Koronavirus on juuri nyt saavuttamassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Köyhyyden, kriisien ja katastrofien keskellä on jo valmiiksi pulaa puhtaasta vedestä, saippuasta ja terveydenhuollosta.

Auta heikoimmassa asemassa olevia ja tue YK:ta pandemian pysäyttämisessä!

Lahjoita »

Uutinen

Tasavallan presidentti otti kantaa Palestiina-kysymykseen yleiskokouksessa

21.9.2011

Tasavallan presidentti Tarja Halonen aloitti puheensa YK:n 66. yleiskokouksessa korostamalla, että 193:n jäsenvaltion YK on ollut menestystarina. Halosen mukaan YK:n tärkeys monimutkaistuvassa maailmassa on kasvanut. Presidentti muistutti, että YK:n vuosituhattavoitteet ovat edelleen maailmanjärjestön tärkeimpiä saavutuksia, sillä tavoitteet ovat inspiroineet jäsenmaiden hallituksia yhteisiin ponnistukseen ihmishenkien pelastamiseksi

Halonen totesi myös, että vaikka globalisaatio on aiheuttanut merkittävää taloudellista kasvua eri puolilla maailmaa, ovat kasvun hedelmät jakautuneet epäoikeudenmukaisesti.

Kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta - sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen

Tasavallan presidentin puheen kenties keskeisin viesti liittyi kestävän kehityksen tematiikkaan. Presidentti Halonen toimii rinnakkaispuheenjohtajana YK:n korkean tason kestävän kehityksen paneelissa yhdessä Etelä-Afrikan presidentti Jacob Zuman kanssa. Halonen korosti puheenvuorossaan, että kestävällä kehityksellä on kolme ulottuvuutta: sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen. Mikäli yksikin ulottuvuus jää uupumaan, ei kehitys voi olla kestävää. Halonen sanoi kuitenkin olevansa vakuuttunut siitä, että köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys voidaan saavuttaa. Naisten voimaannuttaminen ja nuorten aseman parantaminen ovat avainasemassa tämän tavoitteen toteutumisessa. Halonen esitti vuosituhattavoitteiden seuraajaksi erityisiä kestävän kehityksen tavoitteita, jotka määriteltäisiin vuodesta 2015 eteenpäin.

Konfliktien luonne on muuttunut

Presidentti Tarja Halonen huomautti Suomen puheenvuorossa, että nykypäivän konflikteissa siviilit ovat useimmiten heikoimmilla. Koska konfliktit kumpuavat useimmiten sosiaalisesta epätasa-arvosta ja ihmisoikeusloukkauksista, on tärkeää, että turvallisuusuhkiin puututaan uusien monitasoisten yhteistyömuotojen avulla. YK:n roolia konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhanvälittäjänä tulee presidentin mukaan siksi vahvistaa, kuin myös naisten ja kansalaisjärjestöjen tekemää rauhantyötä edesauttaa entisestään.

Halonen vaati puheessaan vahvaa YK:ta ja vakuutti, että Suomi pysyy jatkossakin YK:n voimakkaana tukijana. Myös Suomen havittelema paikka YK:n turvallisuusneuvostossa kävi puheesta ilmi.

Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka erityisinä huolenaiheina

Presidentti Tarja Halonen muisti puheessaan muun muassa Oslon traagiset tapahtumat. Saman hengenvetoon hän esitti huolensa arabimaailman dramaattisista käänteistä viime kuukausien aikana mainiten erityisesti Libyan sekasortoisen tilanteen. Halonen korosti, että Suomi tukee Libyan kansalaisia heidän pyrkimyksissään kansanvaltaan, siviilioikeuksiin ja sananvapauteen. Halosen mukaan YK:lla tulisi olla keskeinen rooli kansainvälisen yhteisön kontribuution koordinoinnissa Libyan tapauksessa.

Halonen otti puheessaan kantaa myös Palestiina-kysymykseen. Presidentti totesi, että palestiinalaisilla on oikeus omaan valtioon - toisaalta myös Israelilla on oikeus turvallisuuteen. Rauhan aikaansaaminen alueella on Halosen mukaan tärkeämpää nyt kuin koskaan ja painotti kuulijoille kahden valtion mallin kiirehtimistä.

Seuraa YK:n yleiskokousta livenä netissä

Yleiskokouksen aikataulu