Maailma on myllerrysten keskellä ja kansainvälinen luottamus on käymässä vähiin. YK tarvitsee ystäviä enemmän kuin koskaan. YK on ainoa valtioiden muodostama yhteisö, jossa ratkaistaan maailmanlaajuisia haasteita demokraattisesti. Jos YK heikkenee, heikkenee kykymme rakentaa parempaa, yhteisempää tulevaisuutta.

Liity YK:n ystäviin ja tule YK-klubille »

Uutinen

YK-liiton jäsenjärjestö esittelyssä: Luonto-Liiton Varpu Määttänen

Luonto-Liiton haastattelu ei olisi Luonto-liiton haastattelu, jollei se tapahtuisi luonnonläheisessä maisemassa. Siirrymme siis järjestön puheenjohtaja Varpu Määttäsen kanssa Annankadun toimistolta Vanhaan kirkkopuistoon, jonka vihreys uhmaa ympäröivää urbaania melusaastetta.


Luonto-Liiton prioriteetteihin kuuluvat luonnon ja ympäristön varjelu sekä ihmiskunnan tulevaisuuden turvaaminen. Liiton toiminta keskittyy pääasiassa poliittiseen ympäristövaikutustyöhön, koulutukseen sekä aktiviteettien järjestämiseen lapsille, nuorille ja perheille. Vaikka liitto tekee kansainvälistä yhteistyötä ja kannustaa jäseniään kansainvälisemmin suuntautuvaan toimintaan, on sen pääasiallinen fokus paikallinen ja valtakunnallinen. YK-liiton globaalimpi näkökulma saakin Määttäseltä kiitosta.


- YK-liitto tekee juuri sitä hommaa, mitä me tavallaan haluaisimme tehdä, mutta mikä ei ole sitä, missä meidän asiantuntemus on. Totta kai meilläkin on sitä "ajattele globaalisti, toimi paikallisesti" – tyyppistä ajattelua, mutta se ei hirveästi hyödytä, jos ei ole yhteistyötä tahojen kanssa, jotka oikeasti tekee maailmanlaajuisempaa hommaa.


Määttänen myöntää, että Liiton sisältä löytyy kriittisiä näkemyksiä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden painopisteistä: siinä missä Agenda2030 -tavoitteita eteenpäin vievät tahot Määttäsen mukaan ajavat ympäristönsuojelua osana kestävää kehitystä, Luonto-Liitto näkee ekologisen kestävyyden kaiken muun kehityksen pohjana.


- Koska jos ei ole mitään, mille rakentaa, niin on ihan sama, onko kenelläkään rahaa.


Määttänen kuitenkin korostaa, että on tärkeää tehdä yhteistyötä muidenkin kuin oman fokusalueen järjestöjen kanssa. Vaikka Luonto-liiton ja YK-liiton välinen yhteistyö on jäänyt Määttäsen mukaan tähän mennessä suhteellisen vähäiseksi, näkee hän tiiviimmälle yhteistyölle tilausta.

- Varmasti voisimme tehdä enemmänkin, koska monet ajamamme asiat on kuitenkin aika samoja.


Yhteistyön merkitys järjestömaailman muutoksessa

Luonto-Liiton toiminnan perusolettamus on, että pelkillä lakisäädöksillä muutosta ei saada aikaiseksi, vaan yksittäiset ihmiset ovat valinnoillaan avainroolissa ympäristön suojelussa. Ympäristöpolitiikkaan vaikuttamisen lisäksi YK-liittoa ja Luonto-Liittoa yhdistääkin vahva painotus nuorison parissa tehtävään, sosiaalista vastuuta peräänkuuluttavaan koulutustyöhön. Luonto-Liitto haluaa antaa nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ympäristöasioihin ja siten antaa heille valmiuksia myös muunlaiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen.

Luonto-Liitto keskittyy tällä hetkellä kärkihankkeiden ohessa päivittämään toimintaansa muuttuvan maailman ja Suomen mukana. Uusien keinojen löytäminen nuorten aktivoimiseksi on puheenjohtaja Määttäsen mukaan haaste, jossa yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on tervetullutta.

- Meidän jäsenten ja heidän ikäistensä nuorten herättely siihen, että he voivat oikeasti vaikuttaa asioihin, tapahtuu tänä päivänä vähän erilaisilla tekniikoilla, mitä kansalaisjärjestöissä on totuttu käyttämään. Yritetään luoda meidän aktiiveille nykymaailmassa tarvittavaa tukea, eikä sellaista, jota on jonkun parinkymmenen vuoden takaisessa maailmassa tarvittu. Se on sellainen juttu, missä me voisimme tehdä yhteistyötä eri järjestöjen kanssa enemmän - jakaa ajatuksia, että mikä toimii muualla, ja mihin asioihin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota.

Esteettömyyden lisääminen on yksi toiminnan päivittämisen suurimmista haasteista. Liitto on kunnostautunut tällä saralla muun muassa parhaillaan käynnistelemänsä maahanmuuttajataustaisille lapsille, nuorille ja perheille suunnatun luontoharrastus- ja ympäristötoiminnan kautta.

- Jos ei ole maahanmuuttaja-asioihin keskittynyt järjestö, niin on vähän vaikeaa saada mukaan sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole niitä sadannen polven kantasuomalaisia. Me ollaan yritetty siinä skarpata, että kaikilla olisi helpompi tulla. Että päästään yhteiskuntaan, jossa ihmiset oikeasti pystyy vaikuttamaan asioihin ihan taustasta riippumatta.

Varpu Määttäsen tarina hänen matkastaan Luonto-Liiton puheenjohtajaksi katsottavissa alla:

 

 

Teksti ja video: Suvi Rivinoja

Kirjoittaja on YK-liitossa korkeakouluharjoittelijana.