Koronavirus on juuri nyt saavuttamassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Köyhyyden, kriisien ja katastrofien keskellä on jo valmiiksi pulaa puhtaasta vedestä, saippuasta ja terveydenhuollosta.

Auta heikoimmassa asemassa olevia ja tue YK:ta pandemian pysäyttämisessä!

Lahjoita »

Uutinen

Muoviton syyskuu oli menestys

Kuva: Ricardo Bernardo / cc 2.0

Muoviin pakataan nykyään melkein kaikki aikakauslehdistä ja cd-levyistä vihanneksiin asti. Fredu Sirviö kyllästyi ystävineen tilanteeseen ja perusti Facebookiin Muoviton syyskuu -kampanjan. Sen menestys yllätti hänet itsensäkin.

"Muutamassa vuodessa kehitys on mennyt siihen, että kaikki pakataan muoviin, jopa vihannekset. Ajattelimme, mitä voisimme tehdä asialle ja totesimme, että ennen lihatonta lokakuuta ehdimme ottamaan muovittoman syyskuun. Kampanja lähti kasvamaan ihan uskomatonta vauhtia, viikossa jo 10 000 ihmistä kertoi olevansa mukana", Sirviö kertoo.

Syyskuun loppuun mennessä kampanjassa on kertonut olevansa Facebookin välityksellä mukana yli 30 000 ihmistä, ja sosiaalisessa mediassa on jaettu kuvia ja vinkkejä muun muassa omien hedelmäpussien askartelusta ja sanomalehtien taittelusta roskikseksi.

"Moni on kertonut heränneensä kampanjan avulla siihen, miten järkyttävää on, kun muovi on itsestäänselvyys kaikessa. Myös kauppiaat ovat kehottaneet tiskeillä, että nyt on muoviton syyskuu, älä ota turhaa muovipussia. On kiva huomata, että keskustelu on ulottunut laajemmallekin kuin vain yksittäisiin ihmisiin", Sirviö sanoo.

Sirviö tympiintyi muoviin pikkuhiljaa Vaikka muovi on sinänsä hyvä keksintö, ylimääräinen muovi on turhaa ja vahingollista ympäristölle, hän muistuttaa.

"Asuin jonkin aikaa pienellä paikkakunnalla, ja kaupassa käynti alkoi olla vaikeaa, kun yritti vältellä muovia. Tienposket ovat täynnä muoviroskaa, ja muovi on myös uusin uhka Itämerelle", hän muistuttaa.

Tarvitaanko muovia?

Muovin lisääntyminen ei ole pelkkä tunne. Euroopan muovintuottajien järjestön Plastics Europen mukaan muovintuotanto Euroopassa on kaksinkertaistunut vuosina 1989–2012; tosin kasvu on 2000-luvulla hidastunut radikaalisti.

Mistä muovibuumi oikein johtuu?

"Ehkä se on ollut niin helppoa ja kätevää. Kauppiaiden on helpompi hinnoitella ja laittaa tuotteet esille, ja ehkä pyytää korkeampaa kilohintaakin", Sirviö sanoo.

Kaupat ovat perustelleet muoviähkyä sillä, että sillä vähennetään hävikkiä. Esimerkiksi kurkku kelmutetaan, koska se on pelkkää vettä eikä säily pitkään.

Sirviö pitää argumenttia lyhytnäköisenä. Hän muistuttaa, että hävikkiä tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun vaikkapa yhden porkkanan tarvitseva joutuu ostamaan puolen kilon pussin.

"Kaupan alan pitäisi itse tarkastella vaikkapa säilytystiloja. Eräs kaalintuottaja kertoi, että tuottaja voi säilöä kaalia vaikka vuoden. Mutta kun se viedään kauppaan, elinkaari on kaksi viikkoa", Sirviö ihmettelee.

Viranomaiset ovatkin heränneet muovin tarpeettomuuteen. Yle kertoi taannoin, että Päivittäistavarakauppa ry selvittää parhaillaan keinoja vähentää pakkausjätettä yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa.

Syyskuu on ohi, muovittomuus ei. Sirviö uskoo, että kampanja jää elämään.

"Muoviton syyskuu on iskevä nimi, mutta muoviroskaton Suomi on tavoite."

***

YK-liiton kestävän kehityksen kampanja Pallonkutistajat pyrkii vaikuttamaan muovin aiheuttamiin haittoihin globaalilla tasolla.

Vaikuta päättäjiin - allekirjoita vetoomus kansainvälisen muovisopimuksen puolesta Pallonkutistajat-kampanjan sivuilla!
Anna myös hyvien vinkkien kiertää - jaa oma arjen ekovinkkisi Facebookissa!