Kannanotto on julkaistu YK-liiton verkkosivuilla 28.3.2025.
Tiedostamme turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössämme tapahtuneet muutokset ja sen, että selonteon mukaisesti on välttämätöntä kehittää Suomen puolustuskykyä laajassa puoluerajat ja hallituskaudet ylittävässä yhteisymmärryksessä poikkihallinnollisella valmistelulla. Pidämme tärkeänä, että myös kansalaisyhteiskunnan ääntä kuullaan näissä prosesseissa.
Hallitusohjelmassa ja ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa 2020 todetaan, että toimiva monenkeskinen yhteistyö on osa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta sekä hyvinvointia ja taloudellista menestystä. Siksi on syytä korostaa Suomen pitkäjänteistä sitoutumista sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja kansainväliseen oikeuteen. Monenkeskinen toiminta perustuu kansalliseen etuumme ja arvoihimme sekä haluumme tehdä maailmasta oikeudenmukaisempi.
Keskeiset huomiot selontekoon:
- Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee olla johdonmukaista ja puolustuspoliittisen selonteon tulee olla linjassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ohjaavien linjausten kanssa.
- Linjausten tulee kestää aikaa ja muodostaa looginen viitekehys pitkäjänteiselle turvallisuuspolitiikalle huolimatta maailmaa myllertävistä tapahtumista. Nopeasti muuttuviin tilanteisiin on syytä reagoida, mutta on huomioitava myös, että tilanteet voivat muuttua myös takaisin entiselleen.
- Huolimatta Nato jäsenyyden tuomista muutoksista Suomen kansainväliseen kriisinhallintaa osallistumiseen, on syytä vahvistaa osallistumista myös YK:n rauhanturvaoperaatioihin ja varata siihen riittävät resurssit. YK-joukkojen lähettäminen on osa rauhanpyrkimyksiä monissa keskusteluissa, joissa Nato -joukkojen osallistumiselle ei nähdä mahdollisuuksia.
- Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan näkökulmasta korostamme ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen merkitystä toiminnan vaikuttavuudelle.
- Suomi on edistänyt aktiivisesti Naiset, rauha ja turvallisuus- ja Nuoret, rauha ja turvallisuus-päätöslauselmien toimeenpanoa ja tätä työtä on jatkettava ja vahvistettava tasa-arvon vahvempaa sisällyttämistä kaikille puolustuksen osa-alueille.
- Pidämme tärkeä sitä, että vastuullisuus, kestävä kehitys ja ilmastonmuutos on huomioitu selonteossa ja etä puolustussektorilla huolehditaan näiden näkökulmien esillä pitämisestä kaikessa toiminnassa ml. aseviennissä ja -tuonnissa.
- Suomen tulee toimia aktiivisesti pitkään takalukossa olleiden asevalvontakeskustelujen edistämiseksi
- Uusi teknologia tuo tullessaan monenlaisia mahdollisuuksia, mutta myös suuria riskejä. Siksi on toimittava monenvälisten ponnistelujen edistämiseksi uusien sotilasteknologioiden sääntelyn ja hallinnan kehittämiseksi
- Suomen tulee huolehtia omasta turvallisuudesta myös EU:n ja nykyisin myös NATO:n ulkorajavaltiona. Yhtä tärkeää on, että se tehdään kansainvälisten sääntöjen ja kansainvälisen oikeuden sallimissa rajoissa.
- Maailmanlaajuiset sotilasmenot kasvoivat yhdeksättä vuotta peräkkäin vuonna 2023, jolloin asevarusteluun käytettiin Siprin arvion mukaan yli 2,4 biljoonaa dollaria, mikä vastaa 2,3 % maailman bruttokansantuotteesta. Samaan aikaan viralliseen kehitysapuun käytettiin vain 10 % varustelumenoista (ODA 223,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Erityisesti humanitaarinen apu kasvoi +5,9 %.). YK-liiton näkemys on, että ennaltaehkäisy ja kehitysponnistelut tuottavat kestävämmän ja turvallisemman tulevaisuuden kaikilla ja sikä niiden edistämisen tulisi olla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ytimessä. Lähde: Sipri