Suurin osa YK:n jäsenmaista on pieniä ja keskisuuria maita, joiden kehitykselle sopimusperustainen järjestelmä tuo paljon peräänkuulutettua ennakoitavuutta ja luotettavuutta.
Maailma vailla sääntöjä on pienelle valtiolle karu, totesi presidentti Alexander Stubb valtiopäivien avauspuheessaan.
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin tämän vuoden asialistalla korostuu YK:n peruskirjan kunnioittaminen sekä kansainvälisen oikeuden johdonmukainen noudattaminen. Nämä periaatteet muodostavat perustan järjestön toiminnalle ja ovat ratkaisevan tärkeitä kansainvälisen järjestyksen ylläpitämiseksi.
Oikeudenmukainen rauha konfliktialueilla
Heti peruskirjan kunnioittamisen jälkeen tärkeimpiin prioriteetteihin kuuluu oikeudenmukaisen rauhan edistäminen konfliktialueilla, kuten Gazassa, Ukrainassa ja Sudanissa. Pääsihteeri on painottanut, että rankaisemattomuuden ja humanitaarisen avun leikkausten aiheuttamat ketjureaktiot pahentavat konflikteja, lisäävät epäluottamusta ja syventävät eriarvoisuutta. YK:n kehitysjärjestöt tekevät merkittävää ennakoivaa työtä köyhyyden ja epätasa-arvon poistamiseksi, ja nämä kysymykset ovat jatkossakin keskeisiä globaalin turvallisuuden kannalta.
Ilmastonmuutoksen torjunta kestävän rauhan edellytyksenä
Ilmastonmuutoksen torjunta on erottamaton osa kestävän rauhan rakentamista. Pääsihteeri on todennut, että maailma, joka on ilmastokatastrofin partaalla, ei voi olla rauhanomainen. Ilmastotoimien osalta painotetaan päästövähennysten toteuttamista, oikeudenmukaista siirtymää kohti uusiutuvia energialähteitä sekä tuen tarjoamista ilmastoriskeille alttiille valtioille.
Tekoälyn hallinnan uudet painopisteet
Vuonna 2024 YK nosti esiin tekoälyn hallintaan liittyvät kysymykset yhtenä uutena painopisteenä. Tulevaisuuskokouksessa päätettiin perustaa riippumaton tiedepaneeli, jonka tehtävänä on varmistaa, että teknologia palvelee ihmiskunnan etua eikä vaaranna perusoikeuksia. Paneeli selvittää tekoälyn mahdollisuuksia, riskejä ja vaikutuksia siviilialalla sekä raportoi havainnoistaan yleiskokoukselle. Suomalainen professori Anna Korhonen Cambridgen yliopistosta kuuluu pääsihteerin nimeämiin ehdokkaisiin 40-henkisen asiantuntijapaneelin jäseniksi.
YK80-uudistusohjelma
YK80-uudistusohjelma käynnistettiin viime vuonna tavoitteena tehdä YK:sta tehokkaampi, yhtenäisempi ja vaikuttavampi organisaatio, joka pystyy vastaamaan 2020-luvun haasteisiin entistä paremmin. Uudistukset koskevat kaikkia YK:n toimialueita ja sisältävät muun muassa ehdotuksia toimielinten yhdistämisestä ja toimintojen tehostamisesta. Pääsihteeri on painottanut, että vaikka YK:n rakenteet saattavat olla vanhentuneita, järjestön arvot – erityisesti peruskirjan arvot – ovat yhä kestävän rauhan ja oikeudenmukaisuuden perusta.
Taloudelliset haasteet ja rahoituksen riittävyys
YK:n kyky vastata kriisiytyvän maailman tarpeisiin ja toteuttaa uudistuksia edellyttäisi vähintään edellisvuosien tasoista rahoitusta. Sen sijaan YK kohtaa tällä hetkellä pahenevan talouskriisin, joka uhkaa rampauttaa monia ohjelmia. Tähän mennessä jäsenmaksunsa on maksanut vain 55 jäsenmaata. Vuonna 2025 kokonaisuudessaan vain 151 jäsenmaata maksoi pakolliset jäsenmaksunsa YK:lle. Suomi suoritti oman kuluvan vuoden 12,3 miljoonan dollarin jäsenmaksuosuutensa tammikuun 20. päivänä 2026. Likvidikriisiä pahentaa se, että YK:n suurimmalla rahoittajalla, Yhdysvalloilla, on jäsenmaksuvelkaa 1,5 miljardia dollaria. Vuodelle 2026 jäsenmaat ovat hyväksyneet 2,92 miljardin euron budjetin, mikä merkitsee 15 prosentin vähennystä toimintamenoihin ja lähes 19 prosentin leikkausta henkilöstöön edellyttäen, että kaikki sitoutuvat myös maksamaan osuutensa.
Arvion mukaan yli 239 miljoonaa ihmistä tarvitsee hätäapua tänä vuonna, ja ilman riittävää sekä oikea-aikaista taloudellista tukea YK:n kyky vastata maailman kriisitilanteisiin on vakavasti uhattuna.
Vuodesta 2026 voi muodostua käänteentekevä YK:n kannalta. Jäsenmaiden on lunastettava sitoumuksensa ja YK:n on osoitettava kykynsä toimia tehokkaasti ja vaikuttavasti yhä haastavammissa kansainvälisissä olosuhteissa.