Kansainvälisen talouden ja politiikan tohtori Srgjan Kerim (s. 1948) on valittu YK:n 62. yleiskokouksen puheenjohtajaksi. Kerim, joka aloittaa uuden tehtävänsä 18. syyskuuta, on aiemmin toiminut suurlähettiläänä, ulkoministerinä sekä Makedonian YK-lähettiläänä, vuosina 2001 - 2003. Neuvonantajaksi uudelle puheenjohtajalle on aiemmin jo valittu suurlähettiläs Alpo Rusi.
Kerimillä on puheenjohtajan tehtävässä valtaa yleiskokouksen keskusteluihin sekä puheiden pituuksiin, mutta ei äänestysoikeutta. YK:n yleiskokouksen puheenjohtajat valitaan rotaatio-menetelmällä alueellisesti. Makedonian Kerim valittiin ehdokkaaksi Itä-Euroopan maiden ryhmästä ilman virallista valintajärjestelmää. YK:ssa toivotaan kuitenkin virallisen valintajärjestelmän käyttöä ehdokkaiden valinnassa, sillä se edesauttaisi pätevimmän henkilön löytämistä, antaisi pienemmille maille mahdollisuuden tuoda omia ehdokkaitaan esille sekä noudattaisi paremmin läpinäkyvyyden periaatetta.
Kerim ja YK:n uudistukset
Kerim kertoi valintansa jälkeen huomioivansa erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvät aloitteet, vuosituhattavoitteiden saavuttamisen sekä jatkavansa edeltäjänsä Sheika Haya Rashed Al Khalifan aloittamien uudistusten tiellä. Hän painotti, että YK:n toiminnan on perustuttava yhteistyöhön kansalaisyhteiskunnan, kansalaisjärjestöjen, julkisen ja yksityisen sektorin sekä tiedemaailman ja median kanssa. Suurempi monenkeskisyys jäsenvaltioiden välillä auttaisi Kerimin mukaan YK:ta olemaan tehokkaampi globaali toimija.
Srgjan Kerim toivoo YK:n uudistusten jatkuvan ja näkee eräänä tärkeänä uudistuksen kohteena turvallisuusneuvoston. Turvallisuusneuvoston tulisi toimia tehokkaammin rauhan ja turvallisuuden säilyttämiseksi maailmassa.
Kerim näkee, että jotkin käsitteet YK:n toiminnassa ja peruskirjassa ovat muutoksen tarpeessa ja että niiden muokkaamisella voitaisiin saada myös turvallisuusneuvoston toimintaa tehostettua ja siihen kuuluvien maiden välisiä näkemyseroja kavennuttua. Kerim painottaa, että oikeus puuttua toisen valtion sisäisiin asioihin tulisi pikemminkin käsittää vastuuksi suojella. Valtioiden suvereenius tulisi nähdä laajempana käsitteenä - ulkoisena ja sisäisenä. Ihmisoikeuksien ja demokratian toteutuminen on kaikkien jäsenmaiden vastuulla.
Turvallisuusneuvostolle ei Kerimin mukaan tulisi etsiä vaihtoehtoa, vaan sen tehokkuuden parantamisen, kokoonpanon ja käsitteistön osalta, tulisi olla etusijalla.