Venezuela – muutoksen ja epävarmuuksien maa
Ensimmäisenä Pakkala nostaa esiin Venezuelan useista syistä. Maria Corina Machado sai Nobelin rauhanpalkinnon. Yhdysvallat vangitsi Nicolas Maduron. Kahdeksan miljoonaa venezuelalaista on paennut kotimaasta. Kaikki on epävarmaa, varsinkin tulevaisuus. Donald Trump sanoi, että tästä lähtien Yhdysvallat päättää Venezuelan asioista.
Venezuelan asukkaista iso osa ei kaipaa Nicolas Maduroa. Maduron ryhmittymän valtakaudella Venezuelasta on tullut saalis. Rikolliset kilpailevat öljystä, kullasta, kokaiinista ja muusta rahanarvoisesta. Tavallisilla ihmisillä on ollut vaikeuksia hankkia lääkkeitä ja ruokaa.
Nicolas Maduro oli Venezuelan presidentti vaalipetoksen turvin. Hän joutaa vankilaan, moni venezuelalainen on sanonut haastatteluissa. YK:n ihmisoikeustyöryhmä uskoo, että Maduron hallinto on syyllistynyt rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Venezuelassa voi nyt tapahtua mitä tahansa. Vallan hallinnasta päätetään aseilla. Donald Trump ei ollut ehdokkaana Venezuelan presidentinvaaleissa.
Papua-Uusi-Guinea – Monimuotoisuuden haasteet ja rikkaudet
Toiseksi kiinnostavin kohde on Papua-Uusi-Guinea, joka hämmästytti Pakkalaa. Yhdentoista miljoonan ihmisen maassa on tuhat erilaista kansanryhmää. Papualaiset puhuvat kahdeksalla sadalla kielellä. Kuinka se on mahdollista? Miten se vaikuttaa elämään Papua-Uudessa-Guineassa?
Uuden-Guinean halki kulkee vuoristo. Asuttajat ovat aikanaan valinneet kukin oman rinteensä, oman laaksonsa, erossa muista. Papualainen sanonta kiteyttää: ”joka kylä elää tavallaan”. Kielet ovat säilyneet. Se on hyvä. Mutta kuinka näin moni-ilmeinen kansakunta toimii?
Ihmisille naapurit voivat olla ystäviä tai vihollisia. Vanhat kaunat kytevät. Maakiistat repeävät väkivaltaan. Harva hallitus on istunut koko kautensa alusta loppuun asti Papua-Uudessa-Guineassa. Port Moresby on lähes aina kärkiryhmässä, kun maailman lehdet tekevät listoja kaupungeista, joissa on vaarallista asua.
Monenlaisuus on valtiolle pulma ja rikkaus. Yhteiseloon avautuminen vaatii rohkeutta. Papua-Uusi-Guinea on ainutlaatuinen monella tavalla. Entä me suomalaiset? Kannustaisimmeko vai inhoaisimmeko toisenpuhujia, jos kansamme juttelisi tuhannella kielellä?
Palau – Pieni saarivaltio suurten kysymysten äärellä
Kolmanneksi Pakkala mainitsee tuntemattoman Palaun. Pääkaupungissa Ngerulmudissa on kaksisataa asukasta.
"Enpä edes tiennyt, että on maa nimeltä Palau" toteaa Jukka Pakkala.
Korallisaaret kiertyvät kapeina riuttasuikaleina. Sadat luodot kohoavat vihreinä kumpuina sinisestä merestä. Kallioissa on varhaisten asujien taidetta. Tämä oli meidän, kuvat kertovat.
Palau on vallattu suurissa sodissa. Saarilla on tutka-asemia ja kiitoratoja. Alueella on käynnissä iso peli. Yhdysvallat ja Kiina kilpailevat vaikutusvallasta. Huumekauppiaat etsivät reittejä. Saarimaa ei ole paratiisi. Nykyilmiöitä ovat verovälttely ja rahanpesu.
Palau opettaa. Saarelaisilla on alle viisisataa neliökilometriä maata ja yli puoli miljoonaa neliökilometriä merta. Mitä merelle tapahtuu, se tapahtuu Palaulle. Onko kolmenkymmenen vuoden päästä eläviä koralleja? Emme tiedä. Palau perusti maailman ensimmäisen haiden suojelualueen. Palaun ei tarvitse olla mahtimaa ollakseen kiinnostava.