TEHTÄVÄKOKONAISUUDET
Kestävän kehityksen tehtävä
Minun hiilijalanjälkeni
Opitaan, mitä hiilijalanjälki tarkoittaa. Lisätään ymmärrystä omasta kuluttamisesta ja kestävistä elämäntavoista.
- ilmastonmuutos
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- esi- ja alkuopetus
- alakoulu
Kestävän kehityksen tehtävä
Pieni luontokaupunki
Opitaan, mikä merkitys vedellä on luonnolle ja ihmisille sekä pohditaan erilaisia sään ääri-ilmiöitä. Lisätään ymmärrystä ympäristön ja ilmaston muuttumisesta sekä kaupunkiympäristön merkityksestä.
- ilmastonmuutos
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- esi- ja alkuopetus
- alakoulu
Kestävän kehityksen tehtävä
Maistelupeli
Opitaan maistelemaan erilaisia vihanneksia ja hedelmiä. Murretaan ennakkoluuloja ja opetellaan kasvisruokailua. Lisätään ymmärrystä kestävistä elämäntavoista.
- ilmastonmuutos
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- esi- ja alkuopetus
- alakoulu
Kestävän kehityksen tehtävä
Tekoja- ja toimintaa ilmastoahdistukseen
Karri Miettisen ja Kaisa Happosen tuottamissa työpajoissa opitaan käsittelemään ilmastoahdistuksesta syntyviä tunteita kanavoimalla ne erilaisiin toiminta- ja taidemuotoihin. Työpajan neljässä tehtävässä opitaan blackout-runoutta, kollaasirunoutta, kirjoittamaan kirje päättäjille ja etsimään positiivisia ilmastouutisia. Työpajat voi suorittaa kokonaisuutena tai erillisinä tehtävinä.
- ilmastonmuutos
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- alakoulu
- yläkoulu
- toinen aste
Kestävän kehityksen tehtävä
Kriittisen medialukutaidon työpajat
Kahdessa kriittistä medialukutaitoa kehittävässä työpajassa opitaan vaihtamaan ajatuksia kestävään kehitykseen liittyen sekä tunnistamaan ilmastoon liittyviä tunteita ja käsittelemään niitä erilaisten tehtävien avulla. Työpajan voi valita kiinnostuksen mukaan.
- ilmastonmuutos
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- alakoulu
- yläkoulu
- toinen aste
Kestävän kehityksen tehtävä
Ilmastokriisi, ilmastokansalaisuus ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet
Kolmeen opetusvideoon pohjautuvalla oppitunnilla opitaan ilmastokriisin vaikutuksista maapallolle ja ihmisille sekä ilmastokansalaisuuden tarkoituksesta ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksista. Luentojen jälkeen suoritetaan neljä tehtävää.
- ilmastonmuutos
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- toinen aste
Kestävän kehityksen tehtävä
Ilmastonmuutos -ilmiöprojekti
Monialaisen ilmiöprojektin aiheena on ilmastonmuutos, jonka lopputuotoksena on kollaasirunotyöpaja ja runotaidenäyttely. Agenda 2030 -tavoitteista 13: Ilmastotekoja on läheisesti aiheeseen liittyvä. Projekti antaa syvällistä ymmärrystä ilmastonmuutoksesta, siihen liittyvistä aihepiireistä, sekä antaa välineitä aiheen pohdintaan ja siihen, millaisia ilmastotekoja itse voimme tehdä.
- ilmastonmuutos
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- toinen aste
LUE LISÄÄ AIHEESTA
Ilmastonmuutos aiheutuu pitkälti ihmisten toiminnasta, ennen muuta luonnonvarojen ylikulutuksesta ja kestämättömästä energiankulutuksesta. "Nyt on aika toimia, kuten YK:n pääsihteeri António Guterres muistuttaa: Jos haluamme pysäyttää ilmastonmuutoksen ja estää pysyvän katastrofin syntymisen, meidän täytyy rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen."
