Hyvin menee, muttei puhuta siitä

Keskimäärin maailman ihmiset elävät pidempää ja ovat koulutetumpia ja terveempiä kuin koskaan. Mutta miksi tämä hyvä kehitys muistetaan mainita harvoin ja sen sijaan katastrofit nousevat keskusteluun päivittäin?

Uutisten lukeminen on masentavaa. Maanjäristykset, hurrikaanit, onnettomuudet, taudit, konfliktit, köyhyys ja poliitikkojen möläytykset. Maailma on täynnä onnettomuutta. Mutta vastaako lööpeistä vyöryvä maailmankuva kuitenkaan totuutta? 

Kuten muutamakin optimisti on huomauttanut, harvoin näemme otsikkoa katastrofista, jota ei tapahtunutkaan. Yhtä harvoin pääuutislähetys muistuttaa hyvästä kehityksestä, joka on jatkunut jo 90-luvulta. Tai jopa 1900-luvulta. 

“Äitiyskuolleisuus jatkaa tasaista laskuaan”, olisi voinut olla otsikko jo pitkään.

Näistä kehityksistä otsikoita kuitenkin harvoin näkee, vaikka mittakaava olisi jotain satunnaista onnettomuutta paljon suurempi. Ja yhä nopeutuvan uutisoinnin aikaan yli 7 miljardin ihmisen maailmassa myös aina on jokin kamaluus, josta uutisoida ja jota pelätä.  

Tietenkin asiat ovat huonosti – ainakin niillä muilla 

Maailman katsominen vain onnettomuuksien läpi voi vääristää kuvaamme kehityksestä ja maailman keskimääräisen ihmisen arkitodellisuudesta pahasti. Hans Rosling kuvaa ”Faktojen maailma kirjassaan”, kuinka testattuaan Gapminder-tiiminsä kanssa vuosia ihmisten perustietoja maailmasta, hän ymmärsi etteivät ihmiset vastanneet maailman tilaa koskeviin kysymyksiin väärin tyhmyyttään.  

Gapminder kysyi 12 000 ihmiseltä 14 maassa mm. köhyydestä, terveydestä, tasa-arvosta ja koulutuksesta. Riippumatta siitä kysyikö hän Nobel-palkituilta, tutkijoilta, aktivisteilta, koululaisilta, opettajilta tai toimittajilta, he vastasivat Rosling rakastaa itse tätä vertausta – aina huonommin kuin apinat. Eli huonommin kuin arvaamalla.  

Kolmesta vaihtoehdosta olisi apinakin osunut oikeaan joka kolmannella (33 %), kun ihmiset saivat kahdestatoista kysymyksestä oikein keskimäärin kaksi (alle 17 %). Ainoa kysymys, johon ihmiset osasivat useimmiten vastata oikein (86 %) oli se kolmastoista kysymys, ainoa negatiivinen: lämpeneekö ilmasto.  

Roslingin mukaan kyse ei ole tiedon puutteesta vaan siitä, että ihmiset vastasivat järjestelmällisesti väärin, koska meillä on taipumus ajatella pelon kautta ja kuiluja rakentaen. Oletamme, että maailman tilanne on huonompi kuin se todellisuudessa on – varsinkin ”niillä muilla” ja maissa, joita emme tunne.   

”Maailma ei ole niin dramaattinen kuin miltä se näyttää”, Rosling tiivisti.  

Positiivisempi näkökulma 

Mutta mitä jos katsoisimme hetken positiivista osaa uutisista? Viime aikoina uutisoinnin rajoittuneisuudesta ja positiivisemmasta näkökulmasta onkin alettu jonkin verran keskustella.  

Hans Roslingin Gapminderin ohella muun muassa Max Roserin vetämä Our World in Data visualisoi ja taustoittaa maailmamme pitkän ajan kehitystä – ja monet trendeistä ovat hyviä. New York Times kokoaa nyt viikoittaista koontia hyvistä uutisista, Guardian tekee samantyyppistä The Upside -sarjaa ja kotimaassa esimerkiksi Maailma.net on koonnut juttusarjaansa kehityksen edistysaskeleita.   

