Ihmisoikeusneuvosto

YK:n ihmisoikeusneuvosto perustettiin vuonna 2006, ja se on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin.

YK:n ihmisoikeusneuvosto on YK:n ylin ihmisoikeuksia käsittelevä elin ja sen tehtävänä on varmistaa, että ihmisoikeussopimuksia noudatetaan, ihmisoikeusrikkomukset tulevat julkisuuteen ja jokaisen maan ihmisoikeustilannetta tarkastellaan säännöllisesti.

YK:n peruskirjan artikla 68 edellyttää, että YK:lla on ihmisoikeuksien edistämiseen erikoistunut elin. Tätä tehtävää hoiti 60 vuoden ajan YK:n ihmisoikeustoimikunta (United Nations Commission on Human Rights, UNCHR) joka vuonna 2006 korvattiin YK:n ihmisoikeusneuvostolla (United Nations Human Rights Council, HRC). Ihmisoikeusneuvosto on suoraan YK:n yleiskokouksen alainen toimielin.

Ihmisoikeusneuvosto on vastuussa ihmisoikeuksien edistämisestä ja vahvistamisesta sekä ihmisoikeusrikkomusten käsittelystä ja suositusten antamisesta YK:n jäsenvaltioille.

Ihmisoikeusneuvosto koostuu 47 jäsenvaltiosta, jotka YK:n yleiskokous valitsee perustuen neuvoston perustamispäätöslauselmassa (A/RES/60/251) sovitun maantieteellisen paikkajaon mukaisesti. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja yksittäinen valtio voi toimia jäsenenä korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Tähän päivään mennessä 117 YK:n 193 jäsenmaasta on ollut ihmisoikeusneuvoston jäsenenä. Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022-2024.

Vaikka yhdessäkään jäsenvaltiossa ei ole täydellistä ihmisoikeustilannetta, sitoutuvat ihmisoikeusneuvoston jäsenet ylläpitämään ja puolustamaan ihmisoikeuksia perustamispäätöslauselman mukaisesti.

YK:n ihmisoikeusneuvosto
Kuva ihmisoikeusneuvoston istuntosalista Genevessä. Kuva: Jean-Marc Ferré / UN Photo.

Ihmisoikeusneuvoston toiminta

Ihmisoikeusneuvosto kokoontuu Genevessä, Sveitsissä. Neuvoston toiminta muodostuu istunnoista. Tavanomaisia istuntoja (regular sessions) on vähintään kolme vuodessa ja niiden on kestettävä yhteensä vähintään 10 viikkoa. Tarvittaessa neuvosto voi kutsua koolle kiireellisten ihmisoikeusasioiden käsittelyä varten erityisistuntoja (special sessions) kolmasosan sen jäsenistä sitä kannattaessa.

Ihmisoikeusneuvosto voi ajoissa estää lähestyvät ihmisoikeuskatastrofit ja pitkittyneiden kriisien leviämisen. Nopean toimintansa ansiosta neuvosto on auttanut pysäyttämään konflikteja eri maissa. Käytännössä se on tapahtunut kansainvälisen yhteisön tuomitessa rikkomukset ihmisoikeusneuvostossa sekä kriittisen raportoinnin avulla, jota neuvoston mandaatin tutkintatehtävien seurauksena on laadittu. Ihmisoikeusneuvoston toiminta on myös saanut globaalia huomiota, mikä on kannustanut maita korjaamaan ihmisoikeustilannettaan. Ihmisoikeusneuvosto voi käsitellä kaikkia sen tietoon saatettuja ihmisoikeusrikkomuksia, joita muut elimet eivät halua tai pysty usein käsittelemään.

Istuntojen ohella ihmisoikeusneuvoston toimintamekanismeja ovat 

  1. Yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu, eli UPR-menettely (Universal Periodic Review), jonka avulla jokaisen jäsenvaltion ihmisoikeustilanteita arvioidaan määräajoin. Menettely tarjoaa mahdollisuuden jokaiselle valtiolle kertoa toimistaan kansallisen ihmisoikeustilanteensa parantamiseksi sekä täyttää vaatimuksensa ihmisoikeuksista. UPR-menettely on toistaiseksi ainoa maailmanlaajuinen mekanismi laatuaan.
  2. Ihmisoikeusneuvoston neuvoa-antava komitea on 18-jäseninen asiantuntijaelin, joka antaa erityisesti tutkimustietoon perustuvia neuvoja ja ohjeistusta temaattisten ihmisoikeuskysymysten käsittelyssä.
  3. Valitusmenettely antaa yksilöille ja organisaatioille mahdollisuuden tuoda ihmisoikeusrikkomuksia neuvoston käsiteltäväksi. Käsittelyyn voi tuoda niin itseään koskevia rikkomuksia kuin rikkomuksia muita kohtaan, kunhan siitä on luotettavaa tietoa.

Ihmisoikeusneuvosto on perustanut 31 tiedustelu- ja tiedonhankintatehtävää löytääkseen todisteita sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Neuvostolla on myös itsenäisiä ihmisoikeusasiantuntijoita, jotka tarkkailevat ihmisoikeustilannetta eri puolilla maailmaa.

Ihmisoikeusneuvoston päätökset

Ihmisoikeusneuvosto on toimintansa aikana tehnyt yli 1780 päätöstä. Alla esimerkkejä viimeisimmistä neuvoston päätöksistä:

  • Historiallisessa päätöslauselmassa 48/13 tunnustetaan oikeus puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ihmisoikeutena ja huomioidaan, että ympäristön heikko tila, ilmastonmuutos ja kestämätön kehitys muodostavat yhdet suurimmista ja vakavimmista uhista nykyisten ja tulevien sukupolvien ihmisoikeuksien toteutumiselle, mukaan lukien oikeus elämään.
  • Päätöslauselmassa 47/23 tunnustetaan uusien digitaalisten teknologioiden vaikutukset, mahdollisuudet ja haasteet ihmisoikeuksiin.