Kestävän kehityksen tehtävä

LUONNON MONIMUOTOISUUS -ilmiöprojekti

Mitä opin

Monialaisen ilmiöprojektin aiheena on luonnon monimuotoisuus ja lopputuotoksena hyönteishotelli-näyttely. Agenda 2030 -tavoitteista 15: Maanpäällinen elämä on läheisesti aiheeseen liittyvä. Projekti antaa syvällistä ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta, siihen liittyvistä aihepiireistä, sekä antaa välineitä aiheen pohdintaan ja siihen, miten voimme itse vaikuttaa monimuotoisen luonnon säilymiseen.

Tehtävän kuvaus

Kuvassa näkyy kestävän kehityksen tavoite 15, maanpäällinen elämä logo.

Projektin tavoitteena on mielekkäällä ja elämyksellisellä tavalla oppia asiakokonaisuus/ilmiö ymmärtäen siihen liittyviä asiayhteyksiä.

Kyseessä on monialainen oppimiskokonaisuus, eri oppiaineiden opettajien yhteistyönä toteutettuna. Oppiminen on toiminnallista. Oppimisympäristöjä-, ja tapoja on monia: muun muassa ulkona oppimista ja yksilö- ja ryhmätyöskentelyä. Oppiminen on myös osallistavaa, jolloin oppilaiden oma rooli on tärkeässä osassa projektin eri vaiheissa. Työskentely on oppilaskeskeistä.

Ilmiöprojektin sisältö

  1. Teemaan herättely ja johdattelu (40-45 h)
  2. Projektin suunnittelu (5 h)
  3. Syvällisempi perehtyminen aiheeseen (30-35 h)
  4. Loppunäyttelyn valmistelu (10-15 h)
  5. Projektin päätös - loppunäyttely (20-25 h)
  6. Valinnainen: Biisikampanja (5-10 h)

Oppiaineet ammatillisessa perustutkinnossa

Projekti voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavasti ammatillisten perustutkintojen yhteisiin tutkinnon osiin räätälöitynä seuraavasti (yhteisiin tutkinnon osiin kuuluu yhteensä 35 osaamispistettä, 26 pakollista ja 9 valinnaista):

  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen; Taide ja luova ilmaisu (1 osp, joka projektiin), 
  • Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen: Työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitäminen (yht. 2 osp, projektiin 1 osp), 
  • Yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen (yht. 2 osp, projektiin 1 osp) ja
  • Kestävän kehityksen edistäminen (1 osp, joka projektiin).
  • Lisäksi Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä (yht. 3 osp, projektiin 1 osp).
  • = 5 osaamispisteen kokonaisuus (n. 135 h).  

Oppiaineet lukiossa

Lukiossa voidaan edellä olevan mallin mukaan toteuttaa oppiainerajat ylittävä monialainen projekti esim.  biologian ja maantieteen, kuvataiteen, yhteiskuntaopin, kielten, musiikin ja filosofian oppiaineissa.

Tehtävien ohjeet

Projektin jokaiseen osaan tulee erilaisia tehtäviä ohjeineen, tarkemmat kuvaukset alla (yksilö- ja  ryhmätehtäviä). Oppimisympäristöt vaihtelevat ja oppilailla on myös mahdollisuus vaikuttaa joidenkin  tehtävien valintaan/toteutustapaan.   

Ilmiöprojektin toteutus

Monialaisen ilmiöprojektin aiheena on luonnon monimuotoisuus, jota tarkastellaan eri näkökulmista. Projektin kuluessa oppilaat tekevät moninaisia, toiminnallisia ja osallistavia tehtäviä liittyen aiheeseen. Lopputuotoksena esitellään hyönteishotelli-näyttely.

