Syyskuun lopulla maailman johtajat kokoontuivat New Yorkiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen aluksi muistelemaan 80-vuotista taivalta ja pohtimaan maailmanjärjestön tilaa. Vaikka tilaisuudessa keskusteltiin merkittävistä saavutuksista kuluneina vuosikymmeninä, esiin nousi myös organisaation syvenevä kriisi merkityksellisyyden ja tehokkuuden suhteen.
Suurvaltojen välisten geopoliittisten jännitteiden kärjistyminen on heikentänyt turvallisuusneuvoston kykyä puuttua aikamme vaikeimpiin konflikteihin. Tilannetta pahentaa vakava talouskriisi, joka uhkaa heikentää YK:n kykyä hoitaa ydintehtäviään: ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, edistää ihmisoikeuksia ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.
Pääsihteeri António Guterres käynnisti keväällä UN80-aloitteen, joka pyrkii tekemään YK:sta ketterämmän, kustannustehokkaamman ja reagoivamman. Aloite on välttämätön, sillä rajut rahoitusleikkaukset pakottavat vaikeisiin valintoihin prioriteettien ja toiminnan suhteen. Panokset YK:lle – ja maailmalle – ovat harvoin olleet näin korkeat.
UN80-aloite ja YK:n talouskriisi
YK:n resurssit ovat supistuneet kuluvana vuonna 30 % verrattuna vuoteen 2023. Syynä on jäsenvaltioiden maksujen viivästyminen ja maksamattomat osuudet. Jo nyt kriisi on johtanut rekrytointikieltoon ja palvelujen supistumiseen.
UN80-aloite keskittyy päällekkäisyyksien karsimiseen, prosessien virtaviivaistamiseen ja toimintojen siirtämiseen edullisempiin sijainteihin. Vaikka jäsenmaiden toiveesta pyritään turvaamaan turvallisuusneuvoston ja muiden keskeisten elinten työ, säästöt voivat heikentää läpinäkyvyyttä: raportteja ja kokouspöytäkirjoja julkaistaan vähemmän, kokouspalveluja toimistoajan ulkopuolella rajoitetaan ja webcast-lähetyksiä voidaan supistaa. Tämä voi johtaa myös kansalaisjärjestöjen osallistumismahdollisuuksien heikkenemiseen.
Rauhanturvaoperaatiot juustohöylän alla
YK:lla on 11 rauhanturvaoperaatiota, joissa palvelee 68 000 sotilas- ja siviilitehtävissä. Rahoitusleikkaukset kohdistuvat myös näihin operaatioihin. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidetään tasaisia leikkauksia kaikkiin missioihin, mikä voi heikentää kapasiteettia siinä määrin, että tavoitteiden turvallinen toteuttaminen vaarantuu.
Myös humanitaarinen apu on kärsinyt: leikkaukset ovat jo heikentäneet YK:n kykyä vastata kriiseihin muun muassa miehitetyillä palestiinalaisalueilla, Sudanissa, Kongossa, Haitissa, Syyriassa, Jemenissä ja Afganistanissa.
Mandaatteja liikaa, resursseja liian vähän
YK:n kolme pääelintä (yleiskokous, turvallisuusneuvosto, ECOSOC) ovat antaneet yli 40 000 mandaattia vuodesta 1946 lähtien. Tämä on paisuttanut työmäärää ja luonut raskaita, päällekkäisiä prosesseja. Pääsihteerin raportti jäsenmaille korosti kuilua mandaattien määrän ja käytettävissä olevien resurssien välillä.
Päätöslauselmien pituus on kolminkertaistunut vuosien saatossa, ja mm. turvallisuusneuvoston teksteissä korostuu yhä useammin ilmaisu ”nykyisten resurssien puitteissa”. Tämä kasvattaa sihteeristön työtaakkaa ja venyttää entisestään rajallisia resursseja.
