"Maailman johtajien on toimittava heti"
Maailman ilmatieteen järjestön raportin mukaan olemme todennäköisesti nähneet viime vuonna ensimmäisen kalenterivuoden, jolloin maailmalaajuinen lämpötilan nousu ylitti 1,5 astetta verrattuna vuosien 1850-1900 keskitasoon.
Meillä on vielä aikaa välttää pahin ilmastokatastrofi, mutta johtajien on toimittava nyt.
"Yksittäiset 1,5 astetta ylittävät vuodet eivät vielä tarkoita sitä, että pitkän aikavälin tavoite on menetetty. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää taistella entistä kovemmin, jotta pääsemme jälleen oikealle käyrälle. Meillä on vielä aikaa välttää pahin ilmastokatastrofi, mutta johtajien on toimittava nyt", sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres.
Maailman maat ovat sopineet Pariisin ilmastosopimuksessa siitä, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan selvästi alle kahden asteen ja lämpeneminen pyritään pitämään alle 1,5 asteessa, jotta vältytään ilmastonmuutoksen katastrofaalisilta seurauksilta.
Maailman ilmaston tila -raportti
- Maailman ilmatieteen järjestön raportin mukaan edelliset kymmenen vuotta 2015-2024 ovat kymmenen ennätyslämmintä vuotta.
- Vuonna 2024 nähtiin poikkeuksellisen korkeita lämpötiloja maalla ja merellä.
- Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ei ole menetetty, mutta vakavasti vaarantunut.
- Raportti perustuu kuuteen kansainväliseen tietokantaan. State of the Global Climate 2024 julkaistaan maaliskuussa 2025.
Brasilian ilmastokokoukseen tarvitaan uusia sitoumuksia
Brasiliassa marraskuussa pidettävä ilmastokokous herättää paljon odotuksia etenkin kehittyvissä maissa. Uusille sitoumuksille on kova tarve, sillä ilmasto kuumenee ja sään ääri-ilmiöt näkyvät jo eri puolilla maailmaa. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin ja viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet ennätyslämpimät.
Viime vuosina YK:n ilmastokokous on ollut öljymaiden isännöimä ja kokouksien tulokset ovat jääneet laihoiksi. Viime vuonna neuvotteluja käytiin Bakussa Azerbaidžanissa. Tänä vuonna ilmastokokous COP30 järjestetään marraskuussa Brasilian Belémissä. Suuria kysymyksiä herättää se, miten Yhdysvaltojen ilmastopolitiikan muutokset vaikuttavat kansainväliseen yhteistyöhön.
Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump ilmoitti heti virkakautensa aluksi, että maa vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta. Yhdysvaltojen ilmastopolitiikan muutoksilla on merkittävät vaikutukset maailmanlaajuiseen tilanteeseen. Hyvä uutinen oli kuitenkin se, että yhdysvaltalainen miljardööri Michael Bloomberg aikoo hyväntekeväisyysrahastojensa kautta kattaa Yhdysvaltain jättämän rahoitusaukon. Bloomberg toimi samankaltaisesti myös Trumpin ensimmäisen kauden aikana, kun Yhdysvallat erosi Pariisin ilmastosopimuksesta.
Parhaiten ilmastoneuvotteluissa on edetty silloin, kun isot maat Kiina ja Yhdysvallat ovat olleet aktiivisesti mukana. Nyt jää nähtäväksi, miten muut maat reagoivat Trumpin linjaan. Pelkona on, että Yhdysvaltojen politiikka vetää muitakin maita mukaansa. Keskustelua Pariisin sopimuksesta irtautumisesta on käyty ainakin Argentiinassa. Trumpin ensimmäisen kauden aikana muut maat eivät irtautuneet sopimuksesta. Sen sijaan osavaltiot, kuten Kalifornia, jatkoivat edistyksellistä ilmastopolitiikkaa.
Viime vuonna Bakun ilmastokokouksessa saavutettiin sopu, mutta asetettu rahoitustavoite jäi heikoksi. Kompromissi ilmastorahoituksesta, ei vastaa köyhien maiden tarpeita, jotka liikkuvat tuhansissa miljardeissa dollareissa.
Muovisopimusneuvottelut jatkuvat
Hyvin alkaneet neuvottelut uudesta muovisopimuksesta ottivat takapakkia joulukuussa. Odotettua sopimusta ei saatu aikaan Busanissa Etelä-Koreassa. Neuvotteluiden odotetaan jatkuvan keväällä.
Muovisopimus oli tarkoitus saada neuvoteltua vuoden 2024 loppuun mennessä. Valtiot olivat sopineet sopimuksen tekemisestä YK:n ympäristökokouksessa UNEA:ssa 2022. Päämääränä on oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus, jolla puututaan muun muassa merien muovisaasteeseen, muovien tuotantoon ja kulutukseen sekä muovituotteissa käytettäviin kemikaaleihin.