Voit ladata ja/tai tulostaa Ilmastonmuutos-ilmiöprojektin koko ohjeistuksen tästä alta:

Luonnon monimuotoisuus -monialainen oppimiskokonaisuus MOK

                     

Lue lisää ilmiöoppimisen tavoitteista ja hyödyistä

Ilmiöpohjaisen, syvätason oppimisen tavoitteet ja hyödyt

llmiöpohjaisessa oppimisessa on tutkiva ote, jonka tavoitteena on, että opiskelija osaa selittää ilmiöitä. (Lue lisää edu.fi n.d.b) Suunniteltaessa ilmiöpohjaisen oppimisen ohjausta voidaan tutustua monimutkaiseenkin ilmiöön (esimerkiksi hengitysjärjestelmä), jonka toimintaa tutkitaan, testataan, selitetään, mallinnetaan ja kuvataan erilaisilla menetelmillä. Toinen lähtökohta voi olla jonkin abstraktin käsitteen selittäminen, jolle ei ole yhteneväistä käsitystä yhteiskunnassa (esimerkkinä ilmastonmuutos), jolloin jätetään osallistujille paljon liikkumavaraa heidän kiinnostuksensa ja kysymyksen asettelun mukaan. Molemmat  tässä kappaleessa käytetyt lähteet (edu.fi n.d.b; Muukkonen 2012) esittelevät prosessin, jonka mukaan opettaja/ohjaaja voi suunnitella ilmiöpohjaisen oppimisprosessin kartoittaen ensin opetuksensa kohderyhmän. Yhteistä niille ovat seuraavat prosessin vaiheet:   

  • a) ilmiön valinta ja asiayhteyden luominen,   
  • b) tavoitteiden asettaminen,   
  • c) kontekstin luominen,   
  • d) vuorovaikutuksen rakentaminen ryhmässä yhteiseen tiedonrakentamisen prosessiin, 
  • e) aineiston etsiminen ja opettajan käyttäminen asiantuntijana ja tietolähteenä,   
  • f) oppimisen etenemisen jatkuva ohjaaminen ja opettajan mukanaolo prosessissa ja 
  • g) opitun esittäminen (suurelle) yleisölle, ryhmän ulkopuolisille sekä arviointi.   

Syvätason oppiminen vaatii oppijaa yhdistelemään, ymmärtämään ja käsittelemään erilaisten ilmiöiden välisiä yhteyksiä. Joskus oppiminen saattaa jäädä pinnalliseksi, mikäli oppijat eivät ymmärrä niiden kuvaamiseen käytettyjen esitysmuotojen välisiä yhteyksiä eivätkä myöskään ilmiöiden eri osa-alueiden välisiä yhteyksiä. Ilmiöpohjainen oppiminen vaatii opettajalta perusteellista suunnittelua ja hyviä ohjaustaitoja. Parhaimmillaan ilmiöpohjaisen oppimisen ja projektien kautta eri osa-alueiden väliset yhteydet hahmottuvat hyvin myös syvätasolla. Tässä se tapa, jolla opettajat ilmiöt esittävät, ja heidän kykynsä perustella syy- ja seuraussuhteita, ovatkin avainasemassa. Yhteisopettajuudella on varmasti etuja juuri ilmiöiden välisten suhteiden selittämisen näkökulmasta. (Lindholm & Korhonen 2018)  

Lähteet:

Projekti koostuu alla olevista osioista;

1. TEEMAAN HERÄTTELY JA JOHDATTELU (40-45 h)

Ennakkotehtävänä tulee lukea Agenda 2030 -tavoitteista tavoitteen 15 Maanpäällinen elämä tarkempi kuvaus ja kuunnella omavalintaiset kappaleet (musiikkilistaus löytyy liitteenä tämän tehtävänannon lopusta).

Muutamia pohdittavia kysymyksiä tavoitteeseen 15 ja kappaleeseen liittyen, esimerkiksi: 

  • Miten luonnon monimuotoisuus näkyy meillä Suomessa ja muualla?
  • Mikä minulle on tärkeää luontoon liittyen?
  • Miten ajatuksia aiheesta herää omaan tulevaan ammattiin liittyen?

Tunnilla keskustellaan aiheesta, ja siitä, mitä ajatuksia ennakkotehtävä herätti.   

