Juttu on julkaistu YK-liiton verkkosivuilla 10.2.2025. Jutun yläosassa näkyvä julkaisupäivämäärä on muuttunut verkkosivujen uudistamisen vuoksi.
Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump ilmoitti heti virkakautensa aluksi, että maa irtisanoutuu Maailman terveysjärjestöstä WHO:sta ja Pariisin ilmastosopimuksesta. Yhdysvaltain hallinto keskeytti 24. tammikuuta lähes kaikki Yhdysvaltain ulkomaanapuohjelmat 90 päivän ajaksi.
Trump määräsi myös tarkastelun Yhdysvaltojen YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon jäsenyydestä. Lisäksi presidentti määräsi tarkastettavaksi kaikki jäsenyydet ja rahoitukset kansainvälisissä järjestöissä. Selvityksessä tarkastellaan ovatko järjestöt, yleissopimukset ja sopimukset vastoin Yhdysvaltojen etuja ja voidaanko niitä uudistaa, tai pitäisikö Yhdysvaltojen vetäytyä niistä.
Kokosimme tähän juttuun Trumpin tekemiä määräyksiä ja YK:n antamia vastineita sekä tietoa Yhdysvaltojen rahoituksesta YK:lle.
Yhdysvallat on YK:n suurin rahoittaja
Yhdysvallat maksaa reilun viidesosan YK:n rahoituksesta (22%). Toiseksi suurin rahoittaja on Kiina. Rauhaturvaamisen budjetista 27 prosenttia on Yhdysvaltojen varassa.
YK:n tilastojen mukaan Yhdysvallat ei ole maksanut jäsenmaksuaan kokonaisuudessaan kertaakaan 2019-2024 välillä. Reutersin mukaan Yhdysvalloilta on tällä hetkellä maksamatta YK:lle luvattuja maksuja 2,8 miljardia dollaria. Tästä 1,5 miljardia on jäsenmaksuosuutta YK:n talousarvion mukaisiin kuluihin.
Lue lisää (Reuters): Trump says UN has to 'get its act together,' UN pushes back
Lue lisää YK:n rahoituksesta ja USA:sta (juttu vuodelta 2024): Funding the United Nations: How Much Does the U.S. Pay? | Council on Foreign Relations
Humanitaarinen apu
Yhdysvallat on myös maailman suurin yksittäinen avunantaja. Se jakoi noin 72 miljardia dollaria apua vuonna 2023. Se on toimittanut myös yli 40 prosenttia kaikesta YK:n vuonna 2024 antamasta humanitaarisesta avusta.
Trump haluaa, että Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID lakkautetaan kokonaan.
YK:n pääsihteeri António Guterres on huolissaan Yhdysvaltojen ulkomaanavun keskeyttämisestä. Hän kehottaa harkitsemaan lisäpoikkeuksia, jotta varmistetaan kriittisten kehitys- ja humanitaaristen toimien jatkuva toimittaminen haavoittuvimmille yhteisöille ympäri maailmaa. Monien ihmisten elämä ja toimeentulo riippuvat tästä tuesta.
Lue lisää: US funding pause leaves millions ‘in jeopardy’, insist UN humanitarians
Lue lisää: US aid funding cuts put HIV prevention at risk, warns UNAIDS
Joka toinen tunti kuolee yksi äiti ennalta estettäviin raskauskomplikaatioihin.
UNFPA
Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävä UNFPA on keskeyttänyt yhdysvaltalaisella rahoituksella tarjotut palvelut.
UNFPA:n Aasian ja Tyynenmeren aluejohtaja Pio Smith sanoi, olevansa huolissaan siitä, että palvelujen pysähtymisen vuoksi miljoonien naisten ja tyttöjen elämä on uhattuna Afganistanissa, Pakistanissa ja Bangladeshissa. “Toivomme, että Yhdysvaltojen hallitus säilyttäisi asemansa maailman johtavana kehityksen edistäjänä ja jatkaisi työtään UNFPA:n kanssa. Yhdessä voimme helpottaa niiden naisten ja perheiden kärsimystä, jotka ovat joutuneet keskelle katastrofia, jota he eivät ole itse aiheuttaneet”, sanoi Smith.
