YK ihmisoikeustoimijana

Ihmisoikeudet ovat osa kansainvälistä sopimusjärjestelmää. Ne määrittelevät tason, jota valtioiden tulee kansallisessa lainsäädössään noudattaa. YK:ssa on laadittu yhteensä 9 ihmisoikeussopimusta, jotka velvoittavat ne hyväksyneitä ja voimaan saattaneita YK:n jäsenvaltioita.

YK:n peruskirja (UN Charter) edellyttää, että YK:lla on ihmisoikeuksiin erikoistunut toimielin. Tätä tehtävää hoiti vuodesta 1946 lähtien YK:n ihmisoikeustoimikunta, joka korvattiin vuonna 2006 ihmisoikeusneuvostolla (United Nations Human Rights Council, UNHRC). Vuodesta 1994 YK:n ihmisoikeustyö on henkilöitynyt YK:n ihmisoikeusvaltuutettuun (High-Commissioner for Human Rights), jolla on näkyvä asema ihmisoikeuksien maailmanlaajuisessa edistämisessä.

YK:n ihmisoikeusneuvosto ja YK:n ihmisoikeusvaltuutettu toimistoineen ovat kaksi erillistä toimielintä, vaikka toimivatkin läheisessä yhteistyössä. Erittäin merkittävä rooli YK:n ihmisoikeusjärjestelmässä on myös YK:n ihmisoikeussopimuksilla ja niiden toimeenpanoa valvovilla komiteoilla.

Kongo tyttö
Lapsen oikeuksien sopimus tuli voimaan vuonna 1990. Kuva: Sylvain Liechti / UN Photo.

Ihmisoikeussopimukset osana kansainvälistä lainsäädäntöä

YK:n perustamisen (1945) ja Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hyväksymisen jälkeen (1048) on YK:n johdolla luotu kansainvälinen ihmisoikeussopimusjärjestelmä, joka kattaa huomattavan osan inhimillisen elämän alueista. Kaiken kaikkiaan YK:n ihmisoikeussopimusjärjestelmä sisältää 9 sopimusta ja niiden lisäpöytäkirjat.

Maailman valtiot ovat uudistaneet ja vahvistaneet sitoumuksensa ihmisoikeuksien periaatteisiin kahdessa ihmisoikeuksien maailmankonferenssissa, Teheranissa vuonna 1968 ja Wienissä vuonna 1993.

YK julisti vuoden 1968 kansainväliseksi ihmisoikeuksien vuodeksi juhlistaakseen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 20-vuotista taivalta. Saman vuoden huhti-toukokuussa järjestettiin Teheranissa, Iranissa ihmisoikeuksien maailmankonferenssi (International Conference on Human Rights), jonka tarkoituksena oli arvioida kahden kuluneen vuosikymmenen kehityskulkuja ja tehdä suunnitelmia tulevaisuuden suhteen.

Konferenssin päätöslauselmassa (Proclamation of Teheran) kiinnitettiin huomiota erityisesti apartheidin, rasistisen ja naisiin kohdistuvan syrjinnän, siirtomaavallan ja lukutaidottomuuden ongelmiin sekä taloudellisesti kehittyneiden ja kehittymättömien maiden välisen kuilun syvenemiseen. Lauselman lopuksi vahvistettiin kansainvälisen yhteisön sitoumus ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteisiin ja kehotettiin kaikkia kansoja ja hallituksia pyrkimään entistä tarmokkaammin kaikkien ihmisten vapauden ja arvokkuuden toteuttamiseen.

Toinen ihmisoikeuksien maailmankonferenssi (World Conference on Human Rights) järjestettiin 25 vuotta ensimmäisen konferenssin jälkeen vuonna 1993 Wienissä, Itävallassa, ja siihen osallistui ennätyksellinen määrä toimijoita. Noin 7000 osanottajan joukossa olivat edustettuina 171 valtiota ja yli 800 kansalaisjärjestöä. Lisäksi konferenssiin osallistui kansallisten ja kansainvälisten toimielinten ja instituutioiden edustajia sekä tutkijoita.

Konferenssin tuloksena syntyneet Wienin julistus ja toimintaohjelma (Vienna Declaration and Programme of Action) vahvistivat kansainvälisen yhteisön sitoumuksen ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteisiin ja viitoittivat tietä tulevalle kehitykselle. Merkittävää oli demokratian, kehityksen ja ihmisoikeuksien keskinäisriippuvuuden huomioiminen. Oikeus kehitykseen tunnustettiin Wienin konferenssissa ensimmäistä kertaa yksimielisesti luovuttamattomaksi ihmisoikeudeksi.

Eleanor Roosevelt ihmisoikeusjulistus
Eleanor Roosevelt pitelee julistetta ihmisoikeusjulistuksesta. Kuva: UN Photo.

YK:n ihmisoikeussopimukset

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (International Covenant on Civil and Political Rights, ICCPR, puhutaan usein myös KP-sopimuksesta)

  • Hyväksytty vuonna 1966, tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1976.
  • Sopimuksen ratifioineet valtiot: ks.ohchr.org
  • Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1976.
  • Valvova komitea: YK:n ihmisoikeuskomitea kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa New Yorkissa ja Genevessä, raportoi talous- ja sosiaalineuvoston kautta yleiskokoukselle. Komiteassa on 18 asiantuntijajäsentä, joiden jäsenyyskausi kestää neljä vuotta.
  • Lisäpöytäkirjat: valinnainen lisäpöytäkirja yksilövalituksista, hyväksytty vuonna 1966, astui voimaan vuonna 1976; valinnainen lisäpöytäkirja kuolemanrangaistuksen poistamisesta, hyväksytty vuonna 1989, astui voimaan vuonna 1991.

Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (International Covenant on Economic, Social and Cultural Rights, ICESCR, puhutaan usein myös TSS-sopimuksesta)

  • Hyväksytty vuonna 1966, tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1976.
  • Sopimuksen ratifioineet valtiot: ks.ohchr.org
  • Suomi ratifioi sopimuksen vuonna vuonna 1976.
  • Valvova komitea: Ainoa sopimus, joka velvoittaa raportoimaan talous- ja sosiaalineuvostolle. Vuonna 1976 ECOSOC perusti (päätöslauselma 1988 (LX)) raportteja arvioivan työryhmän, joka nimettiin myöhemmin taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komiteaksi erillisellä päätöslauselmalla (1985/17). Komitea kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa Genevessä ja raportoi talous- ja sosiaalineuvostolle. Komiteassa on 18 asiantuntijajäsentä, joiden jäsenyyskausi kestää neljä vuotta.
  • Lisäpöytäkirja: valinnainen lisäpöytäkirja yksilövalituksista, hyväksytty vuonna 2008, astui voimaan vuonna 2013

Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination, ICERD)

  • Hyväksytty vuonna 1965,tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1969.
  • Sopimuksen ratifioineet valtiot: ks.ohchr.org
  • Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1970.
  • Valvova komitea: Rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa Genevessä ja raportoi pääsihteerin välityksellä yleiskokoukselle. Komiteassa on 18 asiantuntijajäsentä, joiden jäsenyyskausi kestää neljä vuotta.

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (The Convention on the Elimination of All Forms of Discrimination against Women, CEDAW)

  • Hyväksytty vuonna 1979, tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1981
  • Sopimuksen ratifioineet valtiot: ks.ohchr.org
  • Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1986.
  • Valvova komitea: Naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea kokoontuu New Yorkissa tai Genevessä ja raportoi talous- ja sosiaalineuvoston kautta yleiskokoukselle. Komiteassa on 23 asiantuntijajäsentä, joiden jäsenyyskausi kestää neljä vuotta. Komitean suomalainen jäsen professori Niklas Bruun valittiin CEDAW-komiteaan toiselle nelivuotikaudelle (2013-2015) 26.6.2012.
  • Lisäpöytäkirja: valinnainen lisäpöytäkirja yksilö- ja ryhmävalituksista, hyväksytty vuonna 1999, astui voimaan vuonna 2000.

Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (Convention against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment, CAT)

  • Hyväksytty vuonna 1984, tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1987
  • Sopimuksen ratifioineet valtiot: ks.ohchr.org
  • Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1989.
  • Valvova komitea: Kidutuksen vastainen komitea kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa Genevessä ja raportoi yleiskokoukselle. Komiteassa on kymmenen asiantuntijajäsentä, joiden jäsenyyskausi kestää neljä vuotta.
  • Lisäpöytäkirja: valinnainen pöytäkirja kansallisesta ja kansainvälisestä valvontajärjestelmästä, hyväksytty vuonna 2002, astui voimaan vuonna 2006.

Yleissopimus lapsen oikeuksista (Convention on the Rights of the Child, CRC)

  • hyväksytty vuonna 1989, tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1990
  • Sopimuksen ratifioineet valtiot: ks.ohchr.org
  • Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 1991.
  • Valvova komitea: Lapsen oikeuksien komitea kokoontuu yleensä kolme kertaa vuodessa Genevessä ja raportoi joka toinen vuosi talous- ja sosiaalineuvoston kautta yleiskokoukselle. Komiteassa oli alun perin kymmenen asiantuntijajäsentä, mutta vuonna 1995 määrä nostettiin 18:aan. Jäsenyyskausi kestää neljä vuotta.
  • Lisäpöytäkirjat: valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin, hyväksytty vuonna 2000, astui voimaan vuonna 2002; valinnainen pöytäkirja lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta, hyväksytty vuonna 2000, astui voimaan vuonna 2002; valinnainen lisäpöytäkirja yksilövalituksista, hyväksytty vuonna 2011, astui voimaan 2014.

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (Convention on the Rights of Person with Disabilities, CRPD)

  • Hyväksytty vuonna 2006, tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 2008.
  • Sopimuksen ratifioineet valtiot: ks.ohchr.org
  • Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2016.
  • Valvova komitea: Vammaisten oikeuksien komitea kokoontuu pääasiasllisesti kaksi kertaa vuodessa Genevessä ja raportoi joka toinen vuosi sekä yleiskokoukselle että talous- ja sosiaalineuvostolle. Komiteassa oli aluksi 12 asiantuntijajäsentä, mutta määrä kasvatettiin möyhemmin 18:aan. Jäsenyyskausi kestää neljä vuotta.
  • Lisäpöytäkirja: valinnainen pöytäkirja yksilö- ja ryhmävalituksista, hyväksytty vuonna 2006, astui voimaan 2008.

YK-sopimukset, joissa Suomi ei ole osapuolena

Siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksia koskeva yleissopimus (International Convention on the Protection of the Rights of All Migrant Workers and Members of Their Families, ICRMW)

  • Hyväksytty vuonna 1990, tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 2003.
  • Sopimuksen ratifioineet valtiot: ks.ohchr.org
  • Suomi ei ole allekirjoittanut sopimusta.

Sopimus suojelusta olla tulematta tahdonvastaisesti kadotetuksi (International Convention for the Protection of All Persons from Enforced Disappearance, CED)

  • Hyväksytty vuonna 2006, tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 2010.
  • Sopimuksen ratifioineet valtiot: ks.ohchr.org
  • Suomi on allekirjoittanut sopimuksen vuonna 2007, sopimusta ei ole vielä ratifioitu.