Säännöt

 

SUOMEN YK-LIITTO - FINLANDS FN-FÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen YK-liitto - Finlands FN-förbund ry., jäljempänä YK-liitto tai liitto, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.                                                    

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Liiton tarkoituksena on valtakunnallisena keskusjärjestönä tehdä tunnetuksi Yhdistyneiden kansakuntien päämääriä ja periaatteita sekä tukea järjestön toimintaa ja siten edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä ja kansojen rauhanomaista yhteistoimintaa. 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto kouluttaa, tiedottaa, julkaisee, vaikuttaa ja ottaa kantaa. Liitto tukee samaa tarkoitusta toteuttavien paikallisten rekisteröityjen YK-yhdistysten toimintaa. 

Toimintansa tukemiseksi liitto voi järjestää arpajaisia, keräyksiä, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta. 

3. Jäsenet

Liiton hallitus voi hyväksyä liiton 

1. Yhteisöjäseneksi paikallisen rekisteröidyn YK-yhdistyksen sekä jokaisen Suomen YK-liiton päämääriä kannattavan maassa toimivan oikeuskelpoisen yhteisön;

2. henkilöjäseneksi jokaisen liiton tarkoituksen ja säännöt hyväksyvän Suomen kansalaisen ja sellaisen ulkomaalaisen henkilön, jolla on kotipaikka Suomessa, sekä

3. kannatusjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön tai yksityisen henkilön, joka haluaa tukea taloudellisesti liiton tarkoitusta ja toimintaa.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä liiton kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut liiton toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin on jäseneksi liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Yhteisöjäseniltä, henkilöjäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun sekä vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 

6. Hallitus

Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kuudesta kymmeneen muuta varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

Hallituksen toimikausi on kaksivuotinen. Puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä ja varajäsenistä on vuosittain erovuorossa.

Liiton hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtaja.  Kokoonkutsumistavasta päättää hallitus toimikautensa alussa.

Hallitus voi tarvittaessa asettaa liitolle asioiden valmistelua varten neuvottelukunnan ja kutsua siihen jäseniäHallitus voi myös tarvittaessa perustaa työvaliokunnan asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten sekä jaostoja tai toimikuntia asioiden valmistelua varten.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään yli puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja toiminnanjohtaja, kulloinkin kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.   

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Liiton kokoukset

Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Liiton kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin hallituksen jäsenelle.

Liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää liiton kokous, jossa kullakin yhteisöjäsenellä on yksi ääni. Jokaisella yhteisöjäsenellä on oikeus lähettää kokoukseen kolme edustajaa, joilla kullakin on puhevalta, mutta joista vain yhdellä on oikeus käyttää yhteisön äänivaltaa.

Kunniapuheenjohtajilla ja –jäsenillä sekä henkilö- ja kannatusjäsenillä on puhevalta, muttei äänivaltaa.

Päätökset liiton kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Liiton kokousten koollekutsuminen

Kutsut liiton kokouksiin on lähetettävä hallituksen toimesta kirjallisesti vähintään kahta viikkoa ennen kokousta kaikille jäsenille.  Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat ja kutsuun liitettävä asioiden käsittelyssä tarpeelliset asiakirjat.

11. Varsinaiset kokoukset

Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. avataan kokous

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa                                   

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. avataan kokous

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa                                   

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle

6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, joka kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi, kaksi varapuheenjohtajaa joka toinen vuosi ja hallituksen jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä erovuoroisten tilalle 

7. valitaan vuodeksi kerrallaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet, joista yhden tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä (KHT)

8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

 

Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Päätös liiton purkamisesta on vahvistettava liiton kahdessa perättäisessä vähintään kuukauden väliajalla pidettävässä kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava liiton purkamisesta.

Liiton purkautuessa varat käytetään liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän jälkimmäisen kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

13. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.