Reilut puoli vuotta Suomen suurlähetystössä Nairobissa työskennellyt Katariina Oivo toimii Suomen pysyvän edustajan eli suurlähettilään sijaisena Nairobissa päämajaansa pitävissä YK-järjestöissä, UNEPissa ja UN-Habitatissa.
”Toisin sanoen edustan Suomea YK:ssa ja vastaan suurlähetystössä näitä koskevien asioiden valmistelusta ja toteutuksesta ja vedän pientä YK-tiimiämme”, Oivo kertoo.
Henkilökohtaisesti Katariina Oivo viihtyy Nairobissa, jonne hän muutti viime vuonna puolisonsa ja 1- ja 3-vuotiaiden lasten kanssa. Tätä ennen hän on asunut kymmenessä maassa, mutta Kenia on Oivon ensimmäinen kosketus Afrikkaan.
”Kenia on hurmaava maa ja Nairobi todella mukava ja vehreä kaupunki asua”, hän rikkoo afrikkalaisiin suurkaupunkeihin liittyviä ennakkoluuloja.
”Kasvavasta miljoonakaupungista löytyy kaikkea ja tunnelma katsoo eteenpäin. Monet suomalaiset arvostavat, että luontoon pääsee helposti.”
Sekä UNEP että UN-Habitat tekevät työtä ympäri maailmaa kestävän kaupungistumisen ja ympäristönsuojelun edistämiseen ja niihin liittyvien hankkeiden parissa.
"Suomen puheenjohtajuus on sauma vaikuttaa"
Suomen Nairobin suurlähettiläs Pirkka Tapiola toimii tällä hetkellä puheenjohtajana UNEPin pysyvien edustajien komiteassa. Parhaillaan ympäristöohjelmalla on meneillään useita merkittäviä projekteja.
Näitä ovat muiden muassa ilmastonmuutoksen torjunta ja hiilineutraaliuden tavoittelu, vesiensuojelu ja puhtaan veden tarjoaminen, ympäristökasvatuksen edistäminen ja koulutus, biologisen monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen hallinta, energiatehokkuuden edistäminen ja uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksien kehittäminen.
UNEPin lisäksi Nairobissa toimii YK:n järjestöistä muun muassa UN-Habitat, jonka tavoitteena on edistää ihmisten elämänlaatua kaupungeissa ja varmistamaan, että niiden kehitys tapahtuu turvallisesti, terveellisesti, ekologisesti ja tasa-arvoisesti. Asuinyhdyskuntatoimiston työ on tärkeätä, koska maailman väestö keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin, joiden hallitsematon kasvu johtaa usein puutteellisin asumisolosuhteisiin, riittämättömiin palveluihin, ympäristöongelmiin ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
Katariina Oivo pitää tärkeänä, mutta työläänä Suomen reilun vuoden kestävää jaksoa UNEPin pysyvien edustajien komitean puheenjohtajamaana. Komitea kokoaa yhteen jäsenvaltioiden edustajat kuulemaan ja keskustelemaan UNEPin toiminnasta ja kansainväliseen ympäristöpolitiikkaan liittyvistä prosesseista.
”Suomen puheenjohtajuus on erityinen sauma vaikuttaa UNEPin projekteihin ja sen toiminnassa käsiteltäviin asioihin ja samalla edistää osaltamme hyvää hallintokulttuuria. Pienelle maalle se on myös mahdollisuus nostaa profiilia – näkyä ja kuulua”, Oivo summaa.
Yksi keskeisimmmistä ympäristöpolitiikan painopisteistä on muovisaastumisen taltuttaminen
Oivon mukaan yksi keskeisimpiä painopisteitä kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa juuri nyt on muovisaastumisen taltuttaminen. Vuosina 1950–2017 tuotetusta 9,2 miljardista muovitonnista noin 7 miljardia muuttui muovijätteeksi, joka päätyi kaatopaikoille tai meriin.
Muovisaaste on maailmanlaajuinen ongelma. Muovisaaste muuttaa elinympäristöjä ja heikentää ekosysteemien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, mikä vaikuttaa suoraan miljoonien ihmisten toimeentuloon, ruoan tuotantokykyyn ja sosiaaliseen hyvinvointiin. YK:n jäsenvaltiot käynnistivät viime vuonna YK:n ympäristökokouksessa UNEAssa neuvottelut kansainvälisen muovisopimuksen aikaansaamiseksi.
”Tämä on todella tärkeä prosessi, globaali muovijäteongelma kaipaa kipeästi ratkaisua”, Oivo tähdentää.
Päätöksiä kansainvälisestä ympäristöpolitiikasta tehdään YK:n ympäristökokous UNEA:ssa
Kahden vuoden välein Nairobissa kokoontuva YK:n ympäristökokous UNEA on korkein kansainvälinen päätöksentekoelin ympäristöasioissa.
YK:n ympäristökokousten välillä keskitytään toimeenpanemaan edellisen kokouksen satoa, käytännössä hyväksyttyjä päätöslauselmia, ja valmistautumaan siihen, mitä konkreettista seuraavasta kokouksesta halutaan saada irti. Seuraava UNEA järjestetään keväällä 2024.
