Merkittävä kansainvälinen sosiaalisen kehityksen kohtaaminen Dohassa
Marraskuun alussa Dohassa järjestettyyn huippukokoukseen osallistui liki 14 000 ihmistä, mukaan lukien 40 valtionpäämiestä ja noin 200 ministeriä. Tapahtuma oli lajissaan toinen, edellisen ollessa Kööpenhaminassa 30 vuotta sitten. Dohassa hyväksyttiin poliittinen julistus, jossa keskityttiin kolmeen pääteemaan: köyhyyden poistamiseen, tuottavaan ja ihmisarvoiseen työhön sekä sosiaaliseen integraatioon. Lisäksi käsiteltiin muun muassa koulutusta, terveydenhuoltoa, elintarviketurvaa, digitalisaatiota, ilmastonmuutosta ja muuttoliikettä. Kokouksessa korostettiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitystä globaalille rauhalle ja turvallisuudelle – asia, jonka Suomen delegaatio nosti vahvasti esiin.
Suomen osallistuminen ja painopisteet
Suomen laajaa valtuuskuntaa johti sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. Delegaatioon kuului edustajia STM:stä, UM:sta, pääministerin kansliasta sekä asiantuntijoita THL:stä ja kansalaisyhteiskunnasta. Suomen painopisteissä korostuivat taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys sekä tasa-arvo, ihmisoikeudet ja sosiaalinen suojelu. Suomi toi esiin myös kansalaisyhteiskunnan roolin, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä monenvälisten yhteistyömuotojen merkityksen. Nuorten näkökulmat otettiin huomioon kansallisessa lausunnossa, ja nuorisodelegaatin aktiivisuus sai erityistä kiitosta.
Suomi osallistui useisiin oheistapahtumiin, joissa keskityttiin muun muassa nälän ja köyhyyden torjuntaan, vammaisten tyttöjen oikeuksiin ja sosiaalisten oikeuksien koalitioihin. Luottamuksen rakentaminen nousi toistuvaksi teemaksi.
Kansalaisjärjestöjen ääni kuuluviin
Suomalaiset kansalaisjärjestöt kiittivät mahdollisuutta osallistua virallisen valtuuskunnan mukana. Järjestöt pitivät kokouksen laajaa temaattista kirjoa tärkeänä ja nostivat esiin Kiinan näkyvän osallistumisen sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen vähäisen läsnäolon. Huippukokousta arvostettiin siitä, että sosiaaliset kysymykset olivat keskustelun keskiössä ilman geopoliittisten konfliktien varjoa.
Erityisenä aloitteena nähtiin pyrkimys tunnustaa ja säännellä palkatonta hoivatyötä, joka koskettaa yli 700 miljoonaa ihmistä globaalisti. Aloitteen johtomaita olivat muun muassa Chile, Filippiinit, Espanja ja Marokko. Keskustelussa käsiteltiin myös työvoiman muuttoliikkeen vaikutuksia hoivatyöhön Suomessa.
Ikääntyneet ja sukupolvien solidaarisuus
Ikääntyvä väestö tunnistettiin yhä merkittävämmäksi teemaksi. Suomalaiset toimijat painottivat aktiivisen osallistumisen ja yksinäisyyden vähentämisen tärkeyttä sekä elinikäisen oppimisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden merkitystä. Madridissa vuonna 2002 alkanut prosessi ikääntyneidein oikeuksien edistämiseksi jatkuu ja seuraavia alueellisia ja globaaleja arviointeja odotetaan vuosina 2027 ja 2028.
Haasteet ja tulevaisuuden näkymät
Laajasta sitoutumisesta huolimatta konkreettiset indikaattorit ja täytäntöönpanomekanismit puuttuvat yhä. Poliittista julistusta kuvailtiin kompromissiksi, joka heijastaa maailmanpoliittista tilannetta ja YK:n uudistustarpeita. Viisivuotinen seurantajakso ja jatkotoimet nostettiin tärkeiksi. Suomi aikoo jatkaa aktiivista rooliaan esimerkiksi sosiaalisen suojelun tutkimuksen ja politiikan kehittämisessä sekä YK:n prosesseissa.
Tulevaisuudessa painotetaan jatkuvaa vuoropuhelua hallinnon, kansalaisyhteiskunnan ja kansainvälisten tahojen välillä. Suomessa toivotaan lisää keskusteluja erityisesti hoivatalouteen liittyen sekä aktiivista osallistumista YK:n sosiaalisen kehityksen ja ikääntyneiden oikeuksien prosesseihin.