Uutinen

YK-liitto näkee uudessa hallitusohjelmassa paljon hyvää

Kesäkuun alussa julkaistu hallitusohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi” nostaa vahvasti esiin Suomen roolin globaalina vastuunkantajana. Suomi haluaa olla rakentava ja aloitteellinen toimija kansainvälisessä yhteisössä. Hallitusohjelman mukaan Suomi toimii aktiivisesti YK:n aseman ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä Agenda2030:n tavoitteiden toteuttamiseksi. Ihmisoikeuksien, oikeus-valtioperiaatteen, demokratian, rauhan, vapauden, suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon edistäminen ovat keskeisellä sijalla kaikessa kansainvälisessä toiminnassa.

Kesäkuun alussa paketoitu Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelma sisältää Suomen YK-politiikan kannalta useita myönteisiä tavoitteita muun muassa sitoumisen ilmastonmuutoksen hillintään, monenkeskiseen sääntöperustaiseen yhteistyöhön ja YK-järjestöjen toteuttaman kehitysyhteistyön vahvistamiseen. Konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Tavoitteena on mm. laajentaa osallistumista YK:n ja muihin rauhanvälitys- ja dialogi prosesseihin. Kehityspolitiikan saralla painopisteinä ovat naisten ja tyttöjen aseman parantaminen sekä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumon vahvistaminen.

Suomalaisella kehitysyhteistyöllä on takanaan varsin vaikeat ajat, sillä Juha Sipilän hallitus toteutti kehitysyhteistyöhön kipeät leikkaukset, jotka johtivat jopa useiden kehitysyhteistyöohjelmien alasajoon. Suurimmat leikkaukset kohdistuivat juuri YK-toimijoihin.

Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko iloitsee siitä, että uuden hallituksen ”Osallistava ja osaava Suomi” on myös globaali vastuunkantaja. Hallitusohjelman tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Hyvä asia on myös se, että ohjelma pohjaa Agenda 2030:n kantavaan 'ketään ei jätetä' -periaatteeseen, Laukko summaa.

Laukon mukaan hallitusohjelmasta luettava vahva sitoutuminen ihmisoikeuksiin, kestävään kehitykseen, demokratiaan ja oikeusvaltiokehitykseen on niin ikään varsin myönteinen kehityssuunta. Positiivista on myös se, että hallitusohjelma tähtää monenkeskisen sääntöperustaisen yhteistyön vahvistamiseen, YK:n uudistusten tukemiseen ja monenkeskisen yhteistyön määrärahatason nostamiseen 30 prosenttiin varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Rauhanvälityksen ja siviilikriisinhallinnan resursseja vahvistetaan ja rauhanturvatoimintaa YK-operaatioissa jatketaan. Myös naisten ja nuorten osallistumista rauhanvälitykseen ja rauhanrakentamiseen vahvistetaan entisestään.

Johdonmukaisella ja vahvalla YK-politiikalla sekä YK-järjestöille suunnattavan rahoituksen nostamisella on merkitystä Suomen pyrkiessä YK:n ihmisoikeus- ja turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäsenmaaksi. Siksi sitoutuminen sääntöperustaiseen monenkeskiseen yhteistyöhön on erityisen tervetullutta juuri nyt.

Lisäksi hallitusohjelma lupaa selvittää ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla toimivien järjestöjen ja erillissäätiöiden toimintaedellytyksiä ja laatia selvityksen pohjalta kehittämisohjelman. Listalla ovat myös YK-liitolle tärkeät avoimuuden ja vuoropuhelun sekä ihmisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen.

Askel oikeaan suuntaan, mutta 0,7-tavoite on edelleen kaukana

Rinteen hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomi kohdentaa kehitysyhteistyön lisärahoituksen perinteisille painopistealueillemme, kuten naisten ja tyttöjen asemaan ja oikeuksiin. Hallitus nostaa kehitysyhteistyörahoitusta yli 80 miljoonalla eurolla vuosittain. Kehitysyhteistyörahoitus nousee arvioiden mukaan 0,41 prosenttiin bruttokansantulosta (BKT) vuonna 2023. Viime vuonna osuus oli 0,35 prosenttia.

Uuden hallitusohjelman mukaan YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan vauraiden maiden kehitysyhteistyön osuus olisi 0,7 prosenttia niiden BKT:stä, edelleen pyritään. Tavoitteesta päätettiin YK:ssa jo vuonna 1970. Suomi on tukenut tavoitetta alusta alkaen. Muut pohjoismaat ovat ylittäneet tavoitetason jo aikaa sitten. Monenkeskisen yhteistyön uskottavuus kärsii siitä, etteivät jäsenmaat noudata antamiaan lupauksia ja sitoumuksia.

-  On välttämätöntä, että 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamisesta laaditaan kaikkien puolueiden yhteinen hallituskausien yli ulottuva sopimus, sanoo toiminnanjohtaja Helena Laukko.

YK-liiton hallitusohjelmatavoitteet