Lue lisää: UNFPA’s work supporting vulnerable women and girls in South Asia
Lue lisää: Explainer: How does family planning save lives?
Afganistanistan
- yli yhdeksän miljoonaa ihmistä menettää terveys- ja neuvontapalvelut, joita on tarjottu lähes 600 liikkuvan terveystiimin voimin.
- 1200 naista kuolee raskauden ja synnytysten aiheuttamiin komplikaatioihin vuosina 2025-2028.
- Ei-toivottujen raskauksien määrä kasvaa yli sadalla tuhannella.
Joka toinen tunti kuolee yksi äiti ennalta estettäviin raskauskomplikaatioihin.
Pakistan
60 terveysasemaa on suljettu. Ne ovat palvelleet 1,7:aa miljoonaa ihmistä, mukaan lukien 1,2 miljoonaa pakolaista Afganistanista.
Bangladesh
- Lähes 600 000 ihmistä jää vaille kriittisiä äitiys- ja neuvolapalveluja.
- Maailman suurimmalla pakolaisleirillä Cox’s Bazarissa miljoona Rohingya pakolaista on loukussa alkeellisissa olosuhteissa. Ilman UNFPA:n tukea puolet synnytyksistä tapahtuu ilman terveysdenhuollon tukea.
WHO
Trumpin toimeenpanomääräyksen mukaan USA:n osallistuminen WHO:ssa päättyy 12 kuukauden kuluttua. WHO pahoitteli Yhdysvaltojen ilmoitusta ja toivoo, että Yhdysvallat harkitsee asiaa uudelleen. Yhdysvallat oli WHO:n suurin yksittäinen avunantaja, jonka osuus viraston budjetista vuonna 2023 oli 18 prosenttia.
"Toivomme, että Yhdysvallat harkitsee asiaa uudelleen", sanoi WHO:n tiedottaja Tarik Jasarevic sen jälkeen, kun Trump allekirjoitti toimeenpanomääräyksen.
- Yhdysvallat liittyi WHO:hon vuonna 1948 sen jälkeen. Päätöslauselmassa on sovittu vuoden irtisanomisajasta, mikäli maa eroaa organisaatiosta.
- Presidentti Trump aloitti vetäytymisen WHO:sta myös ensimmäisellä kaudellaan vuonna 2020, mutta Bidenin hallinto peruutti muutoksen.
- USA:n maksoi WHO:lle 260 miljoonaa dollaria jäsenmaksua ja 760 miljoonaa dollaria vapaaehtoisrahoitusta vuonna 2023. (Lähde: WHO)
Pariisin ilmastosopimus
Trump ilmoitti heti virkakautensa aluksi, että maa vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta. Trump sanoi Yhdysvaltojen aikovan porata öljyä ja kaasua enemmän kuin koskaan. Maailman ilmatieteen järjestöstä muistutettiin, että ilmastonmuutoksen myötä kiihtyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat taloudellisia tappioita, jotka ovat jo nyt olleet Yhdysvalloille yli miljardi dollaria. Yhdysvallat on kohdannut 403 sää- ja ilmastotuhoa vuodesta 1980 alkaen.
Hyvä uutinen oli kuitenkin se, että yhdysvaltalainen miljardööri Michael Bloomberg aikoo hyväntekeväisyysrahastojensa kautta kattaa Yhdysvaltain jättämän rahoitusaukon. Bloomberg toimi samankaltaisesti myös Trumpin ensimmäisen kauden aikana, kun Yhdysvallat erosi Pariisin ilmastosopimuksesta.
Pariisin sopimuksessa kansainvälinen yhteisö päätti rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Toimilla on kova kiire. Viimeisin uutinen Maailman ilmatieteen järjestöstä kertoo, että tammikuun lämpötila oli 1,75 celsiusastetta esiteollisen tason yläpuolella ja 0,79 astetta vuosien 1991-2020 keskiarvon yläpuolella, vaikka odotettiin, että La Ninan sääilmiö saattaa tuoda kylmempiä lämpötiloja.