Tämä voidaan toteuttaa myös kielikylpynä, mikäli jokin vieras kieli on projektissa mukana. Tässä tapauksessa tavoite luetaan esim. englanniksi tai ruotsiksi ja tuntikeskustelu käydään samaisella kielellä.   

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TUTKIMISTA

1. Kotitehtävä

Tutustutaan itsenäisesti käsitteisiin:

  • biologinen monimuotoisuus,
  • ekosysteemi,
  • uhanalaisuus ja
  • sukupuutto.

Lähteinä esimerkiksi: WWFEuroopan ympäristökeskus, Luonnontila.fi, Ymparisto.fi, Ympäristöministeriö, Maailma.net

2. Tuntitehtävä

Tehdään edellä mainituista neljästä käsitteestä ideakartat ja asetetaan ne eri puolille  opiskelutilaa. Oppilaat kiertävät kirjoittamassa ideakarttoihin liittyviä asioita.  

3. Tuntitehtävä

Tutkitaan, miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää koko maapallolle.

Rauhankasvatusinstituutin kehittämän ja UM:n tuottaman Opettajan Agenda 2030 -teemapäiväoppaan voi ladata maksutta Ulkoministeriön julkaisupalveluista. Se löytyy täältä.

Katso ohje; Opettajan opas – Agenda 2030 teemapäivät: 

  • s. 45 teht. 16 d) Tutkikaa, miksi luonnon monimuotoisuus on koko maapallolle tärkeä.
  • s. 46 teht. 17 d) Luonnon monimuotoisuus –tutkimus; Toteuttakaa videon tutkimusmallin mukainen pieni tutkimus ja valitkaa kysymykset luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen liittyvistä aiheista, kuten mehiläiset ja muut hyönteiset.   

4. Tuntitehtävä

Luonnon monimuotoisuuden merkityksen eettistä pohdintaa Syitä monimuotoisuuden suojeluun -taulujen avulla (WWF). Lapuille on kirjoitettu seitsemän erilaista syytä suojella luonnon monimuotoisuutta. Opettaja tulostaa taulut etukäteen ja ripustaa ne lukemisen jälkeen seinille eri puolille luokkaa. Oppilaat käyvät eettistä pohdintaa luonnon monimuotoisuuden suojelemisen syistä.

Taulut ja ohje monimuotoisuustaulujen käyttöön löytyy Mappa.fi -materiaalipankista (ohje on viimeisellä sivulla).

 

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TUTKIMISTA, MEHILÄISET JA MUUT PÖRRIÄISET

1. Tuntitehtävä/ennakkotehtävä

Testataan oppilaiden ennakkotietoja ja tehdään Pölyttäjät-testi tietokoneilla. Testi löytyy osoitteesta; Kuka marjasi pölyttää – tunnistatko pörriäisen? Tee testi! | Luonto | yle.fi 

Pölyttäjistä on tarjolla myös oma laaja tehtäväkokonaisuutensa YK-liiton sivuilla; Pölyttäjät -tehtäväkokonaisuus.

2. Tuntitehtävä

Pohditaan, miksi pölyttäjät ovat tärkeitä koko maapallolle. Katso ohje; Opettajan opas – Agenda 2030 teemapäivät:

  • s. 46 teht. 16 d): Tutkikaa, miksi mehiläiset ja hyönteiset ovat koko maapallolle tärkeitä.  

3. Tuntitehtävä

Kuunnellaan Kimalaiskuunnelma ulkona. Katso ohje; Kimalaiskimara - Evolution in Action

Materiaaliin sisältyy 5 ääninauhaa, kestoltaan yhteensä 24 min. Kuunnelmaan voi yhdistää QR-koodikävelyyn ulkona rastien muodossa ja/tai kuvataidetehtävän.

Lähde kimalaisten kanssa kävelylle lähiluontoon tai kuuntele ääninauhat nurmikolla pötkötellen. Kuuntele ja selvitä, miten kimalaiset ovat kehittyneet vuorovaikutuksessa kasvien, saalistajien ja toisten pölyttäjien  kanssa, miten kimalaiset viestivät ja oppivat toisiltaan tai millaista elämä kimalaisyhteiskunnassa on.

