Uutinen

Ydinasepolitiikkaan pureutunut YK-klubi toi yhteen suuren joukon YK:n ystäviä

Lokakuun YK-klubilla tapasimme suuren joukon ydinasepolitiikasta kiinnostuneita YK:n ystäviä. Tilaisuudessa syvennyttiin ydinasepolitiikkaan ja ydinaseriisuntaan. Illan päävieraina esiintyivät suurlähettiläs Jarmo Viinanen, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius sekä SIPRI:n vanhempi tutkija Tytti Erästö.

Neljä panelistia
Ydinasepolitiikasta keskustelemassa panelistit vasemmalta oikealle: Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, SIPRI:n vanhempi tutkija Tytti Erästö sekä suurlähettiläs ja ulkoministeriön asevalvontayksikön johtava asiantuntija Jarmo Viinanen. Oikealla tilaisuuden juontaja, YK:n ystävien johtoryhmän jäsen ja kansainvälisen politiikan asiantuntija Jari Haapiainen. Kuva: Suomen YK-liitto

Maailmassa on arviolta 12 700 ydinasetta. Noin 90% niistä on Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Ydinaseita on myös Kiinalla, Iso-Britannialla, Ranskalla, Intialla, Pakistanilla, Israelilla ja Pohjois-Korealla. Sukellusveneistä laukaistavilla ohjuksilla, pommikoneilla ja suurilla mannertenvälisillä ohjuksilla kuljetettavilla strategisilla ydinräjähteillä on paikoin sata kertaa suurempi tuhovoima kuin Hiroshimaan pudotetulla ydinpommilla.

Maailmanlaajuinen ydinaseriisunta on YK:n ensisijaisia ja pitkäaikaisimpia tavoitteita. Yli puolet maailman väestöstä asuu edelleen maissa, joilla on ydinaseita, tai jotka ovat ydinliittojen ja -sopimusten jäseniä. Yhtäkään ydinasetta ei kuitenkaan ole tuhottu sopimusten nojalla. Sen sijaan ydinasevaltioilla on pitkän aikavälin suunnitelmat ydinarsenaalinsa modernisoimiseksi.

Lokakuun YK-klubilla YK:n ystävät saivat seurata ja osallistua informatiiviseen ja asiantuntevaan keskusteluun ydinaseproblematiikasta. Panelisteina esiintyivät SIPRI:n vanhempi tutkija Tytti Erästö, suurlähettiläs ja ulkoministeriön asevalvontayksikön johtava asiantuntija Jarmo Viinanen ja Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. Keskustelutilaisuuden juonsi YK:n ystävien johtoryhmän jäsen ja kansainvälisen politiikan asiantuntija Jari Haapiainen.

Keskustelua käytiin sekä valtioiden että kansalaisjärjestöjen roolista ydinaseriisunnan edistämisessä. Toiminnanjohtaja Lodenius painotti, että kansalaisyhteiskunnan on oltava mukana joukkotuhoaseiden ja ilmastonmuutoksen muodostamiin uhkiin vastaamisessa. Luottamus valtiopäämiehiin ei Lodeniuksen mukaan ole tällä hetkellä katossa.

Yhteisen linjan muodostaminen ja yhtenäinen reagoiminen YK:ssa on erittäin vaikeaa tilanteissa, joissa sääntörikkomuksiin on syyllistynyt jokin maailmanpolitiikan vaikutusvaltaisista valtioista, totesi suurlähettiläs Viinanen.

Vanhempi tutkija Erästö vuorostaan korosti, että Nato-jäsenyys muuttaa Suomen suhdetta ydinaseisiin. Erästön mukaan Suomi on tähän asti kannattanut ydinaseriisuntaa, mutta osa Naton pelotteesta perustuu ydinaseeseen. Tästä huolimatta Suomen sotilaallisessa puolustuksessa konventionaalinen pelote on kuitenkin ydinasetta suurempi pelote, Erästö tähdensi.

Tilaisuuden musiikkitarjonnasta vastasivat Sibelius-lukion lahjakkuudet Benjamin Feiring ja Elsa Vuolanne. Yleisö sai nauttia laulusta sekä pianon ja viulun sävelistä.

Liity YK:n ystäväksi YK:n verkkokaupassa ja tule mukaan uusiin YK:n ystävien tilaisuuksiin! Ensimmäinen osallistumiskerta YK-klubeille on ilmainen.