Etelä-Koreassa pidetyt neuvottelut kariutuivat muun muassa rahoitukseen ja arabimaiden haluttomuuteen hillitä muovin tuotantoa ja säädellä muovituotteiden haitallisia kemikaaleja. Kehittyvien maiden ja muovisaasteesta kärsivien pienten saarivaltioiden mukaan niille ei myöskään tarjottu riittävää rahoitusta ja tukea sopimuksen toimeenpanemiseksi.
Perinteiset rahoittajamaat puolestaan näkevät, että muovisopimuksen rahoituksessa tulee ottaa huomioon sopimuksen kaikkien osapuolten vastuu muovin tuotannosta ja muovisaastumisesta. Myös yksityistä rahoitusta on saatava liikkeelle saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti.
Suomen kestävän kehityksen tilaa tarkastellaan YK:ssa
Suomi raportoi tänä vuonna YK:ssa omasta kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta. Kyseessä on Suomen kolmas kestävän kehityksen selonteko, joka esitellään heinäkuussa YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa eli Korkean tason poliittisessa foorumissa (High-Level Political Forum). Muut maat sekä YK:n päätoimijaryhmät ja muut sidosryhmät arvioivat selontekoa sekä antavat kehittämisehdotuksia.
Kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta. Tavoiteohjelman toteuttamisessa ollaan ajallisesti jo yli puolivälissä, mutta maailmanlaajuisesti tavoitteiden saavuttamisesta ollaan vielä kaukana. YK:n viimeisimmässä kestävän kehityksen raportissa Suomen arvioidaan olevan pisimmällä tavoitteiden toimeenpanossa. Vaikka Suomi on maailman kärkeä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, meillä on ollut aikaisempien raporttien (2016 ja 2020) mukaan haasteita erityisesti ilmasto- ja luontotavoitteisiin sekä tuotannon ja kulutuksen kestävyyteen liittyen. Myös kehitysyhteistyörahoituksessa olemme pahasti jäljessä 0,7 % BKTL-osuudesta, johon olemme sitoutuneet. Kiitosta Suomi on perinteisesti saanut avoimesta ja osallistavasta raportointitavastaan ja tälläkin kertaa sidosryhmiä on osallistettu ja kuultu laajasti raportin valmistelussa.
Huomio kiihtyvällä vauhdilla katoaviin jäätiköihin: 2025 on jäätiköiden suojelun teemavuosi
Vuosi 2025 on nimetty jäätiköiden suojelun teemavuodeksi. Elintärkeät jäätiköt häviävät nyt kiihtyvällä vauhdilla. Myös maailman vesipäivää vietetään maaliskuussa jäätiköiden suojelun merkeissä. YK on julkaissut aiheesta paljon viestintä- ja koulutusmateriaalia.
Lue lisää: Vuosi 2025 on jäätiköiden suojelun teemavuosi - elintärkeät jäätiköt katoavat kiihtyvällä vauhdilla
Lue lisää: Maailman vesipäivä (sisältää tehtäviä ja linkkejä kasvattajille)
Luontokadon torjunnan rahoituksesta sopu Roomassa
YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolet kokoontuivat Italian Roomaan 25.-27.2.2025 jatkamaan neuvotteluja marraskuussa Kolumbian Calissa auki jääneistä asiakohdista. Jatko-osassa Roomassa löydettiin yhteisymmärrys luonnon monimuotoisuutta tukevan rahoitusarkkitehtuurin kehittämisestä sekä maiden luontotyön seurannasta ja yhteisestä arvioinnista.
Ympäristöministeriön mukaan rahoitusta luontokadon pysäyttämiseksi on lisättävä tuntuvasti, ja se vaatii rahoituspohjan laajentamista sekä uusia, innovatiivisia rahoituslähteitä. Maat sopivat Roomassa askeleista, joita seuraavissa luontokokouksissa ja niiden välillä otetaan rahoituksen tehostamiseksi ja lisäämiseksi.
Vuonna 2026 pidetään seuraava biodiversiteettikokouksen osapuolikokous Armeniassa. Viime vuonna Kolumbian Calissa järjestetyn YK:n luontokokouksessa päätettiin siitä, että alkuperäiskansoille luodaan pysyvä edustus tuleviin kokouksiin.
Haluatko tarkastella maailman monimuotoisuutta kartalla? Tutustu YK:n Biodiversity Lab palveluun, joka kokoaa yhteen paikkatietoja 400 tietokannasta: YK:n Biodiversity Lab
Juttu on julkaistu YK-iiton verkkosivuilla 10.2.2025. Sivun alussa oleva julkaisupäivämäärä on muuttunut verkkosivujen uudistamisen vuoksi.