YK:n päivän seminaarissa UN Global Pulse Finlandin johtaja Tapio Vahtola muistutti avauspuheessaan, että YK perustettiin vuonna 1945 maailman ollessa raunioina toisen maailmansodan jäljiltä.
”YK syntyi lupauksesta, että kansakunnat voisivat ratkaista erimielisyytensä neuvottelemalla, eivät taistelemalla”, sanoi Vahtola. 80 vuotta myöhemmin maailma on jälleen käännekohdassa.
Konfliktit lisääntyvät, ilmastokriisi pahenee ja teknologinen murros kiihtyy ilman yhteisiä pelisääntöjä. YK:n tulevaisuus riippuu sen kyvystä uudistua – mutta myös sen kyvystä sitoa yhteen tutkimus, teknologia ja arvot. YK:n tulevaisuuden ydin on yhteistyö.
YK ei saa olla 1940-luvun peili, vaan 2040-luvun moottori.
”YK ei saa olla 1940-luvun peili, vaan 2040-luvun moottori”, Vahtola sanoi.
Tämä tarkoittaa rohkeutta uudistaa rakenteita, yksinkertaistaa päätöksentekoa ja vahvistaa niiden ääntä, jotka eivät vielä kuulu tarpeeksi selvästi — nuorten, tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan — sekä tuoda mukaan myös teknologiayritykset.
Vahtolan mukaan meidän on rakennettava YK, joka on yhtä aikaa ketterä ja vakaa.
Ketterä siksi, että maailma muuttuu nopeasti, ja vakaa siksi, että ihmiset tarvitsevat turvaa ja jatkuvuutta.
”Suomi näyttää tässä suuntaa. Global Pulse -toiminnan isäntämaana Suomi yhdistää tiedon, datan ja arvojohtajuuden tavalla, joka palvelee koko maailmaa.
YK:n tulee olla jatkuva liike, joka muuttuu maailman mukana
YK-nuorisodelegaatti Adina Nivukoski puhui toivon ja rohkeuden merkityksestä. “YK ei saa olla muistomerkki rauhan unelmalle, vaan jatkuva liike, joka muuttuu maailman mukana”, sanoi Nivukoski.
Hän kertoi henkilökohtaisesti ja koskettavasti kokemuksistaan YK:n työn merkityksestä ja toivon ylläpitämisestä vaikeina aikoina.
“Ymmärsin, että valtioiden rajojen ja hallitusten takana on ihmisiä, jotka jakavat saman toiveen: vapauden ja ihmisarvon.”
Meidän vahtivuoromme ei ole vielä ohi.
Nivukoski pohti oman sukupolvensa vastuuta maailmassa, jossa konfliktit jatkuvat, ilmastokriisi kiihtyy ja ihmisoikeudet joutuvat koetukselle.
”Meidän tulee löytää sama rohkeus, joka oli sukupolvessa, joka aloitti YK:n peruskirjan sanoilla “me kansat” – eikä ”me valtiot”.
“Viime vuosina maailma on mennyt taaksepäin. Mutta meidän vahtivuoromme ei ole vielä ohi. YK on vasta yhden ihmiselämän ikäinen”, hän sanoi.
Nivukosken mukaan YK:n vahvin perintö on päätös toimia yhdessä ja uskoa ihmiskuntaan.
Kuva: Indigon.
Rohkeutta uudistaa ja johtaa
Paneelikeskustelussa “Millaisia uudistuksia YK:ssa tarvitaan?” pohdittiin YK:n roolia ajassa, jossa luottamus ja yhteiset säännöt ovat koetuksella.
Annu Lehtinen, Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja muistutti, että rahoituskriisi näkyy välittömästi ihmisten elämässä:
”Puhutaan sadoista miljoonista ihmisistä, joilta puuttuu puhdas vesi ja turvallisuus. Se ei ole hallinnollinen vaan inhimillinen kriisi.”
Olli Ruohomäki, johtava asiantuntija Ulkopoliittisesta instituutista totesi, että puolueettoman YK:n asema on heikentynyt: ”Geopoliittinen kilpailu on niin roisia, että puolueetonta YK:ta ei kunnioiteta kuten ennen.”
Janne Taalas, toimitusjohtaja CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationista korosti johtajuuden merkitystä: ”Tarvitaan johtajuutta ja rohkeutta.”
Taalas muisteli, miten kylmän sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto keskustelivat paljon YK:ssa. ”Nyt sitä ei nyt tapahdu. Huoleni on, että myös diplomaattinen osuus valuu pois YK:sta.”
Poliittinen kriisi on ollut 15 vuotta, mutta nyt rahoituskriisi iskee kentällä. Kaikista ongelmista huolimatta YK-järjestöt pystyivät viime vuoteen saakka tekemään työnsä.
Kriisin keskellä pitäisi määritellä, mitä pidämme tärkeänä ja mikä on YK:n ydin.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että YK:n turvallisuusneuvoston uudistaminen on välttämätöntä, mutta yhtä tärkeää on keskittyä YK:n perusmissioon – rauhaan, turvallisuuteen ja inhimilliseen kehitykseen. Uudella pääsihteerillä on merkittävä vaikutus.
Paneelikeskustelussa korostui, että YK:n tulevaisuus ei riipu vain rakenteista, vaan myös siitä, miten ihmiset ja valtiot kokevat kuuluvansa yhteiseen järjestelmään.
Olli Ruohomäki muistutti, että YK:n legitimiteetti rakentuu osallisuudesta ja luottamuksesta.
