Suomen YK-liiton keskeiset esitykset
- Puolustetaan johdonmukaisesti kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia sekä tuetaan sääntöpohjaista monenkeskistä järjestelmää.
- Edistetään ydinaseiden käytön ehkäisemistä, asevalvontaa ja ydinaseriisuntaa yhdessä Pohjoismaiden, EU:n ja YK-kumppaneiden kanssa.
- Pidetään huolta siitä, että päätöksentekijät sitoutuvat turvallisuusneuvostokampanjaan ja kansalaisyhteiskuntaa osallistetaan siihen laaja-alaisesti.
- Toimitaan aktiivisesti tekoälyä koskevien kansainvälisten pelisääntöjen, standardien ja sääntelyn kehittämiseksi.
- Arvioidaan YK-rahoitusta ja kehitysyhteistyömäärärahoja koskevien muutosten ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset.
- Edistetään YK:n kansalaisjärjestökomitean uudistamista avoimeksi, tasapuoliseksi ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista tukevaksi.
Johdonmukainen ja pitkäjänteinen tuki YK:lle on suomen etu
Suomen turvallisuus rakentuu kansallisen puolustuksen lisäksi kolmelle toisiaan täydentävälle kansainväliselle pilarille: Natolle, Euroopan unionille sekä YK:n peruskirjalle ja sääntöpohjaiselle monenkeskiselle järjestelmälle. Suomen tavoite tulla valituksi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2029–2030 on siksi erittäin tärkeä. YK-liitto esittää, että YK-rahoitusta ja kehitysyhteistyömäärärahoja koskevia muutoksia arvioidaan jatkossa myös niiden ulko- ja turvallisuuspoliittisten vaikutusten näkökulmasta.
Suomen YK-liitto korostaa, että Suomen YK-politiikan on oltava johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Istuvan hallituksen ulko- ja turvallisuus- ja kehityspolitiikoissa turvallisuus, vienti ja taloussuhteet painottuvat aiempaa enemmän, mutta tukea monenkeskiselle sääntöpohjaiselle järjestelmälle, jonka keskiössä on YK, ei tule unohtaa. Globaaleja ongelmia ja ilmiöitä ei voida ratkaista ilman kansainvälistä yhteistyötä. Tekoäly on tästä uusin esimerkki.
YK:n tulevaisuussopimuksen yhteydessä syyskuussa 2024 maailman maat solmivat globaalin digitaalisopimuksen (Global Digital Compact), jonka tavoitteena on varmistaa avoin, vapaa ja turvallinen digitaalinen tulevaisuus kaikille. Sopimus sisältää myös tekoälyä koskevia aloitteita ja ne ovat entistä kiireellisempiä toimeenpantavia. Osana sopimuksen toimeenpanoa YK asetti 40 asiantuntijan tekoälypaneelin. Heinäkuussa julkaistussa raportissa varoitetaan, että tekoälyn kyvyt kehittyvät huomattavasti nykyisiä turvatoimia nopeammin. YK-liitto pitää tärkeänä Suomen aktiivisuutta tekoälyä koskevan kansainvälisen sääntelyn kehittämisessä. Ulkoministeri Valtosen asettama tekoälyn merkitystä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa selvittävä paneeli on tästä hyvä esimerkki. Maailma tarvitsee kansainvälisiä pelisääntöjä ja standardeja tekoälylle.
Turvallisuusneuvostokampanjan onnistuminen edellyttää koko valtionjohdon sitoutumista. Sen lisäksi kampanja voi toimia esimerkkinä siitä, miten Suomi edistää monitoimijayhteistyötä ja miten se tukisi YK:n kehittämistä osallistavampaan suuntaan. Tekoälyä koskeva keskustelu on hyvä esimerkki siitä, miksi laajaa osallistumista tarvitaan. Ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeiset ratkaisut eivät saa olla vain harvojen ja valittujen käsissä.
Ydinaseet ovat tekoälyn, ilmasto- ja luontokriisien tavoin koko ihmiskunnan tulevaisuutta koskeva kysymys. Kiristyneessä turvallisuustilanteessa ydinaseriskien vähentäminen edellyttää määrätietoista monenkeskistä yhteistyötä: Suomen tulee yhdessä Pohjoismaiden, EU:n ja YK-kumppaneiden kanssa edistää ydinaseiden käyttöä ja valvontaa koskevia sopimusneuvotteluja sekä vahvistaa olemassa olevien sopimusten uskottavaa, läpinäkyvää ja todennettavaa toimeenpanoa.
