Uutinen

Vuoden YK:n ystävä on Anne Nuorgam

Vuoden YK:n ystäväksi on valittu Anne Nuorgam. Nuorgam palkitaan hänen työstään YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtajana. Ensi vuonna Nuorgam luotsaa foorumia yritysvastuuseen ja alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvien asioiden parissa.

Anne Nuorgam avaamassa YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokousta 2019 New Yorkissa.
Anne Nuorgam avaamassa YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kokousta 2019 New Yorkissa. Kuva: Loey Felipe / UN Photo.

Vuoden YK:n ystäväksi 2021 on valittu juristi, saamelaiskäräjien jäsen ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolustaja Anne Nuorgam Utsjoelta. Nuorgam toimii YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtajana.

”Minulle erityisen tärkeitä asioita ovat alkuperäiskansojen maa- ja vesioikeudet sekä rauhansopimukset”, kertoo Nuorgam.

Alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (UNFPII) on merkittävin alkuperäiskansojen kysymyksiä ja oikeuksia käsittelevä YK:n toimielin. Foorumi käsittelee alkuperäiskansoja koskevia kysymyksiä erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, kulttuurin, ympäristön, koulutuksen, terveyden ja ihmisoikeuksien alueelta.

Foorumin työ pohjautuu YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaan julistukseen, joka suojelee ja edistää alkuperäiskansojen ja niihin kuuluvien yksilöiden oikeutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista.

Anne Nuorgam lähikuvassa
Anne Nuorgam naisten ihmisoikeuksia puolustavassa lehdistötilaisuudessa 2018. Kuva: Manuel Elias / UN Photo.

Työssään Nuorgam on tutustunut alkuperäiskansojen edustajiin eri puolilta maailmaa ja kuullut, millaisia ongelmia kullakin on tullut vastaan. Esimerkiksi Kolumbiasta on tullut kutsu tutustumaan rauhansopimuksen toteuttamiseen. ”Kiinnostavaa on se, että Kolumbiaan on perustettu totuus- ja sovintokomissio.”

Foorumi kokoontuu yleensä vuosittain kymmenen päivän kokoukseen YK:n päämajassa New Yorkissa ja kokous on maailman suurin alkuperäiskansojen tapaaminen. Koronapandemian aikana kokoukset on pidetty virtuaalisesti. Viime kevään kokouksen aiheena oli rauha ja oikeudenmukaisuus (SDG 16). ”Kokouksessa pohdittiin sitä, millainen on alkuperäiskansojen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa.”

Nuorgam valittiin pysyvän foorumin jäseneksi 2017 ja nyt hänellä on menossa toinen kolmen vuoden kausi. Puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2019.

Seuraava foorumin kokous pidetään ensi keväänä ja kokouksen aiheita ovat koronapandemian vaikutukset, talous ja ihmisoikeudet, yritysvastuu sekä alkuperäiskansojen autonomia.

Odotan, että Suomi edistää etenkin alkuperäiskansojen osallistumisoikeutta.

Eri puolilla maailmaa alkuperäiskansojen oikeus omaan maahan ja yksityisten yritysten taloudellinen etu ovat olleet ristiriidassa. Siksi YK:ssa on pyritty takaamaan alkuperäiskansojen oikeuksia ennakkosuostumusten avulla.

”Oleellinen kysymys on se, millainen ennakkosuostumuksen pitäisi olla, kun yritykset tulevat alkuperäiskansojen maille.”

YK:n julistuksessa alkuperäiskansojen oikeuksista turvataan alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus ja oikeus konsultaatio- ja ennakkosuostumukseen kysymyksissä, joilla on merkittävä vaikutus alkuperäiskansojen elämään.

Alkuperäiskansojen pysyvä foorumi järjestää myös keskustelutilaisuuksia. Nyt syksyllä verkkokeskustelussa puhutaan itsehallinnon suuntaviivoista Arktisella alueella. Mukana ovat neljä Pohjoismaata, Yhdysvallat ja Kanada.

Foorumin päätyö on vuosittain syntyvä raportti, jonka hyväksyy ECOSOC, eli YK:n talous- ja sosiaalineuvosto. Raportissa annetaan suosituksia YK:lle ja sen järjestöille sekä jäsenvaltioille ja yrityksille. Foorumi työskentelee tiiviisti YK:n eri toimielinten kanssa. YK:n toimielimet raportoivat suositusten toteutumisesta takaisin foorumille.

