Uutinen

Koronapandemia vaikeuttaa rauhan turvaamista – "Radikaalit järjestöt pyrkivät hyödyntämään tyhjiötä"

Koronapandemia heikentää turvallisuutta ja vaikeuttaa rauhanturvaamista. Rauhasta ja sen turvaamisesta keskusteltiin YK-liiton järjestämässä webinaarissa, joka on nähtävissä tallenteena You Tubessa.

rauha webinaarissa Mauri Koskela, Antti Kaikkonen ja Helena Laukko
Rauhanturvaamisesta keskustelivat Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela, puolustusministeri Antti Kaikkonen ja YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. Kuva: Elina Laiho / YK-liitto.

Suomen YK-liiton järjestämässä webinaarissa kuultiin perjantaina muun muassa koronakriisin vaikutuksista rauhanturvatyöhön.

Webinaariin osallistui videon välityksellä YK:lla Libanonissa työskentelevä Ari Kerkkänen, joka on toiminut myös Suomen Lähi-Idän instituutin johtajana.

Kerkkäsen mukaan YK:n pääsihteerin tekemä aselepoaloite on näkynyt Lähi-Idässä tervetulleena aloitteena, mutta levottomuudet ovat silti jatkuneet. Koronakriisi ravisuttaa räjähdysalttiita yhteiskuntia monin tavoin.

Kerkkäsen mukaan koronapandemia voi aiheuttaa tyhjiön, jota ääriliikkeet pyrkivät hyödyntämään.

Nyt näyttää siltä, että osittain koronapandemia on mahdollisesti ollut edesauttamassa sitä, että islamilainen valtio on pystynyt suhteellisen lyhyen ajan sisässä lisäämään iskujen määrää niin Irakissa kun Syyriassa. Islamilainen valtio pyrkii tietysti hyödyntämään kaikkia mahdollisia tyhjiöitä, joita hallinnollisesti ja turvallisuusnäkökulmista alueille syntyy, sanoi Kerkkänen.

Kerkkäsen mukaan riskinä on se, että radikaalit järjestöt pyrkivät hyödyntämään esimerkiksi sitä, että pandemia sitoo valtioiden varoja muuhun kuin välttämättä turvallisuuden edistämiseen.

Luonnollisesti tietysti pandemia on kallis kaikille. Se heikentää jo ennestään hyvin heikon elintason omaavien maiden kykyä toimia. Ja siinä mielessä se heikentää inhimillistä turvallisuutta, elikkä näissä yhteiskunnissa yksilöiden kykyä ja mahdollisuutta toimia, mikä luo sitten kasvualustaa radikalismille.

Toki on sitten toiselta kannalta nähtävissä se, että yleismaailmallinen taloudellisesti heikko tilanne mahdollisesti heijastuu myös YK:n rahoitukseen ja sitä kautta YK:n rauhanturvatoimintaan.

YK:n pääsihteeri António Guterres on vaatinut maailmanlaajuista aselepoa ja edellyttänyt maailman maita yhdistämään kaikki voimansa koronan vastaiseen taisteluun. Mitä Suomi voi tehdä sen tukemiseksi?

 Aloite on hyvä ja Suomi yrittää sitä edistää, mutta valitettavasti hyvilläkään vetoomuksilla ei välttämättä rauhaa saada aikaiseksi, eikä edes aselepoa, sanoi puolustusministeri Antti Kaikkonen.

Kaikkonen kertoi, että koronakriisin vuoksi koulutustoimintaa on jouduttu keskeyttämään monissa operaatioissa. Myös rotaatioiden ajat ovat pidentyneet ja palvelusvapaita on jouduttu jonkun verran perumaan.

 Irakin operaatiosta on otettu kotiin valtaosa joukoista. Siellä olleista 80 miehestä ja naisesta on 60 tullut takaisin ja enää parikymmentä on siellä paikan päällä, kertoi Kaikkonen.

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Mauri Koskela arvioi, että suomalaisilla olisi laaja-alaista osaamista ja paljon annettavaa rauhanturvaoperaatioiden johtotehtävissä.

 Suomalaisilla ei ole erityistä omaa agendaa, vaan pelkästään se agenda, jonka YK asettaa. Se erottaa meidät monesta muusta kansallisuudesta, perusteli Koskela.

 Se on hyvin kannatettava ajatus ja siihen pitää entistä ponnekkaammin pyrkiä, kannatti ministeri Kaikkonen.

YK-liitto järjesti webinaarin yhdessä Rauhanturvaajaliiton kanssa. Webinaarin vetäjänä toimi YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko. Tallenne on katsottavissa YK-liiton You Tube kanavalla.

Webinaariin osallistuivat myös rauhanturvaajat Keijo Keskinen ja Kethlin Piirma.