Suomen YK-liitto vetoaa Suomeen, jotta se toimii aktiivisesti ydinaseiden käytön ehkäisemiseksi, asevalvonnan vahvistamiseksi ja ydinaseriisunnan edistämiseksi. Ennaltaehkäisy, vuoropuhelu ja toimivat kansainväliset sopimukset ovat kestävämpi ja turvallisempi vaihtoehto kuin kiihtyvä varustautuminen.
Suomen YK-liitto on huolissaan kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten ja erityisesti YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n rahoituksen lopettamisesta ilman vakuuttavia perusteluita. Ruoka-avun lisäksi palestiinalaisten perusoikeuksien turvaamiseksi tarvitaan myös muita toimia, joita UNRWA:n toimintaedellytysten leikkaaminen heikentää.
Suomella on vahva asema naisten ja tyttöjen oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolustajana. Suomi on myös yksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin ja Seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA:n keskeisistä tukijoista. YK-reformin yhteydessä käytävät keskustelut näiden järjestöjen mahdollisesta yhdistymisestä asettavat Suomen tärkeään päättävään asemaan johtokuntatyön kautta. Suomen YK-liitto painottaa, että uudistuksissa on huolehdittava siitä, ettei kyseisten järjestöjen mandaatteja eikä niiden resursointia heikennetä.
Rahoituksen ohella ulkopolitiikan johdonmukaisuuden kannalta on tärkeää, että kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolustaminen näkyy tasapuolisesti esimerkiksi suhtautumisessa Gazan sotaan ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Tänäkin vuonna maailmaa ovat koetelleet monet luonnonkatastrofit ja sään ääri-ilmiöt. YK:n ympäristöohjelman UNEPin tuore raportti “Limiting Overshoot” osoittaa, että Pariisin sopimuksen tavoite rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen on ylittymässä, mutta lämpeneminen ja siihen liittyvät riskit ovat edelleen torjuttavissa päättäväisillä toimilla ja monenkeskisellä yhteistyöllä. Ilmasto- ja luontokriiseihin vastaava kansainvälinen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Suomella on tänä syksynä järjestettävissä biodiversiteetti- ja ilmastokokouksissa mahdollisuus vahvistaa turvallisuusneuvostokampanjaansa tekemällä ympäristöturvallisuudesta sen näkyvän painopisteen.
Suomen on määrätietoisesti vahvistettava monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä ja kansainvälinen oikeus ovat Suomen turvallisuuden ja taloudellisen menestyksen perusta. Pienenä ja vientivetoisena taloutena Suomi on erityisen riippuvainen avoimista markkinoista, turvallisista kuljetusreiteistä, kansainvälisistä sopimuksista sekä siitä, että samat säännöt koskevat kaikkia valtioita ja yrityksiä. Suomi on kansainvälisesti tunnettu yhtenä kestävän kehityksen kärkimaana. YK-liitto muistuttaa, että nyt on aika toimia aktiivisesti, jotta varmistetaan tavoitteiden jatko vuoden 2030 jälkeiselle ajalle. Myös globaalia yritysten yhteiskuntavastuuta on edistettävä ja kansainvälinen työjärjestö ILO:n resurssit turvattava.
Monenkeskinen järjestelmä ei rakennu vain valtioiden välisistä suhteista vaan jo YK:n peruskirjan sanat muistuttavat, että YK:n toimintakyky ja oikeutus edellyttävät vahvaa yhteyttä kaikkialla eläviin ihmisiin sekä heidän tukeaan. Suomen YK-liitto vetoaa Suomeen, että se yhdessä ja muiden Pohjoismaiden ja EU:n kanssa edistäisivät YK:n kansalaisjärjestökomitean uudistamista aidosti kansalaisyhteiskunnan osallistumista tukevaksi: Pohjoismaiden tulisi pyrkiä komitean jäseniksi rotaatioperiaatteella sekä ajaa komiteassa hakemusten nopeaa, tasapuolista ja läpinäkyvää käsittelyä, etäosallistumisen vahvistamista ja järjestöjen suojaa kostotoimilta. Näiden tavoitteiden määrätietoinen edistäminen vahvistaisi YK:n avoimuutta, legitimiteettiä ja toimintakykyä sekä Suomen uskottavuutta monenkeskisen järjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan puolustajana.
Suomen YK-liitto tukee Suomen turvallisuusneuvostokampanjaa kotimaisella YK-koulutuksella ja viestinnällä sekä kansainvälisellä yhteistyöllä.