4. Kotitehtävä

Katsotaan elokuva tai sarja luonnon monimuotoisuuteen liittyen, esim. David Attenborough - A Life On Our Planet, 2020, 1 h 54 min.

  • Projektin aikana voidaan katsoa myös kokonainen sarja, esimerkiksi kotitehtävänä yksi jakso aina projektituntien välissä. David Attenboroughin Our Planet, 2019 - Uskomaton planeettamme -sarjan aikana voi oppia, mitä voimme tehdä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi muuttuvassa maailmassa. Spektaakkelimainen dokumenttisarja vie katsojan planeettamme luonnonihmeiden äärelle ja näyttää, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin eläviin olentoihin. Sarjassa on kahdeksan jaksoa, 49-54 min. / jakso.
  • Elokuvasta/sarjasta kirjoitetaan ylös huomioita tai kysymyksiä tulevaa vierailijaa varten. Pohditaan erityisesti, että miten nämä asiat liittyvät (vai liittyvätkö ollenkaan) omaan tulevaan alaan tai ammattiin.  

Tämä voidaan toteuttaa myös kielikylpynä, mikäli jokin vieras kieli on projektissa mukana. Tässä tapauksessa elokuvan ja/sarjan tekstitykset valitaan vieraalla kielellä tai jos kyseessä englanti, tekstitys ei ole käytössä. Huomiot ja kysymykset kirjataan ko. vieraalla kielellä.   

5. Seuraavalla projektitunnilla

  • oppilaat valitsevat pienissä ryhmissä ryhmänsä kysymyksistä / huomioista 2-3 ja ne kirjoitetaan esimerkiksi isoille papereille ja paperit kiinnitetään luokan seinälle.
  • Opetusryhmän on hyvä tutustua kaikkiin kysymyksiin, koska tämä toimii osaltaan ajatusten herättäjänä.
  • Ryhmät valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan, jonka tehtävänä on esittää valitut kysymykset projektin myöhemmässä vaiheessa asiantuntijalle. Puheenjohtaja voi myös lyhyesti valmistella lyhyen perustelun, miksi juuri ko. kysymykset valittiin, miksi ne koettiin ryhmässä tärkeiksi. 

2. HYÖNTEISHOTELLI-PROJEKTIN SUUNNITTELU (5 h)

Jaetaan luokka pienryhmiin ja otetaan ryhmittäin selvää muun muassa seuraavista asioista: 

  • Mikä hyönteishotellin tarkoitus on?
  • Miten lahopuut ja niiden väheneminen liittyvät pölyttäjiin, sekä hyönteishotelliin?
  • Tietoa voi etsiä omavalintaisella tavalla (mm. kirjasto, internet, asiantuntijahaastattelu).  

MAPPA.fi -materiaalipankista löytyy hakusanalla ”hyönteishotelli” erilaisia ohjeita;

  • Valitaan sopiva rakennusohje jokaiselle ryhmälle.  

Hyönteishotellin luonnostelu;

  • Pohditaan, mitä luonnonmukaisia materiaaleja voi käyttää. Kiertotalous ja kierrätysnäkökulmat ovat toivottavia suunnittelussa. Suunnittelutunnelmaan voi virittää omavalintainen musiikki (musiikkilistaus tehtävänannon lopussa).

3. SYVÄLLISEMPI PEREHTYMINEN AIHEESEEN (30-35 h)

LÄHIYMPÄRISTÖÖN, PAIKALLISEEN LUONTOON JA NIIDEN PÖLYTTÄJIIN TUTUSTUMISTA

1. Kotitehtävä ennen kokonaisuutta 3

Tutustutaan itsenäisesti käsitteisiin;

  • lähiympäristö,
  • lahopuu, 
  • pölyttäminen.  

Lähteitä esimerkiksi: Kestävä elämäntapa, MAPPA.fi -materiaalipankki, WWF, Metsähallitus, katso video Yle Areena

2. Tuntitehtävä/kotitehtävä pienryhmissä

Uhanalaisen hyönteislajin tunnistusta.