”Avoin yhteiskunta on uhattuna kaikkialla. Se on turvallisuuskysymys – ja siksi osallistaminen on entistä tärkeämpää.”
Annu Lehtinen painotti, että YK:n toiminnan on oltava lähempänä niitä, joita se palvelee:
”Lokalisaation pitää olla tavoitteena. On päästävä lähemmäs hyödynsaajia – se voi vaatia isoja muutoksia YK:n toimintatapoihin.”
Lehtisen mukaan myös Suomen on oltava johdonmukainen, jos se haluaa puolustaa kansainvälistä järjestelmää:
”On pidettävä kiinni kansainvälisistä sopimuksista silloinkin, kun se on kansallisesti vaikeaa.”
Keskustelun moderaattoreina toimivat kansanedustaja ja YK-liiton puheenjohtaja Karoliina Partanen sekä Annett Victoreiro YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos UNU-WIDER:ista.
"YK:ta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Toivoa on, mutta taisteluita kyllä riittää", tiivisti Partanen.
YK-järjestöt: enemmän yhteistyötä ja vaikuttavuutta
YK-järjestöjen edustajat toivat esiin uudistamisen ja yhteistyön merkityksen:
- YK:n lastenjärjestö UNICEF:in Frank van Cappelle korosti koulutuksen kriisiä: ”Kaksi kolmasosaa maailman 10-vuotiaista ei osaa lukea kunnolla. Tarvitaan muutoksia ja poliittista tahtoa.”
- YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Annika Sandlund varoitti, että sääntöpohjainen maailmanjärjestys on hyökkäyksen kohteena.
- YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA:n Ulla Müller painotti, että naisten oikeuksia ei saada sivuuttaa. Tällä hetkellä UNFPA työ keskittyy näihin:
- 700 naista kuolee joka päivä synnytyksen yhteydessä
- 267 miljoonalla naisella ei ole pääsyä ehkäisyyn
- 50 % maailman raskauksista on ei-toivottuja
- YK:n yritysvastuualoite UN Global Compact Suomen puheenjohtaja Satu Kuoppamäki ja toiminnanjohtaja Maria Sangder muistuttivat yritysten vastuusta: ”YK on strateginen investointi vakaaseen toimintaympäristöön. Yritysten pitää olla mukana kumppaneina, ei vain rahoittajina.”
”YK ei ole täydellinen – mutta se on korvaamaton”
Seminaarin päätteeksi Suomen Geneven-suurlähettiläs Heidi Schroderus-Fox nosti esiin YK:n työn mittakaavan:
”YK:n humanitaarinen apu tavoitti viime vuonna 140 miljoonaa ihmistä. UNICEF rokottaa lähes puolet maailman lapsista. Tämä työ pelastaa ihmishenkiä joka päivä.”
Schroderus-Fox listasi viisi keskeistä uudistustarvetta:
- turvallisuusneuvoston veto-oikeuden rajoittaminen
- yleiskokouksen roolin vahvistaminen
- peruskirjan ajantasaistaminen
- jäsenmaksujen läpinäkyvyys
- tekoälyn ja digitaalisen murroksen hyödyntäminen
”Voimme valita, keskitymmekö siihen, että mikä ei toimi vai keskitymmekö siihen, että millaista YK:ta haluamme rakentaa yhdessä. YK ei ole täydellinen, mutta se on korvaamaton ja sen tulevaisuus on käsissämme”, sanoi Schroderus-Fox.
YK:n apulaispääsihteeri ja YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin varapääjohtaja Kirsi Madi tiivisti tilaisuuden sanoman:
”YK:n tulevaisuus riippuu siitä, löydämmekö rohkeutta ja johtajuutta rakentaa uudenlaista monenkeskisyyttä – sellaista, jossa sukupuolten tasa-arvo on sen ytimessä.”
Tulevaisuus rakennetaan yhdessä
Seminaarin ytimessä oli YK:n 80-vuotisjuhlavuoden teema ”Rakennetaan tulevaisuus yhdessä”.
YK tarvitsee uudistumista – mutta ennen kaikkea se tarvitsee ihmisiä, jotka uskovat yhteistyöhön.
YK:n päivän seminaari järjestettiin 24.10.2025 Helsingin messukeskuksessa kirjamessujen yhteydessä. Suomen YK-liitto järjesti seminaarin yhdessä Suomen YK-toimijoiden One UN Finland -verkoston kanssa osana YK:n 80-vuotisjuhlavuotta.
One UN Finland seminaariin ja messuohjelmistoon osallistuvat:
HEUNI (Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti)
IOM Suomi (Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö)
Suomen Pakolaisapu
Suomen Unesco-toimikunta
Suomen YK-liitto
UN Global Compact Suomi (yritysvastuuverkosto)
UN Global Pulse
UNFPA (YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö)
UNHCR (YK:n pakolaisjärjestö)
UNICEF Finland (YK:n lastenjärjestö)
UNICEF Global Learning Innovation Hub
UNICEF Innovative Finance Hub
UNU-WIDER (YK-yliopiston kehitystaloustieteen tutkimuslaitos)
UN Women Finland (YK:n tasa-arvojärjestö)
Väestöliitto
Lue lisää: Vuoden YK:n ystävä on tasavallan presidentti Alexander Stubb
Lue lisää: YK täytti 80 - katso tästä kooste juhlavuoden kiinnostavista puheista ja tapahtumista