Lue lisää: Millainen ympäristövuosi on odotettavissa YK:ssa?
UNRWA, Gaza
YK:n pääsihteeri on vedonnut aselevon ja siinä sovittujen ehtojen noudattamisen puolesta. Aselepo on mahdollistanut kiireellisesti tarvittavan avun toimittamisen hätää kärsiville Gazassa. Aselevon jatkaminen sovitun mukaiseesti antaa parhaat edellytykset rauhanomaisen ratkaisun löytymiselle.
Trump ilmoitti UNRWA:n rahoituksen lakkauttamisesta Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun Yhdysvaltain vierailun yhteydessä 4.2.2025. Israelin asettama toimintakielto UNRWA:lle tuli voimaan tammikuun lopussa.
Trump esitti myös, että Yhdysvaltojen pitäisi ottaa Gaza haltuunsa ja syrjäyttää koko palestiinalaisväestö pysyvästi. Toimenpide olisi YK:n pääsihteerin mukaan etnistä puhdistusta. Geneven sopimuksen artikla 49 kieltää vallatun alueen väestön pakkosiirtämisen. Israel, Palestiina ja Yhdysvallat ovat kaikki sopimuksen osapuolia.
”Palestiinalaisilla on väliä, myös Gazan alueella. Heidän oikeutensa, henkensä ja tulevaisuutensa ovat tärkeitä”, sanoi UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini. ”Ihmisoikeuksia ei voida soveltaa valikoivasti”, jatkoi Lazzarini tiedotteessa.
- UNRWA on YK:n alainen humanitaarinen järjestö, jonka tehtävänä on tuottaa palestiinalaispakolaisten peruspalvelut, kuten koulutus, terveydenhoito ja sosiaalipalvelut.
- Se toimii Gazan ja Länsirannan lisäksi Syyriassa, Libanonissa ja Jordaniassa auttaen yhteensä noin 5,8:aa miljoonaa palestiinalaispakolaista.
- Yhdysvallat on ollut UNRWA:n suurin rahoittaja vuosittaisella 300-400 miljoonan dollarin rahoituksella ennen lokakuista Hamasin hyökkäystä, joka johti presidentti Bidenin tekemään avustusten jäädyttämiseen. Jäädyttäminen olisi ollut kongressin päätöksellä voimassa maaliskuuhun 2025 saakka. Yhdysvallat palautti osan avustuksesta 2024.
- Israel kieltää UNRWA:n toiminnan Israelin alueella sekä yhteydenpidon israelilaisiin viranomaisiin. UNRWA:n mukaan kielto tulee merkittävästi vaikeuttamaan sen toimintaa Gazassa ja Länsirannalla.
Lue lisää: Palestinians’ rights matter, says UNRWA chief
Lue lisää: Guterres calls for full Gaza ceasefire, rejecting ‘ethnic cleansing’
Lue lisää: UNRWA:n tilanneraportti 7.2.2025
YK:n ihmisoikeusneuvosto
Yhdysvallat on ilmoittanut eroavansa YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Käytännössä Yhdysvallat ei ole tällä hetkellä ihmisoikeusneuvoston jäsen. Sen kausi neuvostossa päättyi vuodenvaihteessa. “Mikään tarkkailijavaltio ei voi käytännössä erota sellaisen hallitustenvälisen elimen jäsenyydestä, jonka jäsen se ei enää ole”, sanoi ihmisoikeusneuvoston tiedottaja Pascal Sim.
Ihmisoikeusneuvoston on tarkoitus tarkastella USA:n ihmisoikeustilannetta myöhemmin tänä vuonna määräaikaistarkastelussa. Jos Yhdysvallat ei tule tarkasteluun, se on ensimmäinen valtio, joka niin tekee.
- USA irtautui ihmisoikeusneuvostosta Trumpin ensimmäisellä kaudella ja palasi takaisin Bidenin kaudella.
