Mississippiläisen vauvan tapauksessa hoito aloitettiin aikuisille potilaille tarkoitetulla HIV-lääkityksellä ja ennen kuin lopullinen diagnoosi pystyttiin varmistamaan. Vielä tuntemattomasta syystä lääkitys lopettiin kokonaan 18 kuukauden jälkeen vastoin nykyisiä käytäntöjä. Jälkitarkastuksessa potilaan verinäytteistä ei kuitenkaan löydetty mitään HIV-tartuntaan viittaavaa.
Läpimurtoa on tarkasteltava käytettävissä olevien resurssien valossa. Maailmaan syntyy joka päivä noin tuhat HIV-tartunnan saanutta vauvaa, joista suurin osa on afrikkalaisia. Odottavan äidin diagnoosilla ja HIV-lääkityksellä on dramaattinen vaikutus syntyvän vauvan terveyteen, mutta toisaalta UNICEF:n ja maailman terveysjärjestön mukaan vain joka neljäs maailman HIV-tartunnan saaneista vauvoista testataan kuuden viikon kuluessa synnytyksestä. Afrikassa HIV-tartunnan tarkastamiseen kykenevät laboratoriot ovat harvassa, menetelmä itsessäänkin on virhealtis ja tulosten valmistuminen kestää pitkään.
Sekä YK:n AIDS-ohjelman toiminnanjohtaja Michel Sidibén että UNICEF:n pääjohtaja Anthony Laken mukaan uutinen tukee aiempia oletuksia siitä, että alkudiagnoosin tekeminen vastasyntyneille on elintärkeää. Käytettyä hoitomenetelmää ei voida ottaa suoraan käyttöön ennen lisätutkimusta, joten maailmalla odotetaan vielä onnekkaan potilaan seurannan tuloksia ja niiden merkitystä kansainväliselle tutkijayhteisölle. Uutinen antaa silti ennen kaikkea toivoa maailmanlaajuisesti ja osoittaa, että taistelu HIV:n ja AIDS:in ehkäisemiseksi ja jopa voittamiseksi nykyteknologian avulla on täysin mahdollista.
Lue lisää:
YK:n AIDS-ohjelman lehdistötiedote (UNAIDS)
U.S. baby's cure from HIV raises hope, new questions (Reuters)
UN Dispatchin päätoimittaja Mark Leon Goldbergin blogi (UN Dispatch)