Tuoreen YK-raportin mukaan tasa-arvon edistämisessä otetut askelet ovat nyt koronakriisin seurauksena uhattuina. Myös naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on kasvussa. Huonot uutiset eivät yllätä naisten oikeuksiin, talouteen ja tasa-arvoasioihin perehtynyttä asiantuntijaa.
”Naiset kärsivät rakenteellisesta epätasa-arvosta. Tämä tilanne on ollut olemassa jo ennen kriisiä, mutta nyt naisten taakka kasvaa”, sanoo meksikolainen Emilia Reyes.
Reyes johtaa feministisestä kansalaisjärjestöä nimeltä Gender Equity: Citizenship, Work and Family. Järjestö työskentelee muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymysten parissa ja vahvistaa naisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.
Reyes painottaa, että koronakriisin ratkaisuja mietittäessä on oleellista katsoa syvälle ongelmien taustalle.
”On tärkeää, että etsimme yhdessä vastauksia viruksen torjuntaan, mutta ongelmien taustalla olevia isoja asioita ja rakenteellista epätasa-arvoa ei pidä jättää varjoon.” Reyes sanoo, että kriisin keskellä pitäisi katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen. ”Ongelmien ratkaisuun tarvitaan globaali strategia”, painottaa Reyes.
Koronakriisi nostaa esiin ja pahentaa sukupuolten väliseen epätasa-arvoon liittyviä ongelmia. Naiset tekevät monessa maassa enimmäkseen epävirallista työtä ja karanteenin aikaan päivän palkka jää saamatta. ”Epävirallisen työn tekijät eivät ole sosiaaliturvan piirissä, eivätkä maksa esimerkiksi sairausvakuutusmaksuja.”
Samat havainnot ovat olleet pinnalla kuluneella viikolla myös YK:n viestinnässä. YK:n pääsihteeri António Guterres on muistuttanut, että maailman naisista 60 prosenttia työskentelee epävirallisilla aloilla, mikä tarkoittaa pienempää palkkaa, pienempiä säästöjä ja suurempaa vaaraa luisua köyhyyteen.
#COVID19 could reverse the limited but important progress that has been made on gender equality and women’s rights.
— António Guterres (@antonioguterres) April 9, 2020
Women’s leadership and contributions must be at the heart of #coronavirus resilience & recovery efforts.https://t.co/ZrwlsbwIZc pic.twitter.com/iyJeFOoF7p
Kun torit ja kauppakojut ovat kiinni, miljoonat naiset ovat menettäneet työnsä. Samaan aikaan naisten palkaton työmäärä on kasvanut rajusti, kun naiset ovat huolehtineet kotiin jääneistä lapsista ja apua tarvitsevista vanhemmistaan.
Yleisesti ottaen naiset tekevät palkatonta hoivatyötä kotona kolme kertaa enemmän kuin miehet. ”Naiset siis tukevat taloutta ilmaisella työllään”, sanoo Reyes.
Pandemian aikana naisten taakka kasvaa, koska suuri osa hoitoalan työntekijöistä on naisia ja he työskentelevä viruksen taltuttamisen etulinjassa. ”He joutuvat ottamaan terveysriskin ja työskentelevät usein pienellä palkalla hoitajina ja siistijöinä.” UN Womenin mukaan maailman terveydenhuollon ja sosiaalialan työntekijöistä 70 prosenttia on naisia.
Miehet ovat alttiimpia kuolemaan koronaviruksen seurauksena, mutta naisiin kohdistuvat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset ovat vakavat.
Lisäksi naisten riski kohdata väkivaltaa kasvaa. Maailmassa joka viides nainen on kokenut väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. ”Maailmanlaajuisesti on tiedossa, että katastrofin aikana naisiin kohdistuva väkivalta kasvaa 85 prosenttia. Luku vaihtelee paikoittain. Myös lapsiin kohdistuva väkivalta kasvaa kriisitilanteissa”, sanoo Reyes. YK:n tietojen mukaan perheväkivallan määrä on ollut rajussa kasvussa.
Reyes kertoo, että Meksikossa on oltu osittain omilla linjoilla koronapandemian torjumisessa. Rajoja ei ole suljettu, mutta koulut ja ostoskeskukset ovat kiinni. Sikainfluenssaepidemian jäljiltä maalla on ollut toimintastrategia valmiina ja armeija on auttamassa terveyspalvelujen järjestämisessä kuten aiemmin maanjäristysten ja hurrikaanien aikana. Hyvä uutinen ollut muun muassa se, että maan hallitus on vahvistanut tukeaan naisten turvataloille.
Pandemian edetessä riskit kohdistuvat etenkin alkuperäiskansoihin. Meksikossa on yli 200 kieliryhmää, joten osalle väestöstä varautumista koskevan tiedon saavuttaminen on vaikeaa. "Myös siirtolaiset ovat aina riskiryhmää, kun puhutaan ihmisoikeuksista."
Lue lisää aiheesta: Displaced and stateless women and girls at heightened risk of gender-based violence in the coronavirus pandemic
Suomelta tukea YK:n väestörahastolle ja tasa-arvojärjestö UN Womenille
Suomi vahvistaa tukeaan YK:n väestörahasto UNFPAn ja tasa-arvojärjestö UN Womenin työlle.
Koronakriisistä tulevat kärsimään eniten köyhät ja hauraat valtiot, yhteisöt ja väestöryhmät. "Kriisin hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota naisten terveyteen ja tilanteen sosioekonomisiin vaikutuksiin", sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.
”Suuri huolenaihe on myös se, että kuormittuneet terveydenhoitojärjestelmät eivät pysty tarjoamaan naisille ja tytöille seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja, joille on jatkuvasti suuri tarve.”
Vuonna 2020 Suomi tukee YK:n väestörahastoa 33 miljoonan euron ja UN Womenia 19 miljoonan euron yleisrahoituksella. Yleisrahoitus on joustavaa tukea, jota järjestöt voivat suunnata sinne, missä sitä eniten tarvitaan.
Väestörahasto UNFPA edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vahvistamalla palveluiden, kuten ehkäisyn ja perhesuunnittelun, saatavuutta sekä vähentämällä äitiyskuolleisuutta. Järjestö kitkee sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja haitallisia käytäntöjä, kuten sukuelinten silpomista ja lapsiavioliittoja. Koronakriisitilanteessa UNFPA on myös toimittanut terveydenhuoltohenkilökunnalle välttämätöntä ja kriittistä lääketieteellistä apua, kuten hygienia- ja saniteettitarvikkeita, tartunnalta suojaavia tarvikkeita sekä synnytyksessä tarvittavia välineitä.
YK:n tasa-arvojärjestö UN Women edistää sukupuolten välisen epätasa-arvon ja syrjinnän poistamista sekä naisten ja tyttöjen aseman, mahdollisuuksien ja oikeuksien vahvistamista. Järjestö johtaa ja koordinoi YK:n tasa-arvotyötä. Pandemian aikana UN Women toimii vahvasti naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja varmistaa, että tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon myös kriisiä koskevassa päätöksenteossa. Järjestön kautta tavoitetaan myös kaikkeen haavoittuvimpiin ryhmiin kuuluvia naisia, kuten vailla oikeuksia perheissä työskentelevät kotiapulaiset, pakolaiset ja vammaiset naiset.