  • Mennään www.laji.fi-sivustolle.
  • Jaetaan luokka pienryhmiin ja etsitään oman paikkakunnan uhanalainen hyönteinen.
  • Laitetaan luokitukseksi ”uhanalainen tai erittäin uhanalainen”.
  • Valmistellaan opetusryhmälle pieni esitelmä, jossa esitellään valittu hyönteinen. Kerrotaan myös, mitkä asiat ovat johtaneet tämän hyönteisen uhanalaistumiseen ja mitä voitaisiin ko. lajin elvyttämiseksi tehdä.
  • Toteutetaan hyönteisesitelmät opetusryhmässä / pienryhmissä. Mikäli esitelmistä herää avoimia kysymyksiä, kirjataan ne ylös kysyttäväksi vierailevalta asiantuntijalta.  

3. Luonnon monimuotoisuuden asiantuntijan / järjestötoimijan vierailu

Asiantuntijavierailun on tarkoitus olla vuorovaikutteinen ja keskusteleva (sään mukaan se voidaan pitää ulkona, jolloin kysymykset otetaan mukaan). Asiantuntijan vapaamuotoisen alustuksen jälkeen ryhmien puheenjohtajat esittävät ryhmissä valittuja kysymyksiä, jotka ovat  aiemmin kohdassa 1. viety luokan seinälle ja edellisessä kohdassa tulleet esiin. Esimerkiksi:  Mitä seuraa, jos mehiläiset vähenevät radikaalisti? Miten kuntamme uhanalaisen hyönteisen X elinympäristö voitaisiin paremmin turvata?  

4. Tuntitehtävä pienryhmissä

Pohditaan luonnon monimuotoisuutta tulevaisuudessa ja tehdään aiheesta tulevaisuuden maisemakuva.

Katso ohje: Monimuotoinen luonto vuonna 2030? | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)

Käsitellään luonnon monimuotoisuutta ja muutokseen vaikuttavia syitä. Keskustellaan ryhmän kesken Agenda 2030 -tavoitteen kohdasta 15 ja tehdään tulevaisuuden maisemakuva;

  • Kuvitellaan vuosi 2030.
  • Piirretään maisemakuva ja kuva itsestä tulevassa ammatissa kuvan keskiöön. 
  • Miltä luonto näyttää kuvassanne? Tämä voidaan toteuttaa pienryhmissä yhtenä isompana piirroksena / maalauksena / sanoma- ja aikakausilehtien kuvakollaasina siten, että yksi opiskelija aloittaa ja seuraava jatkaa jne. Tyyli ja välineet ovat vapaat.

Ryhmissä käydään samalla pohdintaa;

  • Miten lähiympäristöni luonto muuttuu  ja mistä se johtuu?
  • Mitkä muutoksista liittyvät omaan alaani ja tulevaan ammattiini? Esimerkkeinä  kalatalouden tutkinnossa; koskien ja vesistöjen ennallistaminen, särkikalojen pyynnin vaikutus mm. rehevöitymiseen, ulkomaisen kalan tuonnin riippuvuudesta pääseminen ja ryöstökalastuksen väheneminen valtamerillä. Autonkuljettajan tutkinnossa; tienvarsiniittyjen merkitys ja eläinten vaellusreittien mahdollistaminen eläinten ylikulkusilloilla.

5. Tuntitehtävä pareittain

Miten voin itse vaikuttaa? Mihin haluan vaikuttaa?

Tehdään / kirjoitetaan pareittain Karri Miettisen ja Kaisa Happosen työpajatehtävä Kirje ilmasto- tai ympäristöasioista päättävälle henkilölle / asiantuntijalle. Kirje voi olla sähköposti tai perinteinen kirje poliitikolle tai asiantuntijalle.

