Koronavirus on juuri nyt saavuttamassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Köyhyyden, kriisien ja katastrofien keskellä on jo valmiiksi pulaa puhtaasta vedestä, saippuasta ja terveydenhuollosta.

Auta heikoimmassa asemassa olevia ja tue YK:ta pandemian pysäyttämisessä!

Lahjoita »

Uutinen

Käänteentekijät valmiina Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin toimiin

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon tutkaili ilmastonmuutoksen vaikutusta jäätiköihin vieraillessaan Etelämantereella (2007). Kuva: UN Photo/Eskinder Debebe

“Pariisin ilmastosopimus on käänteentekevä. Meidän pitää aloittaa sen toimeenpanon toteuttaminen Suomessa ja Euroopassa heti”, vaati joukko yritysten, palkansaajien, politiikan, kirkon ja kansalaisjärjestöjen edustajia tänään Helsingissä.

Pariisin ilmastosopimus avataan allekirjoitettavaksi 22.4. YK:n päämajassa New Yorkissa. Lähiviikkoina Euroopan unioni pohtii tahollaan, mitä joulukuussa neuvoteltu sopimus Euroopalle tarkoittaa. Suomelle kysymys on ajankohtainen myös ilmastolain toimeenpanon sekä energia- ja ilmastostrategian päivittämisen myötä.

“Pariisin sopimuksen globaali tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi on vahvempi, kuin mihin EU on nykyisellään varautunut. On selvää, että sekä EU:n että Suomen omat ilmastotavoitteet vaativat nyt päivitystä”, tiivisti Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho suomalaisten ympäristöjärjestöjen jakaman näkemyksen.

EU:n vuoteen 2030 ulottuvien ilmastotavoitteiden parantamista on esittänyt myös esimerkiksi eduskunnan Energiaremontti-ryhmä.

“EU:n yhteisen tavoitteen nostaminen olisi Suomen etu, koska silloin energiaremontti tapahtuisi kustannustehokkaammin päästöhinnoittelu edellä”, totesi kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen Energiaremontti-ryhmän puolesta.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaista politiikkaa

“On huolehdittava siitä, että kaikki ohjauskeinot kannustavat johdonmukaisesti innovatiivisiin keinoihin, joilla kannustetaan sekä energiansäästöön että siirtymiseen uusiutuvien energialähteiden kestävään käyttöön”, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Mikael Hildén korostaa.

YK:n ilmastoneuvotteluissa on viime vuosina korostettu kansalaisyhteiskunnan, paikallishallintojen ja yritysten roolia käytännön toimien vauhdittamisessa. Helsingissä tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa suomalaiset toimijat vakuuttivat valmiuttaan ottaa haaste vastaan.

“Näen, että kirkon tehtävä Pariisin jälkeen on olla tuomassa toivon viestiä. Käänne on jo alkanut ja sitä kannattaa ja tulee tukea ja pitää yllä”, totesi apulaisjohtaja Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta.

"On hienoa, että Pariisissa saatiin aikaan laaja sopimus. Valitettavasti maiden päästövähennystavoitteet eivät kuitenkaan vielä ole riittävät. Toivomme, että niitä päivitetään jo vuoden 2018 ilmastokokouksessa”, toteaa Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen.

Joukko suomalaisten yritysten, palkansaajien, tiedemaailman, politiikan ja järjestöjen edustajia kertoi Pariisin kokouksen jälkeisiä näkemyksiään ilmastonmuutoksen hillinnästä yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 24. helmikuuta. Toimijoita yhdistää halu vauhdittaa Pariisin sopimuksen toimeenpanoa.

 

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen isännöimässä tilaisuudessa kukin toimija puhui oman organisaationsa puolesta. Tiedotustilaisuuden järjestivät Greenpeace, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi sekä Suomen YK-liitto.


Taustaa Pariisin ilmastosopimuksesta ja sen toimeenpanosta

  • Joulukuussa 2015 solmittu Pariisin ilmastosopimus tähtää ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen selvästi alle kahden celsiusasteen, pyrkien puoleentoista asteeseen. Käytännössä tämä edellyttää fossiilisista polttoaineista luopumista globaalisti vuosisadan puoliväliin mennessä.
     
  • Pariisin ilmastosopimus avataan allekirjoitettavaksi korkean tason seremoniassa New Yorkissa 22.4.2016. Sopimus tulee voimaan, kun 55 osapuolta on ratifioinut sen tai kun ratifioineiden maiden päästöjen osuus on 55 prosenttia maailman päästöistä.
     
  • Nykyisellään maiden kansalliset ilmastotavoitteet jäävät kauas siitä, mitä globaalin tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi. Päästövähennyksiä tarvitaan siis viipymättä lisää. YK-neuvotteluissa ilmastotavoitteiden riittävyyttä arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2018, ja viimeistään vuodesta 2020 lähtien maiden on kiristettävä tavoitteitaan viiden vuoden välein.
     
  • Pariisin sopimuksen toteutus on aloitettava viipymättä myös rahoitus- ja sopeutumistoimissa sekä haittojen ja menetysten käsittelyssä. Toimet on mitoitettava vastaamaan globaalia lämpötilatavoitetta ja maiden kansallisia kontribuutioita.
     
  • Euroopan komissio valmistelee parhaillaan tiedonantoa Pariisin sopimuksen merkityksestä EU:lle. Tiedonannon on määrä valmistua maaliskuun alussa. Siltä odotetaan linjauksia muun muassa siihen, tulisiko EU:n päivittää omia ilmastotavoitteitaan nyt, kun sen asettamat ehdot 2030-tavoitteensa nostamiselle ovat monien mielestä täyttyneet, ja kun Pariisin sopimuksen uusi, vahvempi lämpötilatavoite tekee EU:n omista tavoitteista vanhentuneet. Olennaista on myös se, miten EU varautuu lukuisissa kuluvan vuoden lainsäädäntöprosesseissaan siihen, että tavoitteita mahdollisesti nostetaan lähitulevaisuudessa.
     
  • EU:n ympäristöministerit pohtivat Pariisin sopimuksen seurauksia kokouksessaan 4.3. ja pääministerit Eurooppa-neuvostossa 17.-18.3.
     
  • EU:n vuosien 2030 ja 2050 päästövähennystavoitteet liittyvät läheisesti myös keskusteluun EU:n päästökaupan korjaamisesta. Tiukemmat päästökiintiöt ovat yksi ehdotettu keino saada ylimääräisistä päästöoikeuksista pöhöttynyt ja lähes halvaantunut järjestelmä vihdoin toimimaan siten, kuin sen oli alun perin määrä toimia.
     
  • Suomen energia- ja ilmastostrategia sekä tuoreen ilmastolain edellyttämä ilmastosuunnitelma ovat parhaillaan virkamiesvalmistelussa.