YK:n reformille on aito tarve. Sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä on kerrostunut vuosikymmenien aikana jäsenmaiden prioriteettien ja tarpeiden pohjalta.
Pääsihteerin maaliskuussa 2025 lanseeraama UN80-aloite sisältää uudistuksia, joiden vaikuttavuusarviointeihin ja toimeenpanoon tarvitaan resursseja.
USA:n ja muiden maiden rahoitusleikkaukset, erityisesti kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun, ovat pakottaneet YK:n puolustavaan sopeuttamiseen: maksujen viivästyksiin, irtisanomisiin ja rekrytointien jäädyttämiseen, budjettien leikkaamiseen ja toiminnan supistamiseen. Riskinä on YK:n uskottavuuden heikkeneminen, vaikka globaalit tarpeet ovat kasvussa.
YK 80-reformin yhteydessä tarkastellaan kriittisesti tällä hetkellä aktiivisia ja YK:n sihteeristön ohjelmissa ja budjetissa näkyviä noin 4 000:tta päätöslauselmaa ja muuta toimeksiantoa (mandaattia). Kaikkiaan mandaatteja on kertynyt yhteensä 40 000. Tämä prosessi on jäsenmaiden ja budjetista vastaavan viitoskomitean käsissä. On löydettävä yhteinen sävel vähemmän tärkeiden ja/tai päällekkäisten resoluutioiden karsimiseen sekä priorisoitava tärkeimpien toimeenpanoa.
Mahdollisuudet Suomelle
- Hajasijoittaminen: Suomella on mahdollisuus houkutella uusia YK-toimijoita hyödyntäen vahvuuksiaan tutkimuksessa, innovaatioissa, teknologiassa, digikehityksessä ja tulevaisuustyössä.
- Liittoutuminen: Suomella on monia mahdollisuuksia verkostoitua ja liittoutua YK-prosessien sisällä. Hyvä esimerkki on tuki köyhimpien kehitysmaiden LDC Foorumille. Myös pienvaltioiden välisessä yhteistyössä on käyttämätöntä potentiaalia, sillä ne ovat kenties monenkeskisen sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän suurimpia hyötyjiä. Jäsenmaista 143:ssa on alle kymmenen miljoonaa asukasta, joten kyseessä ei ole pieni joukko.
- Turvallisuusneuvoston uudistus: Presidentti Stubbin linjaa jatkaen Suomen tulee rohkeasti ajaa turvallisuusneuvoston toimintatapojen uudistamista ja jäsenpohjan laajentamista. Kuluvalla yleiskokouskaudella Suomen tulisi kaikin tavoin edistää tekstipohjaisten hallitustenvälisten neuvottelujen käynnistämistä. YK-liittojen kattojärjestön Wfunan järjestämät turvaneuvoston vaihtuvien jäsenten avoimet kuukausittaiset kuulemiset on hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisjärjestöt voivat konkreettisesti osallistua suoraan vuoropuheluun ja päästä tuomaan esiin näkemyksiään.
Uhat
- Budjettiriihi 2025: Hallituksen budjettiriihessä päätettiin hallituskauden neljännestä leikkauksesta ulkoministeriön hallinnonalalle. Varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan 20 miljoonalla 2026 ja 50 miljoonalla 2027, entisten leikkauspäätösten lisäksi.
- Kehitysyhteistyöleikkausten politiikkavaikutukset: Toistuvat kehitysyhteistyöleikkaukset ovat Suomelle kasvava mainehaitta. Samalla ne heikentävät kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteon toimeenpanon edellytyksiä. Suomen kauppa- ja vientipainotukset ovat rakentuneet luottamuksellisten ja pitkäaikaisten kansainvälisten yhteistyösuhteiden varaan, joita ei olisi luotu eikä ylläpidetty ilman kehitysyhteistyötä. Kehitysponnistelujen tuloksellisuus riippuu myös toimintaympäristön vakaudesta. Demokratian, hyvän hallinnon ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseksi YK-perheessä työskentelee erityisesti YK:n kehitysohjelma UNDP. Leikkaukset järjestön perusrahoitukseen heikentävät sen mahdollisuuksia edistää toimintaympäristön vakautta.
