Valkoisesta talosta vuotanut muistio on herättänyt huolta Yhdistyneissä kansakunnissa ja sen jäsenvaltioissa. Muistiossa esitetään huomattavia leikkauksia YK:lle ja muille kansainvälisille järjestöille suunnattuun rahoitukseen. Yhdysvallat on tällä hetkellä YK:n suurin yksittäinen rahoittaja. Mikäli ehdotus saa hyväksynnän Yhdysvaltain hallinnon sisäisessä prosessissa ja kongressissa, vaikutukset näkyvät maailmanlaajuisesti.
YK:n pääsihteerin António Guterresin tiedottaja Stéphane Dujarric kommentoi 15. huhtikuuta pidättyvästi tilannetta: ”Olemme tietoisia lehdistössä esitetyistä tiedoista. Uskon, että ymmärrätte, miksi emme kommentoi vuotanutta asiakirjaa, joka kuuluu Yhdysvaltain hallinnon sisäiseen keskusteluun.”
Vuotaneen muistion mukaan Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin hallinto aikoo puolittaa ulkoministeriön kokonaisbudjetin. Tämä voi johtaa jopa miljardiluokan rahoitusvajeisiin YK:n järjestöissä, joista osa kärsii jo valmiiksi rahapulasta. YK:lla on lisäksi kassakriisi, joka liittyy osittain siihen, että Yhdysvalloilla on maksamatta lähes 1,5 miljardia dollaria YK:n tavanomaisesta budjetista ja yli miljardi dollaria rauhanturvaoperaatioista.
Guterres käynnistää uudistushankkeen: "YK:ta ei ole koskaan tarvittu enemmän"
Pääsihteeri Guterres on käynnistänyt UN80-aloitteen YK:n 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena on parantaa järjestön tehokkuutta ja reagointikykyä. Aloite keskittyy kolmeen pääalueeseen: toimintatapojen tehostamiseen, jäsenvaltioiden antamien toimeksiantojen tarkasteluun sekä YK-järjestelmän rakenteellisiin uudistuksiin. Paine näitä uudistuksia kohtaan kasvaa rahoituksen vähetessä.
YK:n budjetti on elämän ja kuoleman kysymys miljoonille ihmisille.
Guterres korosti, että YK:n budjetit eivät ole vain numeroita, vaan "elämän ja kuoleman kysymys miljoonille ihmisille". Suurimmat kärsijät ovat kentällä työskentelevät työntekijät ja ne ihmiset, joiden hyväksi työ tehdään. Miljoonat pakolaiset ja siirtymään joutuneet ihmiset voivat jäädä ilman kriittistä tukea. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kansanterveyspäällikkö Allen Maina arvioi, että jopa 12,8 miljoonaa ihmistä jää ilman elintärkeää apua, mikäli leikkaukset toteutuvat täysimääräisinä.
Leikkausten laajat vaikutukset
Leikkauksilla on jo konkreettisia seurauksia. Useat YK:n alaiset virastot ovat joutuneet supistamaan toimintaansa:
- Maailman terveysjärjestö (WHO) on jäädyttänyt rekrytointeja ja matkustamista sekä harkitsee ohjelmaosastojensa puolittamista.
- Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) on irtisanonut kymmeniä tuhansia työntekijöitä, ja Haitin uudelleensijoitusohjelmat on keskeytetty.
- YK:n humanitaarisen avun koordinaation toimisto (UNOCHA) on ilmoittanut 20 prosentin budjettileikkauksista ja sen Nigeria-toimisto on vaarassa sulkeutua.
- YK:n tasa-arvojärjestö UN Women harkitsee henkilöstön siirtoa New Yorkista Nairobiin kustannussyistä, mikä saattaa heikentää sen vaikutusvaltaa sukupuolten tasa-arvon edistämisessä.
- YK:n rauhanturvaoperaatiot ovat myös joutuneet suurennuslasin alle. Valkoinen talo on nimennyt Malin, Libanonin ja Kongon operaatioita epäonnistuneiksi, ja niiden tulevaisuus on epävarma. Afrikan unionin ja YK:n yhteisoperaatio (AUSSOM) Somaliassa on vaarassa menettää rahoituksensa, mikäli Yhdysvallat vetäytyy sen tukemisesta.
Rahoitusleikkausten ulkopuolelle jääviä YK-virastoja yhdistää tekninen erikoisosaaminen
Valkoisen talon ehdotuksen ulkopuolelle jätetyt YK:n järjestöt ovat luonteeltaan teknisiä, joista merkittävin, Wienissä sijaitseva Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA), jätetään oletettavasti ennalleen, koska se valvoo Iranin ydinenergiatoimintaa.
Muita leikkauksilta säästyviä YK-virastoja ovat Montrealissa sijaitseva Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO), Genevessä sijaitseva Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU), kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW ), joka on muun muassa vastannut Syyrian ydinasevarastojen purkamisen valvonnasta, ja Kansainvälinen merenkulkujärjestö.
Paine kasvaa – miten YK vastaa?
YK:ssa ollaan toistaiseksi odottavalla kannalla. Yhdysvaltojen uusi YK-edustaja ei ole vielä aloittanut virassaan, joten toistaiseksi maan YK-politiikka on ennallaan. Aiemmat leikkaukset USAID:in toimintaan sekä nyt vuotanut muistio YK-rahoituksesta ja Yhdysvaltojen ulkoasianhallinnon merkittävästä supistamisesta ovat lisänneet huolta YK:n kaikilla toimialoilla. Guterresin hallinto on vedonnut muihin jäsenmaihin aiempien leikkausten aiheuttaman rahoitusvajeen paikkaamiseksi. Lisärahoitus ei kuitenkaan riitä kattamaan vajetta, jos leikkaukset toteutuvat suunnitellussa laajudessa. Paineet YK:n uudistamiseksi ja toimintojen karsimiseksi kasvavat rahoituksen heikentyessä. YK:n sihteeristöllä ja jäsenmailla on edessä joukko vaikeita päätöksiä, kun etsitään leikkauskohteita jo valmiiksi heikoimmassa olevien ihmisten avustamisesta.
Alkuperäinen artikkeli: UN Shrugs Off US Budget-Cuts Memo Publicly (PassBlue)
Julkaistu YK-liiton verkkosivuilla 22.4.2025. (Jutun yläosassa näkyvä julkaisupäivämäärä on vaihtunut verkkosivu-uudistuksen vuoksi.)