Rakenteelliset uudistukset horisontissa
Seuraava uudistusten vaihe koskee rakenteellisia muutoksia ja ohjelmien yhdistämistä. Pääsihteeri ilmoitti aikovansa tarkastella alueellisten toimistojen ja erityisedustajien rakenteita säästöjen ja toiminnallisuuden parantamiseksi. Esimerkiksi rauhanoperaatioiden osaston (DPO) ja poliittisten asioiden osaston (DPPA) yhdistämistä harkitaan. Yhdysvallat painottaa, että YK:n tulisi keskittyä ydintehtäväänsä – kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitoon. Uudistusten riskinä on kuitenkin ihmisoikeuksien, tasa-arvon, ilmastotoimien ja kestävän kehityksen aseman heikkeneminen.
Suuret rästit ja rahoitusvääntö edessä
YK:n budjetista yli 40 % tulee Yhdysvaltojen ja Kiinan maksuosuuksista. Molemmilla on kuitenkin merkittäviä rästejä: Yhdysvalloilla 1,5 mrd $ säännölliseen budjettiin ja 1,2 mrd $ rauhanturvaamiseen, Kiinalla 587 milj. $ vuodelle 2025. Kiina maksaa jäsenmaksuosuutensa yleensä vasta vuoden viimeisinä päivänä, mikä kasvattaa likviditeettikriisiä.
Ensi vuodelle odotettavien leikkausten valossa YK:n sihteeristö on ehdottanut tuntuvia henkilöstö- ja budjettileikkauksia vuodelle 2026. Yleiskokouksen viidennessä komiteassa on syksyllä odotettavissa vaikeat neuvottelut tulevien vuosien rahoituksesta.
Yleiskokouksen korkean tason viikon kohokohtia
YK 80 vuotta – menneisyyden opit ja tulevaisuuden suunta
Yleiskokouksen korkean tason viikko käynnistyi 22. syyskuuta YK:n perustamisen 80-vuotisjuhlalla. Tunnin mittaisessa kokouksessa virkamiehet sekä valtion- ja hallitustenpäämiehet pohtivat kuluneiden vuosikymmenten saavutuksia ja tulevaisuuden suuntaviivoja. Tilaisuudessa kuultiin Liberian Ellen Johnson Sirleafin ja Norjan Gro Harlem Brundtlandin vahvat puheenvuorot, joissa korostettiin yhteisiä sitoumuksia sotien ehkäisemiseksi, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseksi ja kestävän kehityksen tukemiseksi.
Kahden valtion ratkaisu – lupauksista tekoihin
Ranskan ja Saudi-Arabian johdolla järjestettiin korkean tason konferenssi kahden valtion ratkaisun vahvistamisesta. Tavoitteena oli laatia tiekartta, joka sisältää konkreettiset ja aikataulutetut askeleet kohti Palestiinan valtion tunnustamista ja kansainvälisen lain toteutumista. Palestiinan edustajat joutuivat osallistumaan etäyhteyksin viisumikieltojen vuoksi, ja Gazan kriisin varjossa lopputulos jäi vaatimattomaksi.
Konferenssin loppuasiakirja kuitenkin korosti tarvetta siirtyä sanoista tekoihin. Julkilausuma hyväksyttiin 142 valtion tuella, 12 valtion ollessa poissa ja 10 vastustaessa. Kokousta edeltäneinä päivinä useat maat – mm. Ranska, Britannia, Kanada ja Australia – tunnustivat Palestiinan valtion.
SDG Moment – kestävyyden tarinoita
Vuosittainen SDG Moment -tapahtuma toi esiin inspiroivia esimerkkejä kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä eri puolilla maailmaa. Esillä olivat muun muassa uusiutuvan energian, sukupuolten tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistysaskeleet.
Beijing +30 – tasa-arvon tilannearvio
Neljännen naisten maailmankonferenssin 30-vuotispäivän kunniaksi pidetyssä istunnossa arvioitiin edistystä sukupuolten tasa-arvossa Pekingin vuoden 1995 konferenssista lähtien. Puheenvuoroissa tunnistettiin saavutuksia ja hyviä käytäntöjä, mutta myös edelleen ratkaisemattomia haasteita.