Ilmastonmuutos aiheuttaa ilmaston lämpenemisen lisäksi äärimmäisiä sääolosuhteita: voimakkaita sateita, tulvia, maanvyörymiä, kuivuutta, meriveden lämpenemistä ja merenpinnan nousua. Sääilmiöt, kuten hirmumyrskyt ja kuivuus ovat jo aiheuttaneet tuhoja ihmiselle, taloudelle ja ympäristölle. Ennusteiden mukaan moninkertaistuvat kielteiset vaikutukset eli kerrannaisvaikutukset kasvavat merkittävästi ja aiheuttavat dominoefektin, mikäli keskilämpötila nousee yli puolitoista astetta.
YK:n ilmastonmuutosta käsittelevän, vuonna 2015 solmitun Pariisin sopimuksen tavoitteena on, että ilmaston lämpeneminen tulee pysäyttää vähintään kahteen ja mielellään puoleentoista celciusasteeseen. Hiilidioksidipäästöjen tulee vähentyä 55 prosenttia vuoden 2010 arvoista vuoteen 2030 mennessä ja olla nollatasolla vuoteen 2050 mennessä.
Hiilipäästöjen vähenemistahdin pitää kolminkertaistua, jotta päästään kahden asteen tavoitteeseen ja viisinkertaistua, jotta päästään puolentoista asteen tavoitteeseen.
Ilmastopäästöt aiheutuvat suurelta osin suoraan tai välillisesti energiankulutuksesta. Siksi energiantuotannon päästöjen vähentäminen on olennaisin yksittäinen asia ilmastonmuutoksen torjumisessa. Globaali öljyn, hiilen ja kaasun käyttö kasvavat edelleen lisääntyvän energian kysynnän ja infrastruktuurin rakentamisen vuoksi. Kasvutrendi on ristiriidassa paitsi energia- ja ilmastotavoitteiden, myös monien muiden kestävän kehityksen tavoitteen kanssa. Mikäli kunnianhimo fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa ei kasva, energiantuotantoon kytköksissä olevat hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan vuoden 2030 jälkeenkin.
Tiesitkö, että:
- Suomen ilmasto lämpenee nopeammin kuin koko maapallon keskimäärin. 1800-luvun puolivälistä vuoteen 2017 Suomen keskilämpötila on noussut 2,3 astetta.
- Maapallon ilmasto on lämmennyt vuodesta 1880 lähtien 2010-luvun alkuun noin 0,85 astetta. Lämpeneminen on kiihtynyt, sillä maapallon keskilämpötila on noussut yhteensä noin 0,72 astetta kuluneen kuudenkymmenen vuoden aikana, keskimäärin 0,12 astetta vuosikymmenessä.
- Lämmön karkaamista estävien kaasujen määrä on lisääntynyt voimakkaasti ihmisen toiminnan seurauksena. Fossiiliset polttoaineet, kuten öljy, kivihiili ja maakaasu, aiheuttavat kolme neljäsosaa kasvihuonekaasupäästöistä.
- Vuoristojäätiköt ovat kutistuneet maailmanlaajuisesti. Viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana vuoristojen jäätiköistä on sulanut jäätä keskimäärin yhteensä 226 miljardia tonnia vuodessa.
- Pohjoisessa ikiroudan peittämillä alueilla maan pintakerrosten lämpötila on 1980-luvun alusta lähtien noussut paikoin jopa 2–3 astetta.
- Valtamerien ylimmät kerrokset 700 metrin syvyyteen saakka ovat lämmenneet viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana. Valtamerten pintaosa eli pinnalta 75 metrin syvyyteen ulottuva vesikerros on lämmennyt eniten, lähes puoli astetta.
- Ilmastonmuutos vaikuttaa maantieteellisesti hyvin eri tavoin. Rankkasateet ovat voimistuneet monilla maa-alueilla, kun toisaalla taas on havaittu entistä ankarampia ja pidempiä kuivuuskausia.