Aihe on siis selvästi pinnalla – ehkä sekä media että yleisö on alkanut hahmottaa, että koko kuva ei ehkä ole negatiivinen. Myös me YK-liitossa pohdimme seuraavaan kevääseen asti hieman maailman kehityksen positiivisia puolia ja sitä, miten vain kielteisiin tapahtumiin keskittyminen vaikuttaa meihin ja maailmaan.  

Tarkoitus ei ole unohtaa maailman ongelmia tai olettaa, että jokin tähän asti jatkunut positiivinen kehitys välttämättä jatkuu vaivatta. Mutta me uskomme, että hyvän kehityksen muistaminen auttaa hahmottamaan, että jos tähän asti on päästy, on mahdollista muuttaa maailmaa vielä paremmaksi. 

Maailmalla on nyt ennennäkemättömän kunnianhimoiset kestävän kehityksen tavoitteet, jotka pitäisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Jotta voimme tehdä niiden eteen yhdessä töitä, meidän pitää tuntea lähtökohtamme ja mahdollisuutemme. Pohditaan siis yhdessä hieman, mistä lähdemme ja mihin suuntaan! 

Tervetuloa myös YK:n päivänä tilaisuuteen ”Hyvää kehitystä, huonoja uutisia?”

 

Tässä muutama positiivinen poiminta viikon piristykseksi:

  • Kolmessa vuosikymmenessä kaikilla inhimillisen kehityksen osa-alueilla on saavutettu huomattavaa edistystä, todetaan YK:n kehitysohjelma UNDP tuoreessa inhimillisen kehityksen raportissa. Ympäri maailmaa ihmiset elävät pidempään, ovat koulutetumpia ja heillä on paremmat mahdollisuudet elämässä, raportti tiivistää. Samasta raportista Yle uutisoi: ”Huima kehitys 30 vuodessa: Hyväosaisten ihmisten määrä kolminkertaistunut maailmassa”. (Toki tässäkin otsikkoon oli tietenkin nostettu myös vähemmän positiiviset puolet klikkaa ja katso!)
     
  • Eurooppalaisena olisit vuonna 1800 todennäköisesti elänyt noin 34-vuotiaaksi, eikä tilanne ollut missään maailman maassa paljon parempi. Vielä 1960-luvullakin mantereen elinajanodote oli vasta 62-vuotta. Olisitko nähnyt eläkepäiväsi? Tänä päivänä maailmankansalainen voi keskimäärin olettaa saavuttavansa seitsemännenkymmennen elinvuotensa
     
  • Lukutaito on räjähtänyt käsiin. Parisataa vuotta sitten vain pieni eliitti maailmassa osasi lukea – arviolta 12 % väestöstä. Nyt jopa 86 prosenttia 15-vuotta täyttäneistä on lukutaitoisia. Etenkin nuorten parissa lukutaitoisten osuuden kasvu on nopeaa.
     
  • Lento-onnettomuuksissa ja luonnononnettomuuksissa kuolleiden määrä on romahtanut. Ja tämä siitä huolimatta, että ihmisten määrä on lisääntynyt huomattavasti. Lööppiainesta!
     
  • Jopa 90 prosenttia työtöistä ja 92 prosenttia pojista käy peruskoulua. Tyttöjen ja poikien välinen ero on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä.
     

Ja lisää loistavia uutisia on vielä tulossa! Seuraile tunnistetta #parhaatuutiset ja some-kanaviamme (Facebook, Twitter ja Instagram), niin pysyt kärryillä hyvistä uutisista. Kannattaa myös tilata uutiskirjeemme. Lue lisää: www.maailmanparhaatuutiset.fi  

  

Hanke saa Euroopan unioninin Frame, Voice, Report -rahoitusta. Sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa. 

              

 

 


Julkaistu: 17.10.2018