Climate Summit 2025 – kohti COP30:tä
Ilmastonmuutokseen keskittynyt huippukokous keräsi lähes sata osapuolta, jotka edustavat yli kahta kolmasosaa maailman päästöistä. Ne julkaisivat uusia tai päivitettyjä kansallisia ilmastositoumuksiaan (NDC). Keskusteluissa korostuivat tarve nopeuttaa energiasiirtymiä, vahvistaa ilmasto-oikeudenmukaisuutta, suojella luontoa ja rajoittaa lämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Pääsihteeri António Guterres painotti, että sekä tiede että talous vaativat välittömiä ilmastotoimia: nyt tarvitaan rohkeutta ja toimeenpanon vauhdittamista.
Nostoja yleiskokouksen puheenvuoroista
“Parempia yhdessä”
YK:n 80. yleiskokouksen teemana oli Parempia yhdessä: 80 vuotta ja enemmän rauhan, kehityksen ja ihmisoikeuksien hyväksi. Tavoitteena oli vahvistaa sitoutumista multilateralismiin ja yhteisiin toimiin ihmisten ja planeetan puolesta.
Yleiskeskustelussa puhui 189 valtion ja hallitusten johtajaa. Naisia heistä oli vain murto-osa. Tasa-arvokysymysket nousevat esiin erityisesti seuraavan pääsihteerin valinnassa kuluvalla yleiskokouskaudella. YK:lla ei ole sen 80-vuotisen historian aikana ollut naispuolista pääsihteeriä.
Brasilia puolusti monenvälisyyttä
Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva muistutti järjestön perustamisperiaatteista ja tuomitsi kasvavan autoritarismin: ”Nykyään ihanteet, jotka innoittivat YK:n perustajia San Franciscossa, ovat enemmän uhattuina kuin koskaan ennen historiassaan.”
Lula korosti Brasilian sitoutumista suvereniteettiin, rauhaan, nälän ja ilmastokriisin torjuntaan. Hän puhui Brasilian kasvavasta yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan unionin, Afrikan unionin, ASEANin ja BRICS-maiden kanssa. Monenvälisyys on hänen mukaansa avainasemassa demokratian ylläpitämisessä: ”Tarvitsemme johtajia, joilla on selkeä visio ja jotka ymmärtävät, että kansainvälinen järjestys ei ole nollasummapeliä. 21. vuosisata tulee olemaan yhä moninapaisempi. Jotta se pysyisi rauhallisena, sen on oltava monenvälinen”, hän totesi lopuksi.
79-vuotias Lula ei maininnut Yhdysvaltoja 20 minuuttisessa puheessaan. Hän kuitenkin viittasi selvästi Yhdysvaltojen viimeaikaisiin kauppapoliittisiin päätöksiin Brasiliaa kohtaan, mukaan lukien hämmästyttävän korkea 50 prosentin tullimaksu useimmille brasilialaisille tuotteille. Trump on perustellut tullia vastauksena Brasilian syytteeseen entistä presidenttiä Jair Bolsonaroa vastaan, joka yritti järjestää sotilasvallankaappauksen vuonna 2022. Brasiliassa tulli on nähty hyökkäyksenä maan suvereeneja instituutioita ja oikeusjärjestelmää vastaan.
Trump hyökkäsi YK:ta vastaan
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump astui ensimmäistä kertaa toisella kaudellaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen lavalle ja puhui lähes tunnin. Puheessaan Trump moitti globaaleja instituutioita, kyseenalaisti YK:n olemassaolon tarpeellisuuden, sanoi kokoontuneille johtajille, että ”maanne ovat menossa helvettiin”, ja moitti Eurooppaa siitä, että se ”ostaa öljyä ja kaasua Venäjältä samalla kun se taistelee Venäjää vastaan”.