- Vaikutus turvallisuusneuvostokampanjaan: Leikkaukset vievät myös uskottavuutta ja pohjaa Suomen turvallisuusneuvostokampanjalta. Ennen leikkauksia Suomi on tehnyt tarkkaa priorisointia YK-yhteistyössä vahvistaen samalla vaikuttavuutta ja asemia mm. turvallisuusneuvoston vaihtuvien jäsenten vaalissa 2028.
- Heikennys ilmasto- ja tasa-arvotyöhön: Mikäli päätetyt leikkaukset kohdennetaan monenkeskiseen yhteistyöhön ne pudottaisivat tukea keskeisiltä prioriteettialueiltamme ilmastotyöstä sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamisesta, joissa Suomi on kansainvälisesti tunnettu ja asiantunteva toimija. UNFPA ja UN Women ovat Suomen suurimmat kumppanit YK-järjestöistä ja niissä tulee säilyttää merkittävän rahoittajan asema jatkossakin. UNEP ja UN-Habitat puolestaan pienempiä, mutta vaikuttavuudeltaan merkittäviä. Leikkausesitykset tarkoittaisivat avun merkittävää laskua myös näille toimijoille ja Suomen vaikutusmahdollisuuksien selkeää heikkenemistä.
Tasa-arvo ja osallisuus
YK:n pääsihteerinä ei ole vielä koskaan ollut naista. Yleiskokouksen seuraava puheenjohtaja on vasta viides nainen tehtävässä, vaikka puolet maapallon asukkaista on naisia. Reilu viidennes maailman väestöstä on nuoria. Naiset ja nuoret ovat aliedustettuina kaikissa kansainvälisissä rakenteissa.
- Suomen tulee painottaa tasa-arvoa poliittisissa linjauksissa ja puheenvuoroissa. Tämä on erityisen tärkeää vahvan anti-gender-liikkeen aikakaudella. Tasa-arvosta pitää tehdä budjetin sisäinen prioriteetti – pieniäkin resursseja voidaan kohdentaa vaikuttavasti, jos tasa-arvo on aina mukana suunnittelussa.
Konkreettisia toimia, joilla edistetään naisten ja tyttöjen oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa:
- Varmistetaan, että YK:n raportointi- ja seurantajärjestelmät osoittavat selkeästi tasa-arvovaikutukset – näin voidaan ohjata niukkoja resursseja tehokkaimmin.
- Mandaatteihin on liitettävä konkreettisia seurantamittareita, jotta tasa-arvo ei jää julistukseksi.
- Varmistetaan, että YK:n tavoite sukupuolten tasa-arvosta henkilöstössä vuoteen 2028 mennessä säilyy reformin prioriteettina.
Kansalaisjärjestöjen ja nuorten osallisuus
- Vahvistetaan yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, erityisesti globaalissa etelässä, kaikissa prosessin vaiheissa.
- Tuetaan järjestöjen akkreditoitumismahdollisuuksia NGO-komiteassa esimerkiksi kiertävän pohjoismaisen osallistumisen myötä.
- Käytetään digitaalisia osallistumiskanavia kuulemisiin, jos paikan päällä osallistuminen ei ole mahdollista.
- Tuetaan nuorten aseman vahvistamista YK-prosesseissa tulevaisuussopimuksen ja tulevien sukupolvien julistuksen mukaisesti.
Tarve YK:n työlle on suuri, mutta resurssit eivät riitä vastaamaan kaikkiin tarpeisiin. Ennakoitava ja joustavuutta lisäävä yleisrahoitus mahdollistaa YK:n ja sen alajärjestöjen toiminnan parhaalla mahdollisella tavalla. Joustava rahoitus mahdollistaa myös useiden YK-toimijoiden ja muiden yhteistyötahojen osallistumisen yhteisiin hankkeisiin.