- USA oli ihmisoikeusneuvoston jäsen vuoden 2022 alusta vuoden 2024 loppuun saakka, jolloin myös Suomi on neuvoston jäsenenä.
- YK:n ihmisoikeusneuvoston mukaan tämä tarkoittaa sitä, että tämän vuoden alusta alkaen USA on ollut tarkkailijajäsen, kuten muutkin YK:n jäsenvaltiot.
- YK:n ihmisoikeusneuvosto koostuu 47 jäsenvaltiosta, jotka YK:n yleiskokous valitsee sovitun maantieteellisen paikkajaon mukaisesti 193 jäsenvaltion joukosta.
- Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja yksittäinen valtio voi toimia jäsenenä korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta.
UNESCO
Trump määräsi tarkastelun Yhdysvaltojen YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon jäsenyydestä ja siitä, tukeeko Unesco Yhdysvaltojen etuja. Määräyksen mukaan tarkastelun tulee sisältää ”erityisesti analyysi kaikista antisemitismistä tai Israelin vastaisista tunteista organisaatiossa”. Selvitys tehdään 90 päivän kuluessa. Määräys annettiin 3.2.2025.
USA erosi Unescosta myös Trumpin edellisellä hallintokaudella. Bidenin kaudella yhteistyöhön palattiin. Sekä Unescoa että ihmisoikeusneuvostoa syytetään liiallisesta tuesta palestiinalaishallinnolle.
ICC
Kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsee Yhdysvaltojen antamat pakotteet tuomioistuinta kohtaan.
Trump asetti pakotteita Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC) vastaan 6.2.2025. Trump syyttää tuomioistuinta Yhdysvaltojen ja Israelin epäreilusta kohtelusta. Hän allekirjoitti pakotemääräyksen tavattuaan Yhdysvalloissa vierailulla olleen Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun, josta ICC antoi viime vuonna pidätysmääräyksen.
Pakotemääräykseen kuuluu muun muassa taloudellisia pakotteita sekä matkustuskieltoja Yhdysvaltoihin ICC:n edustajille ja heidän perheenjäsenilleen.
Kansainvälinen rikostuomioistuin ilmoittaa tukevansa lujasti henkilöstöään ja lupaa jatkaa oikeuden ja toivon tarjoamista miljoonille julmuuksien viattomille uhreille eri puolilla maailmaa.
Tuomioistuin kehotti myös kaikkia ICC:n osapuolia yhdessä kansalaisyhteiskunnan ja muiden kansojen kanssa puolustamaan yhdessä oikeutta ja ihmisoikeuksia.
”Tuomioistuimesta on tullut välttämätön, koska maailmaa vaivaavat edelleen julmuudet, jotka vaikuttavat miljoonien viattomien lasten, naisten ja miesten elämään”, sanoi ICC:n presidentti, tuomari Tomoko Akane lehdistötiedotteessa.
Tiedotteen mukaan toimeenpanomääräys on viimeisin sarjassa ennennäkemättömiä ja eskaloituvia hyökkäyksiä, joiden tarkoituksena on heikentää tuomioistuimen kykyä toteuttaa oikeutta kaikissa tilanteissa. ”Tällaiset uhkaukset ja pakkokeinot ovat vakavia hyökkäyksiä tuomioistuimen sopimusvaltioita, oikeusvaltioon perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja miljoonia uhreja vastaan.”
- Tuomioistuin perustettiin Rooman perussäännöllä, josta neuvoteltiin YK:ssa, mutta se on täysin riippumaton tuomioistuin.
- Se on perustettu tutkimaan vakavimpia rikoksia, mukaan lukien rikokset ihmisyyttä vastaan.
- Kansainvälinen rikostuomioistuin panee täytäntöön ja edistää yleisesti tunnustettuja kansainvälisen oikeuden sääntöjä, mukaan lukien aseellisten selkkausten laki ja ihmisoikeuslaki.
Lue lisää: Kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsee Yhdysvaltain pakotteet
Lue lisää: Statement of ICC President Judge Tomoko Akane following the issuance of US Executive Order seeking to impose sanctions on the International Criminal Court