Trump ei esittänyt puheessaan ehdotuksia uudistuksista tai uutta visiota kritiikkinsä tueksi. Trump ei maininnut YK:n 80-vuotisjuhlia, vaan korosti Yhdysvaltain omaa tulevaa 250-vuotisjuhlaa ja jatkoi America First -linjansa julistamista YK:n areenalla.
Trump on jo lopettanut Yhdysvaltojen laillisesti vaadittujen maksuosuuksien maksamisen YK:lle vuodelle 2025 (22 prosenttia järjestön säännöllisestä budjetista ja 25 % rauhanturvabudjetista) ja uhannut leikata kaikkia kansainvälisiä ohjelmia 84 prosentilla. Nämä toimenpiteet ovat jo lamauttaneet YK:n, pakottaen pääsihteeri António Guterresin supistamaan henkilöstöä lähes 20 prosentilla ja leikkaamaan YK:n säännöllistä budjettia puolella miljardilla dollarilla sekä mahdollisesti siirtämään YK:n alaiset virastot New Yorkista halvempiin paikkoihin, kuten Nairobiin, Keniaan.
Trumpin pääasiallinen syytös YK:ta kohtaan liittyy hänen väitteeseensä rauhan aikaansaamisesta seitsemässä sodassa, joista yhdessäkään YK ei hänen mukaansa auttanut. Tässä ja monessa muussakin asiassa hän valehteli. YK oli mukana kaikissa hänen mainitsemissaan konflikteissa, pyrki rauhan aikaansaamiseen ja avusti ratkaisujen löytämisessä, Sen sijaan hänen omaa rooliaan niissä on kyseenalaistettu. Hän tuomitsi Euroopan, Intian ja Kiinan öljyn ostamisesta Venäjältä ja Ukrainan sodan jatkamisesta ja väitti, että Palestiinan tunnustaminen valtioksi vain palkitsi Hamasin ja auttoi taisteluiden jatkumista.
YK:ta hän moitti myös maahanmuuttajien auttamisesta sen sijaan, että se keskittyisi rajanylitysten lopettamiseen. Hän pilkkasi myös tukea uusiutuville energialähteille, kuten tuulivoimalle ja aurinkovoimalle, öljyn, kaasun, hiilen ja ydinvoiman korvaajina.
Kaikesta huolimatta näyttää siltä, että Trump haluaa kuitenkin pysyä mukana YK:ssa, vaikka samalla heikentääkin järjestöä. Niin kauan kuin hän maksaa vähimmäismaksut, hän voi edelleen käyttää YK:ta alustana julistamaan America First -politiikkaansa, määrätä sanktioita maille, joista hän ei pidä, ja varmistaa, että Kiina ja Venäjä eivät saa yliotetta järjestössä.
Palestiina ja Lähi-itä esillä
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan arvosteli Yhdysvaltoja viisumein epäämisestä palestiinalaishallinnon presidentiltä Mahmoud Abbasilta. Lakiasiantuntijoiden mukaan tämä rikkoi Yhdysvaltojen ja YK:n välistä pääkonttorisopimusta. Turkki on pitkään puolustanut Palestiinaa ja oli ensimmäisten maiden joukossa, jotka tunnustivat sen valtioksi vuonna 1988.
Syyrian presidentin Ahmed al-Sharaan puhe YK:n yleiskokouksessa keskiviikkona oli monesta syystä poikkeuksellinen. Syyrian johtaja on entinen al-Qaidan kapinallinen, joka aiemmin taisteli Yhdysvaltoja vastaan Irakissa, jossa hän vietti aikaa Yhdysvaltojen ylläpitämässä pahamaineisessa Camp Bucca -vankilassa. Viime joulukuuhun asti hänen päästään oli 10 miljoonan dollarin palkkio. Sharaa on myös ensimmäinen syyrialainen johtaja, joka on osallistunut YK:n yleiskokoukseen vuodesta 1967 lähtien – ja hän puhui maailmanlaajuisen elimen edessä, vaikka hän on edelleen YK:n terrorismiin liittyvien pakotteiden alainen. Sharaa vaati, että kaikki maata koskevat jäljellä olevat pakotteet poistetaan.
