Kokouksessa todettiin, että sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste on siirtymässä pois Balkanilta, koska turvallisuustilanne Kosovossa on kehittynyt myönteisesti.
Suomi jatkaa osallistumistaan Afganistanin kriisinhallintaan, joka on lähivuosina kansainvälisen kriisinhallinnan tärkein kohdealue. Suomi ryhtyy myös valmistelemaan päätöstä mahdollisesta osallistumisesta alusyksiköllä EU:n Atalanta-operaatioon vuonna 2011.
Kokouksessa keskusteltiin lisäksi Suomen joukkojen kotiuttamisesta YK:n MINURCAT -operaatiosta Tshadista (United Nations Mission in the Central African Republic and Chad). Operaation jatko on tällä hetkellä epävarma siitä johtuen, että Irlanti päätti viime viikolla kotiuttaa oman pataljoonansa Tshadista. Suomalaisjoukot ovat toimineet irlantilaispataljoonan yhteydessä.
Operaation epävarma jatko ja suomalaisen joukko-osaston toimintaedellytysten päättyminen Irlannin poistumisen myötä johtaa valtioneuvoston mukaan myös Suomen vetäytymiseen Tshadista. Suomessa MINURCAT-operaatiota on pidetty tuloksellisena ja Suomi on tukenut YK:n pyrkimyksiä operaation jatkamiseksi.
Suomi arvioi seuraavaksi mahdollisuuksia osallistua muihin YK-operaatioihin, kun joukot MINURCAT-operaatiosta kotiutetaan. Osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan on vähentymässä merkittävästi. Tavoitteena on valtioneuvoston viestintäyksikön mukaan jatkossakin säilyttää riittävä vaikutustaso osallistumisessa sotilaalliseen kriisinhallintaan.
Suomen osallistuminen siviilikriisinhallintaan on kasvanut parin viime vuoden aikana. Siviilikriisinhallintatehtävissä toimi maaliskuussa noin 160 suomalaista asiantuntijaa. Näistä noin 50 oli naisia.
Suomi jatkaa osallistumistaan EU:n siviilikriisinhallintaan mm. Kosovossa, Afganistanissa ja Georgiassa.
Valtioneuvoston tiedote: Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan vuosina 2010-2011