Suomen YK-liiton ja YK:n ystävien tilaisuudessa kuultiin vaikuttavia puheenvuoroja viideltä suomalaiselta suurlähettiläältä eri YK-kaupungeista. Keskusteluissa nousivat esiin monenkeskisen yhteistyön tulevaisuus, YK-reformi sekä rahoituksen ja arvopohjaisen työn turvaaminen.
Elina Kalkku, New York
New Yorkin suurlähettiläs Elina Kalkku korosti monenkeskisen yhteistyön merkitystä ja YK:n rakenteellisen uudistamisen välttämättömyyttä. Hänen mukaansa YK:n työ uhkaa hukkua valtavaan päätöslauselmaviidakkoon ja toissijaisten merkkipäivien viettämisen alle. “YK:lta on kadonnut fokus tämän kaiken työn alla”, sanoi Kalkku.
Kalkku nosti kuitenkin esiin myös myönteisiä edistysaskelia: “YK:ssa oli hyvä kesä – valtamerikonferenssi ja kehitysrahoituskonferenssi tuottivat lopputulokset, joiden kanssa kaikki voivat elää.” Lisäksi Lähi-idän kahden valtion konferenssi tuotti erinomaisen lopputuloksen. Sen puheenjohtajiston asiakirjassa on selkeät askelmerkit kohti kahden valtion mallia. EU:n sekä Arabiliiton tuki vahvistavat tätä kehitystä.
Kalkku muistutti myös, että pääsihteerin tulevat vaalit vaikuttavat merkittävästi siihen, mihin suuntaan YK:n reformi etenee ja millaista johtajuutta maailmanjärjestö saa kriisien keskellä. Pääsihteerin vaaleissa on kova paine nimetä naispuolisia ehdokkaita. Paljon hyviä ehdokkaita löytyy muun muassa Latinalaisesta Amerikasta.
Heidi Schroderus-Fox, Geneve
Geneven suurlähettiläs Heidi Schroderus-Fox painotti, että YK-järjestelmää uhkaa vakava resurssikriisi: “Monilta Geneven järjestöiltä on viety lähes 50 prosenttia rahoituksesta. Ihmisiä on irtisanottu suurissa määrin.” Rahoitusleikkaukset vaikuttavat YK:n toimintaan muun muassa ihmisoikeuksien, kaupan, kehityksen ja teknologian aloilla.
Esimerkiksi YK:n siirtolaisjärjestö IOM joutuu leikkaamaan rahoituksestaan lähes kolmanneksen. Se tarkoittaa projektien supistamista tai lopettamista, mikä vaikuttaa yli 6 000 työntekijään maailmanlaajuisesti.
Suomen oman rahoituksen vähenemisestä kannettiin myös huolta, esimerkiksi humanitaarinen rahoituksen osalta. Rahoitusleikkaukset koskevat tasa-arvoa, kestävää kehitystä ja vammaisten oikeuksien edistämistä.
Schroderus-Fox muistutti, että arvoista on tullut poliittisia, mikä tekee monenkeskisestä yhteistyöstä entistä haastavampaa. Pandemiasopimuksen aikaansaaminen oli kuitenkin tärkeä onnistuminen.
Pasi-Heikki Vaaranmaa, Pariisi
Pariisin suurlähettiläs Pasi-Heikki Vaaranmaa toi esiin UNESCOn saavutuksia, kuten kulttuurin nostamisen osaksi YK:n Tulevaisuussopimusta ja normatiivisen työn tekoälyn osalta. Hän painotti, että järjestön suurimmat haasteet liittyvät rahoitukseen: “UNESCOn budjetti on pienempi kuin Helsingin yliopiston budjetti – tämä kertoo mittakaavasta.”
Vaaranmaan mielestä moninapaisuuden korostamista tulee välttää. “UNESCOn kaltaisessa järjestössä ideologisia ristiriitoja on vähemmän kuin monissa muissa – koulutus ja tiede yhdistävät.”
Riina-Riikka Heikka, Nairobi
Nairobissa juuri aloittanut suurlähettiläs Riina-Riikka Heikka korosti globaalia etelää ja sen äänen vahvistamista. Hän kuvasi monenkeskisen yhteistyön mahdollisuuksia ympäristö- ja kaupunkikehityskysymyksissä: “Miten me Suomena ja EU:na haluamme toimia näissä Afrikan maille erittäin tärkeissä kysymyksissä tasa-arvoisena kumppanina?”
Pasi Pöysäri, Rooma
Roomassa työnsä aloittanut suurlähettiläs Pasi Pöysäri nosti esiin ruokaturvan parissa työskentelevät YK-järjestöt FAO:n (Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö), IFAD:in (Kansainvälinen maatalousrahasto) ja WFP:n (Maailman ruokaohjelma).
Hän varoitti Maailman ruokaohjelman mahdollisista rahoitusleikkauksista: “WFP suunnittelee ensi vuoden budjettia niin, että se saattaa puolittua.” Positiivisena esimerkkinä hän nosti esiin kouluruokakoalition, jossa Suomella on keskeinen rooli yhdessä Ranskan ja Brasilian kanssa.
Tilaisuuden anti oli vahva muistutus siitä, että monenkeskinen yhteistyö ja YK:n vahvistaminen ovat Suomelle ja suomalaisille elintärkeitä. Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko muistutti kotimaan rahoitusleikkausten mittakaavasta: “Valtiovarainministeriön esitys vuoden 2026 talousarvioksi tarkoittaisi toteutuessaan yli 56 prosentin leikkausta monenkeskiseen yhteistyöhön tällä hallituskaudella.”