Qatarin emiiri Tamim bin Hamad Al Thani syytti Israelia Gazan kansanmurhasta ja vaati vastuun kantamista. Israelin pommitusten jälkeen Trump on pyrkinyt vakuuttamaan Qatarin ja muut rauhanneuvotteluja tukeneet maat siitä, ettei tällaisia hyökkäyksiä ei enää tapahdu. Qatar on vaatinut Israelilta anteeksipyyntöä ennen kuin se jatkaa välittäjän rooliaan.
Macron vaati yhteistyön henkeä
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä, vahvempaa YK:ta, kansainvälisen oikeuden noudattamista ja 80 vuotta sitten vallinneen yhteistyön hengen palauttamista. Macron päätti puheensa optimistisesti ja totesi, että huolimatta näennäisesti ratkaisemattomista konflikteista ja kansainvälisen oikeuden hylkäämisestä YK:lla on edelleen ratkaiseva rooli vaikeiden globaalien ongelmien ratkaisemisessa.
”Tämä yleiskokous on me”, hän sanoi. ”Jos se on tehoton, se johtuu siitä, että jotkut ihmiset estävät sen toimintaa. Joskus nämä ovat vaikutusvaltaisimpia ihmisiä. Jos se ei etene riittävän nopeasti, se johtuu siitä, että ihmisillä ei ole tarpeeksi päättäväisyyttä viedä asioita eteenpäin. Yhdistyneet kansakunnat on me kaikki.”
Zelenskyi: turvallisuustakuut Ukrainalle
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vaati uusia turvallisuustakuita, jotta Venäjä ei voisi toistaa hyökkäystään. Hän arvosteli Budapestin muistion epäonnistumista ja viittasi siihen, kuinka ydinaseiden leviämisen estäminen vahingoitti Ukrainaa: ”Se osoitti, että kansainväliset lupaukset voivat muuttua höpötykseksi.” Zelensky totesi. Hän kritisoi myös Kiinaa passiivisuudesta sodassa. YK:n vaikutusvalta on hänen mukaansa heikentynyt liikaa.
Etelä-Korean ulkoministeri Cho Hyun tuomitsi Venäjän sen suhteista Pohjois-Koreaan ja nosti esiin aseiden siirrot, ballististen ohjusten toimitukset ja joukkojen lähettämiset Pjongjangin ja Moskovan välillä kutsuen niitä YK:n peruskirjan ja turvallisuusneuvoston päätöslauselmien rikkomuksiksi. Pohjois-Korea on toimittanut Moskovalle ammuksia ja tuhansia sotilaita taistelemaan eturintamalla Venäjän sodassa Ukrainassa.
Suomen viesti: arvot, intressit ja valta
Presidentti Alexander Stubb korosti, että pienten maiden vaikutusvalta kumpuaa yhteistyöstä ja diplomatiasta. Hän nosti esiin kolme teemaa:
1 Arvot vs. intressit
Arvojen on ohjattava kansainvälistä politiikkaa. Transaktionaalinen ulkopolitiikka perustuu realistiseen käsitykseen vallasta. Valta määrittelee rajat sille, mikä on mahdollista kullekin valtiolle. Arvojen tulisi kuitenkin olla kaiken toimintamme perusta.
2. Muuttuva valtatasapaino
Etelän ja Idän kasvavat toimijat on otettava mukaan päätöksentekoon. Yhdistyneiden kansakuntien 193 jäsenen ei tarvitse olla samaa mieltä arvojen jokaisesta yksityiskohdasta, mutta meidän on jaettava yhteinen käsitys niiden perusteista. Niihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus, voimankäytön kieltäminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.