  • Voit lähestyä ministeriä, yliopiston tutkijaa tai muuta asiantuntijaa ympäristöaiheisella kysymyksellä tai huolenaiheella. 
  • Kaikkien julkisessa ammatissa olevien päättäjien yhteystiedot on helposti löydettävissä. Esimerkiksi kansanedustajan sähköpostiosoite on etunimi.sukunimi [ät] eduskunta.fi.
  • Useimmissa tapauksissa saat vastauksen. Joskus vastauksen kirjoittaa päättäjän sihteeri tai erityisavustaja.
  • Kun vastaus on saatu, tutustutaan vastausten sisältöihin yhdessä ja keskustellaan niistä: 
  • Saitko riittävän vastauksen kysymykseesi?
  • Mitä kysyit/vaadit?
  • Luvattiinko asiaa edistää asiaankuuluvalla tavalla?
  • Miltä vastauksen saaminen valta asemassa olevalta henkilöltä tuntui?

Voit myös lähettää sähköpostin tai kirjeen paikalliselle päättäjälle, mikäli sinulla tulee mieleen omaan lähiympäristöön ja sen monimuotoisuuteen liittyvä asia.

6. Tuntitehtävä/kotitehtävä

Tehdään unelmakartta aiheesta: Minä unelma-ammatissani ja unelmaympäristössäni 10 vuoden päästä.

Ohjeen kartan tekemiseen löytää muun muassa täältä; Unelmakartta  auttaa visualisoimaan tavoitteet – näin teet sen - Duunitori  

4. LOPPUNÄYTTELYN VALMISTELU (10-15 h)

Hyönteishotellin rakentaminen kohdassa 2. valitun tehtävänannon mukaisesti.  

5. PROJEKTIN PÄÄTÖS – LOPPUNÄYTTELY (20-25 h)

Loppunäyttelyn organisointi:

  • Loppunäyttelyn järjestely ja ryhmässä vastuualueista päättäminen (mm. esillepano, teosten kuvien lisääminen someen ja nettisivuille, kutsut näyttelyyn).
  • Hyönteishotellinäyttelyyn tutustuminen: muut luokat, oppilaitoksen henkilökunta, vanhemmat.
  • Mikäli koulussa on kouluniitty, voi hotellit asettaa sen läheisyyteen. (Kouluniityistä on tarjolla oma tehtäväkokonaisuus Niittykasvit kaupunkiluonnossa -tehtäväkokonaisuus.

 

  • Ryhmissä (kohta 3.) tehdyt tulevaisuuden maisemakuvat ovat myös näyttelyssä esillä ja kuvat niistä lisätään koulun netti-, ja / somesivuille.
  • Kohdassa 3. tehtyjen unelmakarttojen kuvia voi myös lisätä sivuille (ne voidaan myös laittaa esille näyttelyyn).
  • Näyttelyyn voidaan taustamusiikiksi koostaa kappalelista luonnon monimuotoisuudesta kertovasta musiikista.  

6. BIISIKAMPANJA (5-10 h) & MUSIIKKILISTAT

BIISIKAMPANJA

Mikäli opetusryhmässä on innostusta tutustua luonnon monimuotoisuusaiheen musiikkiin syvällisemmin, voidaan tehdä some-kampanja seuraavasti;

  • Etsitään itselle tärkeä luonnon monimuotoisuuteen liittyvä kappale ja kootaan ne listaan, jonka opettaja toimittaa YK-liittoon (tanja.salminen [ät] ykliitto.fi).
  • Valituista  kappaleista tehdään lyhyehköt videoklipit, joissa perustellaan, miksi juuri kyseinen kappale on valittu ja mitä se itselle merkitsee, ja miten se loi osaltaan motivaatiota tässä projektissa.
  • Videot toimitetaan YK-liittoon (tanja.salminen [ät] ykliitto.fi) ja niistä tehdään YK-liiton somesivuilla kampanjanostoja. Hastagit ilmoitetaan myöhemmin.
  • Tämä kampanja mahdollistaa oppilaiden osallistumisen kurssin sisällön päivittämiseen. Kampanjan avulla voidaan myös lisätä  opetusryhmän ja YK-liiton välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Lisäksi kampanja mahdollistaa tuoda muillekin  näkyväksi tähän oppimisprojektiin liittyviä oppilaille tärkeitä teemoja.  