Työn luonne on muuttunut koronapandemian aikana ja Nuorgam arvioi, että foorumin työ on tehostunut verkkokokousten myötä. ”Aiemmin tapasimme YK:n järjestöjen edustajat kerran vuodessa, nyt yhteistyö on helpompaa.” Foorumin työllä on ollut myös vaikusta YK:n toimintaan. Foorumin tekemän työn myötä eri YK-järjestöt ovat kehittäneet alkuperäiskansoille toimenpideohjelmia, sekä jotkut järjestöt ovat palkanneet erikseen alkuperäiskansojen edustajia asiantuntijoiksi, jotta alkuperäiskansojen näkökulma otetaan paremmin huomioon eri toimialueilla.

Alkuperäiskansojen edustajia YK:n yleiskokouksen tapahtumassa 2019
Alkuperäiskansojen edustajia YK:n yleiskokouksen tapahtumassa 2019. Kuva: Rick Bajornas / UN Photo.

Alkuperäiskansat ovat vaatineet vuodesta 2014 lähtien erityistä osallistumisoikeutta YK:n yleiskokoukseen, ihmisoikeusneuvostoon ja ECOSOCiin. Tällä hetkellä osallistuminen tapahtuu kansalaisjärjestöjen toiminnasta vastaavan komitean kautta. Alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien kriteereistä ja tasosta keskustellaan parhaillaan YK:ssa, viimeksi keskustelua käytiin syyskuun ihmisoikeusneuvoston kokouksessa.

Nuorgamin mukaan Suomi toimii kansainvälisesti hyvin ja odotukset ovat korkealla etenkin nyt, kun Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi.  ”Odotan, että Suomi edistää etenkin alkuperäiskansojen osallistumisoikeutta.” Alkuperäiskansojen tilanteeseen vaikuttaa tällä hetkellä myönteisesti muun muassa se, että Yhdysvalloissa on valmistunut presidentti Joe Bidenin johdolla uusi alkuperäiskansojen ohjelma. ”Se on todella hyvä ja se näkyy USA:n hallinnossa.”

Anne Nuorgam (1964)

  • Oikeustieteen maisteri ja juristi Utsjoelta
  • YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin puheenjohtaja
  • Hän edustaa foorumissa arktisia alkuperäiskansoja, inuiitteja ja saamelaisia, jotka ovat Euroopan Unionin alueen ainoaa alkuperäiskansa. Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista.
  • YK:n Vapaaehtoisen alkuperäiskansojen rahaston jäsen 2015 - 2020 (UN Voluntary Fund for Indigenous Peoples)
  • Saamelaiskäräjien jäsen vuodesta 2000 asti sekä Vetsikon kalastuskunnan puheenjohtaja
  • Anne tulee kalastavasta saamelaisperheestä Tenolta ja hänen äidinkielensä on pohjoissaamenkieli. Hän haluaa työssään keskittyä erityisesti alkuperäiskansojen maa- ja vesioikeuksien edistämiseen.
  • Hänellä on myös omakohtaista kokemusta saamelaisten kalastusoikeuksien edistämisestä oikeusteitse. Tenon kalastusoikeuksia käsittelevän oikeustapauksen päätöstä on odotettu korkeimmasta oikeudesta kolmatta vuotta.

Alkuperäiskansojen pysyvä foorumi UNFPII

  • Pysyvä foorumi on merkittävin alkuperäiskansojen kysymyksiä ja oikeuksia käsittelevä YK:n toimielin. Foorumi käsittelee alkuperäiskansoja koskevia kysymyksiä erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, kulttuurin, ympäristön, koulutuksen, terveyden ja ihmisoikeuksien alueelta.
  • Foorumissa on 16 jäsentä, puolet jäsenvaltioiden valitsemia ja puolet alkuperäiskansojen ehdottamia
  • UNFPII on YK:n talous- ja sosiaalineuvosto ECOSOC:in alainen neuvoa-antava toimielin.

YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista

  • YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista suojelee ja edistää alkuperäiskansojen ja niihin kuuluvien yksilöiden oikeutta nauttia täysimääräisesti ihmisoikeuksista ja perusvapauksista.
  • Julistus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksesssa syyskuussa 2007 ja sitä kannatti 143 jäsenvaltiota.
  • Myös Suomi on allekirjoittanut julistuksen ja sitoutunut sen toimeenpanoon. Sen sijaan Suomi ei ole ratifioinut maailman työjärjestön ILO:n piirissa tehtyä yleissopimusta numero 169, joka edellyttää osapuolivaltioilta erityistoimia alkuperäiskansojen jäsenten, instituutioiden, omaisuuden, kulttuurien ja ympäristön suojelemiseksi.