3. Sodat ihmiskunnan epäonnistumisena
YK:n on uudistuttava vastaamaan nykymaailmaa. Sotia on enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen ja sota on aina osoitus ihmiskunnan epäonnistumisesta. Maailma on yhä jakautuneempi, samoin yhteiskuntamme. Toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi laahaavat jäljessä
Stubb esitti jälleen turvallisuusneuvoston uudistamista: uusia pysyviä jäseniä Aasialle, Afrikalle ja Latinalaiselle Amerikalle, ilman veto-oikeutta. Suomi tukee vahvasti YK:ta ja haluaa sen menestyvän. Siksi tarvitaan aitoa uudistusta organisaation uskottavuuden, painoarvon ja tehokkuuden lisäämiseks. Hän painotti, että YK:n on keskityttävä ydintehtäviinsä – sotien estämiseen, ihmisoikeuksiin ja kestävän kehityksen vauhdittamiseen – ja palattava rauhanvälityksen keskiöön.
Lue lisää: Presidentti Stubbin puhe yleiskokouksessa
Netanjahu: “Finish the job” Gazassa
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun aloittaessa puheenvuoronsa osa delegaateista marssi ulos ja israelilaiset kannattajat valtasivat lehterin. Puheessaan hän käytti karkeaa retoriikkaa sotatoimiensa puolustamiseen ja vahvisti linjaansa Gazan kriisissä. Hän kielsi syytteet kansanmurhasta, kutsuen niitä verivalheiksi ja vakuutti, että Israel kehottaa siviilejä poistumaan taistelualueilta ja kertoi kuinka paljon he ovat vieneet ruoka-apua Gazaan. Puheessa hän kutsui kahden valtion ratakaisua hulluksi ja sanoi Israelin viimeistelevän työnsä Hamasin poistamiseksi Gazasta. Netanjahu puhe välitettiiin suorana mysö Gazan alueelle.
Lavrov arvosteli länsimaita
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov arvosteli odotetusti länsimaita YK:n yleiskokouksessa ja syytti niitä maailmanjärjestyksen horjuttamisesta sekä sotilaallisen ylivallan tavoittelusta. Lavrov korosti valtioiden itsemääräämisoikeutta ja ehdotti kansainvälisen kolonialismin vastaisen päivän perustamista. Hän syytti Natoa laajentumisesta Venäjän rajoille ja länsimaita Ukrainan sodan lietsomisesta sekä Ukrainan tukemisesta. Lavrov esitti Venäjän rauhantahtoisena valtiona ja kritisoi lännen pyrkimyksiä jakaa maailma eri leireihin. Hän varoitti myös natsismin noususta Euroopassa ja totesi, että Venäjää vastaan esitetyt uhkaukset ovat lisääntyneet.
YK-liitto mukana delegaatiossa
YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko osallistui Suomen viralliseen yleiskokousdelegaatioon, jossa oli mukana myös 15 UN Global Compact Suomen yritysjäsentä. UN Global Compact Suomen yritysdelegaatiossa olivat mukana Adapteo Group, Ahlström, Elisa, Fortum, Halton, Kaupan Liitto, KONE Corporation, Miltton Group, Nokia Oyj, OP Financial Group, Origin By Ocean, Posti Group Corporation, Sampo Group, UPM, VTT sekä Suomen YK-liitto. Yritysedustajat osallistuivat myös samaan järjestettyihin Climate Week NYC ja muihin Global Compactin vuosittaisiin businesstapahtumiin.
Järjestöjä delegaatiossa edusti myös Rosa Puhakainen Suomen lähetysseurasta.
Kokouskuulumiset Teams aamukahveilla 10.10.
Yleiskokouksen osallistujien tunnelmia kuulet aamukahveilla Teamsissä 10.10. kello 9-10.30.
Ilmoittaudu mukaan: Kuulumiset YK:n 80. yleiskokouksesta