Vuoden 2022 ympäristökokous päätti muovijäteongelmaan liittyvien ratkaisujen hakemisen ohella tukea kattavan ja kunnianhimoisen tiedepoliittisen paneelin perustamista kemikaalien ja jätteiden järkevää hallintaa ja saastumisen ehkäisemistä käsittelevän ryhmän perustamiseksi. Näin hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ja luontopaneelin (IBPES) rinnalle saadaan kolmatta ympäristökriisiä eli saastumista koskeva, tieteellistä tietoa ja ratkaisuehdotuksia päätöksenteon tueksi tuottava elin.
Vuoden 2022 ympäristökokouksen hyväksymä kolmas keskeinen päätöslauselma keskittyy luontoon perustuviin ratkaisuihin: toimiin ekosysteemien suojelemiseksi, säilyttämiseksi, ennallistamiseksi, kestäväksi käyttämiseksi ja hoitamiseksi. UNEPin päätöslauselmassa kehotetaan tukemaan sellaisten ratkaisujen toteuttamista, jotka turvaavat yhteisöjen ja alkuperäiskansojen oikeudet.
YK on perustettu etsimään ratkaisuja globaaliongelmiin ja se tekee sitä edelleen siitä huolimatta, että sitä haastetaan yhä vahvemmin.
"Geopoliittisten kriisien, erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta kansainvälinen yhteistyö on monissa yhteyksissä hankaloitunut entisestään, Oivo kertoo.
YK:n toimitilat Nairobissa suunniteltiin malliesimerkiksi kestävästä kehityksestä
YK:n Nairobin maatoimisto UNON toimii keskeisenä hallinnollisena tukikeskuksena useille YK:n järjestöille ja kehitysprojekteille. Siellä päämajaansa pitävät muiden muassa YK:n ympäristöohjelma UNEP ja YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-habitat. Lisäksi Nairobin maatoimistossa toimii 18 muuta YK-järjestöä, jotka tukevat alueellista kehitystä. Toimisto on ollut vuosikymmeniä keskeinen toimija humanitaarisessa avussa ja kehitysyhteistyössä Afrikassa.
Vierailijoille YK:n Nairobin kampusta esittelevän Pierre Menagerin mukaan vuonna 2011 valmistunut UNEPin ja UN-Habitatin 1.200 hengen pääkonttori Nairobissa suunniteltiin vastaamaan kestävän kehityksen arvoja. Neljää rakennusta yhdistävät ilmavat kulkuväylät ja luonnonvalo.
Rakennusten väliin suunniteltiin yksilöllisesti maisemoituja ja teemakohtaisia viheralueita. Katot on peitetty aurinkopaneeleilla, valaistus on automatisoitu energianystävälliseksi ja tietotekniikka on valittu mahdollisimman ympäristöystävälliseksi.
Sadevedet kierrätetään katoilta neljän sisäänkäynnin suihkulähteiden ja tekolampien käyttöön ja rakennusten jätevedet käsitellään huippuluokan ilmastusjärjestelmässä ja kierrätetään kasteluun.
Mitä tekevät UNEP ja UN-Habitat?
UNEP on vuodesta 1976 Nairobissa toiminut YK:n ympäristöohjelma, joka tarjoaa tutkittua tietoa, teknistä osaamista ja poliittista tukea paitsi Afrikan valtioille, myös globaalisti ympäristöongelmien ratkaisemisessa. Tämä apu parantaa Afrikan maiden elinolosuhteita ja lisää kestävää kehitystä. Lisäksi se auttaa maita kehittämään ja toteuttamaan ympäristöä koskevaa politiikkaa ja lainsäädäntöä, mikä voi vahvistaa ympäristönsuojelua.
UNEPin toiminnalla on suuri merkitys Afrikassa, jossa se auttaa hallitsemaan ja ratkaisemaan maanosan maiden talouteen, ihmisten terveyteen ja elämänlaatuun liittyviä ympäristöongelmia.
UNEP julkaisee säännöllisesti Global Environment Outlook GEO-raportin, joka antaa arvion globaalin ympäristön tilasta ja tunnistaa esiin nousevia ympäristöongelmia. Raportissa annetaan politiikkasuosituksia näiden ongelmien ratkaisemiseksi.[i] Lisäksi UNEP työskentelee muun muassa Sininen Hiili -hankkeen, Blue Carbon Initiativen parissa, jonka tavoitteena on lieventää ilmastonmuutosta suojelemalla ja ennallistamalla rannikko- ja meriekosysteemejä.[ii] Nämä ekosysteemit sitovat suuria määriä hiiltä, ja niiden säilyttäminen voi osaltaan auttaa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
UN-Habitat toimii kehittämällä standardeja ja toimintatapoja, joita kaupungit ja maat voivat käyttää kaupungistumisen ongelmien ratkaisemiseen. Ohjelma tarjoaa myös teknistä tukea ja rahoitusta alueiden kehittämiseen sekä edistää kansainvälistä yhteistyötä kaupunkikehityksen alalla.
UN-Habitat on puolestaan työskennellyt muiden muassa Kestävät kaupungit, Sustainable Cities -ohjelman parissa, jonka tavoitteena on edistää kestävää kaupungistumista ja parantaa kaupunkilaisten elinoloja. Ohjelma keskittyy muun muassa kestävään maankäyttöön, liikenteeseen ja jätehuoltoon.