Maapallon lämpötila nousee
Maapallon lämpötila nousee
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan viisivuotiskauden 2013-2017 aikana maapallon keskilämpötila on ollut mittaushistorian lämpimin.Vuoden 2018 keskilämpötila oli noin 1,0 ° C korkeampi kuin esiteollisella ajalla ja myös ilmaston hiilidioksidipitoisuus oli vuonna 2017 146 prosenttia verrattuna esiteolliseen aikaan. Nykytavoitteena on, että ilmaston lämpeneminen tulee pysäyttää 1.5 asteeseen. Hiilidioksidipäästöjen tulee vähentyä 55 prosenttia vuoden 2010 arvoista vuoteen 2030 mennessä ja olla nollatasolla vuoteen 2050 mennessä.
Energia ja fossiiliset polttoaineet ja UNDP:n Ole osa muutosta -kampanja
Energia ja fossiiliset polttoaineet ja UNDP:n Ole osa muutosta -kampanja
Tällä hetkellä ilmastonmuutoksen torjunta ei etene toivotulla tahdilla. Vaikka vuonna 2015 tehtiin merkittäviä sopimuksia ja linjauksia, kuten Pariisin ilmastosopimus ja Agenda 2030, globaali öljyn, hiilen ja kaasun tuotanto kasvavat edelleen lisääntyvän energian kysynnän ja infrastruktuurin rakentamisen vuoksi. Kasvutrendi on ristiriidassa paitsi energia- ja ilmastotavoitteiden kanssa, myös monien muiden kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa. Mikäli kunnianhimo fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa ei kasva, energiantuotantoon kytköksissä olevat hiilidioksidipäästöt jatkavat kasvuaan vuoden 2030 jälkeenkin.
Vaikka energian kysyntä laskisi merkittävästi globaalilla tasolla elämäntapa-, kulkutapa- ja ruokailutapamuutosten vuoksi, kaikkien maiden täytyy silti ottaa suuria askelia kohti uusiutuvia energianlähteitä. Jotta Pariisin sopimuksen tavoitteisiin päästään, maailmanlaajuiset päästöt pitää saada laskuun seuraavien viiden vuoden aikana. Mitä pidemmälle kehityksen suunnan muuttaminen siirtyy, sen vaikeampia tarvittavat leikkaukset ovat.
Skenaario kuvaa kasvihuonekaasupäästötasoja nykytasolla, kansallisesti määriteltyjä päästövähennystavoitteita (NDC, Nationally Determined Contributions) niiden toteutuessa sekä vaadittavaa vähennystä 1,5 asteen lämpenemisen toteutumiseksi. Päästöskenaarioissa ylin linja osoittaa päästöjen todennäköistä kehitystä jos mikään ei muutu ja keskimmäinen Pariisin ilmastosopimuksen rajaamia päästöjä. Alin kuvaa päästökehitystä joka vaadittaisiin, jotta pysyttäisiin 1,5 asteen lämpenemisen tavoitteessa.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Ole osa muutosta - Don't choose extinction -kampanja
YK:n kehitysohjelma UNDP:n kampanja Don't choose extinction haluaa nostaa esiin, miten valtavia tukia fossiilisille polttoaineille annetaan. Maailmassa tuetaan fossiilisten polttoaineiden tuotantoa vuosittain 423 miljardilla dollarilla. Kolmasosa tästä summasta riittäisi kattamaan äärimmäisen köyhyyden poistamisen maailmasta.
Videolla dinosaurus Frankie marssii YK:n yleiskokoussaliin tuomaan viestiä 66 miljoonan vuoden takaa. Viesti on selkeä: fossiilisten polttoaineiden rahoittaminen on käytännössä ihmiskunnan ajamista sukupuuttoon. ”Edessänne on ihmiskunnan suuri muutoksen mahdollisuus! Tämä on villi ideani: älkää valitko sukupuuttoa!”