MUSIIKKILISTAT

SUOMENKIELISTÄ MUSIIKKIA (luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen ja yleisemmin maailman  tilaan liittyvää)

  • CMX; Pelasta maailma   
  • Fredi; Katso luontoa ja huomaa  
  • Eloranta, Tuulikki; Kaunis luonto katoaa
  • Eppu Normaali; Suomi-ilmiö  
  • Leevi and The Leavings; Paskaa lapsille   
  • Kirka; Varrella virran  
  • M.A. Numminen; Luonnonsuojelujenkka ja Jäteveden määritelmä  
  • Paleface/Karri Miettinen
  • Rauli Badding Somerjoki; Hymyile Miss Universum   
  • Sibelius, Jean; Metsämiehen laulu  
  • Ultra Bra; Vesireittejä   
  • Uusivirta, Olavi; Metsänpoika  
  • Verna Viento; Keijutango, Mama Maa ja Metsän laulu  

ENGLANNINKIELISTÄ MUSIIKKIA

  • Alabama; Pass It Down  
  • Andersson, John; Seminole Wind  
  • Bookie Down Productions; Beef   
  • Browne Jackson; Doctor My Eyes  
  • Counting Crows; Big Yellow Taxi  
  • Denver, John; Rocky Mountain High  
  • Gaye, Marvin; Mercy Mercy Me – The Ecology  
  • Gotye; Eyes Wide Open  
  • Hammond, Albert; Down by the river  
  • Image Dragons; Radioactive  
  • Jackson, Michael; Earth Song  
  • Jonas, Joe & Lovato, Demi; Make Little Wave  
  • Madonna; 4 minutes featuring Timbaland and Justin Timberland  
  • Metallica; Blackened  
  • Midnight Oil; Underwater, In The Valley  
  • One Republic; Truth to Power  
  • The Cranberries; Time Ticking Out  
  • R:E.M; Fall on Me  

-----------------------------  

Mikäli projektissa on vieraana kielenä mukana englanti, voidaan lisätehtäväksi ottaa jonkin listassa olevan englanninkielisen kappaleen suomentaminen.  

----------------------------  

Lisäksi

  • klassinen musiikki,
  • elektroninen luonnonsuojeluaiheinen musiikki,
  • luonnonsuojelu -black metal Eija Ahvo ja Tuija Rantalainen; Lankkipoika Amaru (sosiaalinen kestävä kehitys)

PROJEKTIIN LIITTYVÄÄ KIRJALLISUUTTA JA VERKKOSIVUSTOJA

Kirjallisuus

  • Karri Miettinen ja Kaisa Happonen; Ilmastotekoja (2021)   
  • Opettajan opas – Agenda 2030 teemapäivät (toim. Jalonen ja Leppänen/Rauhankasvatusinstituutti  2020)   
  • Ilmiöt ihmeteltäviksi – monialaisia ideoita ulkona oppimiseen (toim. Kettunen ja Laine 2017)  • Agenda 2030-tavoitteet   
  • (Musiikki; lista erikseen)

Verkkosivustoja

  • www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ilmiomainen-ilmiomaista-ilmiomaisesti  - www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-perusteet   
  • www.ykliitto.fi   
  • www.mappa.fi   
  • www.kestavakehitys.fi   
  • www. maailma2030.fi   
  • www.wwf.fi   
  • www.ymparisto.fi   
  • www.ilmasto-opas.fi   
  • www.ilmatieteenlaitos.fi   
  • www.ilmastokirjo.fi   
  • 100 fiksua arjen tekoa - Sitra   
  • unlimited.hamk.fi/ammatillinen-osaaminen-ja  opetus/kestavaakehitystailmiopohjaisesti/#.YNQaN75xc2w (Lindholm & Korhonen 2018)

Monialaisen ilmiöprojektin on suunnitellut Mari Lindholm.