Koko kampanjan englanninkieliset sivut täällä: dontchooseextinction.com
PODCAST: Energia ja öljyriippuvuus: minkä pitää muuttua?
PODCAST: Energia ja öljyriippuvuus: minkä pitää muuttua?
Podcast-jaksossa käsitellään fossiilisista polttoaineista irtautumista erityisesti öljyriippuvuuden näkökulmasta. Podcast on osa Suomen YK-liiton tuottamaa sarjaa, jossa keskustellaan kestävästä kehityksestä.
Keskustelemassa ovat T-Median kestävän tulevaisuuden johtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu ja ympäristöaktivisti Leo Stranius ja BIOS-tutkimusyksikön tutkija, FT, dosentti Tere Vadén. Haastattelijana toimii energia-alan moniottelija Tuomas Vanhanen.
Opettajan ilmasto-opas
Opettajan ilmasto-opas
Open ilmasto-opas on aineenopettajille opetus- ja kasvatustyön tueksi tehty opasmateriaali. Se kuvaa ilmastonmuutos-ilmiön jokaisen koulussa opetettavan oppiaineen näkökulmasta erikseen ja tarjoaa lisäksi kuvamateriaalia, sekä aihepiiriin sopivia tehtäväideoita jokaiselle oppiaineelle. Oppiainekohtaisen materiaalin lisäksi oppaaseen on koottu tiiviit vinkit monialaiseen oppimiseen ja alakoulun ilmastokasvatukseen, sekä yleistietopaketit ilmastonmuutoksesta ja ilmastokasvatuksesta.
Oppaan on toteuttanut ympäristökasvattaja Pinja Sipari Maj ja Tor Nesslingin säätiön apurahalla. Sisältöjen ideointiin ja kommentointiin osallistui hankkeen aikana yli sata suomalaista ilmasto- ja kasvatusalan toimijaa opettajista tutkijoihin ja kansalaistoimijoihin.
Linkki sivuille: https://openilmasto-opas.fi/
Lähdeluettelo
Lähdeluettelo
- Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC). 2013. Ilmastonmuutos v. 2013: Luonnontieteellinen perusta. Yhteenveto päätöksentekijöille suomeksi. Ensimmäisen työryhmän osuus IPCC:n 5. arviointiraportissa. Ilmatieteen laitos, Helsinki. 34 s. http://ilmatieteenlaitos.fi/documents/30106/42362/ipcc5-yhteenveto-suomennos.pdf/4332dffb-da72-41c9-a23d-24215c5cbbac
- IPCC. 2013. Summary for Policymakers. In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom & New York, NY, USA: 3–29. http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg1/WG1AR5_SPM_FINAL.pdf
- Hartmann, D. L., Klein Tank, A. M. G., Rusticucci, M., Alexander, L. V., Brönnimann, S., Charabi, Y., Dentener, F. J., Dlugokencky, E. J., Easterling, D. R., Kaplan, A., Soden, B. J., Thorne, P. W., Wild, M. & Zhai, P. M. 2013. Observations: Atmosphere and Surface (Executive Summary, 2.4 Changes in Temperature, 2.5 Changes in Hydrological Cycle, 2.6 Changes in Extreme Events). In: IPCC. 2013. Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change [Stocker, T. F., Qin, D., Plattner, G.-K., Tignor, M., Allen, S. K., Boschung, J., Nauels, A., Xia, Y., Bex, V. & Midgley, P. M. (eds.)]. Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA: 159–254. http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar5/wg1/WG1AR5_Chapter02_FINAL.pdf
- Ruosteenoja, K. & Alestalo, M. 2014. Vitkasteleeko ilmaston lämpeneminen? Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmastokatsaus 2/14: 3–5. http://ilmatieteenlaitos.fi/documents/30106/2239552/Katsaus022014.pdf/ec0c51b7-81f9-4dc3-9bb9-7ee1207e7c27
- https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY - Ilmastoinfo
- Ilmasto-opas.fi