Koronavirus on juuri nyt saavuttamassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Köyhyyden, kriisien ja katastrofien keskellä on jo valmiiksi pulaa puhtaasta vedestä, saippuasta ja terveydenhuollosta.

Auta heikoimmassa asemassa olevia ja tue YK:ta pandemian pysäyttämisessä!

Lahjoita »

Uutinen

Suomen YK-liiton suositukset Suomen YK-politiikasta hallituskaudelle 2011-2015

Suomen YK-liitto esittää hallituskaudelle 2011-2015 seuraavaa:

1) YK:n uudistumista on tuettava voimakkaasti

Vuosi 2005 käynnisti YK:ssa laajan uudistamisprosessin 'One UN', jonka tarkoituksena on yhtenäistää YK:n eri elimien rakenteita siten, että toiminnan tehokkuus paranee ja työskentely vuosituhattavoitteiden edistämiseksi vahvistuu. Suomen tulee tukea näitä YK:n toiminnan koherenssiin tähtääviä prosesseja kaikin käytettävissä olevin keinoin, sillä myös YK:n on uudistuttava kansainvälisen toimintaympäristön muuttumisen myötä.

Vuonna 2005 perustetun YK:n CERF-rahaston (Central Emergency Response Fund) ensimmäisessä kaksivuotisarvioinnissa todetaan, että rahasto on osoittautunut arvokkaaksi ja puolueettomaksi työkaluksi kansainvälisten humanitaaristen kriisien avustustyön rahoittamisessa. Raportin mukaan rahaston avulla humanitaarisiin kriiseihin on pystytty vastaamaan aiempaa nopeammin ja laajemmin. Myös YK:n ihmisoikeusneuvoston viittä ensimmäistä työvuotta arvioidaan parhaillaan. Suomen tulee olla mukana avoimessa ja puolueettomassa arviointityössä siten, että YK:n normatiivisen ja humanitaarisen työn legitimiteetti jatkossa vahvistuu entisestään. Viime vuonna perustetun YK:n uuden tasa-arvojärjestön UN Women(United Nations Entity for Gender Equality and the Empowerment of Women) odotetaan puolestaan tehostavan merkittävästi naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän poistamiseen tähtääviä toimia.

Erilaiset G-ryhmittymät ovat viime vuosina olleet haastamassa YK:n roolia kansainvälisinä taloussektorin päätöksentekofoorumeina, ja YK:n uskottavuutta talouskysymyksissä onkin ajoittain julkisuudessa kyseenalaistettu. YK-liitto haluaa kuitenkin muistuttaa, että YK on edelleen ainoa aidosti monenkeskinen areena globaalia talouspolitiikkaa koskevissa kysymyksissä.

2) Rauhanvälitys- ja turvaamistyöhön on panostettava

Suomen on pienenä, mutta vastuullisena YK:n jäsenvaltiona pystyttävä toimimaan esimerkkinä muun muassa rauhanvälitykseen ja -rakentamiseen, naisten aseman parantamiseen, hyvän hallinnon ja oikeusvaltiokehityksen tukemiseen ja ilmastokysymysten ratkaisemiseen liittyvissä aloitteissa. Tällä hetkellä suomalaisia työskentelee YK:n mandatoimissa rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioissa eri puolilla maailmaa noin 250 henkilöä, joista vain 26 on YK -johtoisissa operaatioissa. Tämä on aivan liian vähän rauhanturvaamisen suurvallan maineesta tunnetulle Suomelle. YK:n rauhanturvaamistoimintaan on ohjattava riittävästi resursseja, jotta toiminnan marginaaliin ajautumiselta vältyttäisiin.

Kansainvälistä asevalvontayhteistyössä ja aseidenriisunnassa edetään hitaasti mutta toivottavasti varmasti. Suomi on toimittava jatkossakin aktiivisesti kansainvälisen asekaupan sääntelyä koskevan YK:n sopimuksen aikaansaamiseksi. Suomen on myös pidettävä kiinni lupauksestaan liittyä kansainväliseen sopimukseen vuonna 2012, ja huolehdittava siitä, että tarvittavat lakimuutokset saadaan ajallaan valmiiksi.

3) RIO +20 prosessissa vahvistettava aitoa vuoropuhelua

Rio+20 -prosessin myötä arvioidaan vuosituhattavoitteiden toteutuminen ja presidentti Halosen toimiminen kestävän kehityksen paneelin toisena puheenjohtajana antaa Suomelle erinomaisen mahdollisuuden terävöittää profiiliaan globaalien ympäristö- ja kehitysongelmien ratkaisujen luomisessa. Ilmastonmuutos, ruoka- ja öljykriisit ja paikallisten elinkeinojen heikentyvät toimintaedellytykset lisäävät muuttoliikettä, suurkaupunkien slummiutumista sekä konflikteja.

Negatiivisen kehityksen estämiseen edes talouskasvu ei riitä, vaikka se voikin siirtää ongelmien puhkeamista täyteen mittaansa. Siirtymää kohti globaalisti tasa-arvoista, vähähiilistä yhteiskuntaa on tuettava voimakkaasti kansainvälisin veroin, sopimuksin sekä kansallisesti ja paikallisesti toteutettavien politiikkatoimien muodossa. Rio+20 -prosessista tulisikin alkaa aidon globaalin vuoropuhelun aika, jossa ratkaisuja etsitään avoimin mielin myös nykyisen teknis-taloudellisen mallin ulkopuolelta. Yhteisöjen edellytykset omavaraisempaan, vähemmän kuluttavaan ja enemmän työllistävään elämäntapaan tulisi taata ja näistä edellytyksistä tulisi käydä laajaa globaalia kansalaiskeskustelua.

4) Kehitysapu on koordinoitava entistä paremmin

Eri YK-järjestöjen toimien tehokkuuden ja tuloksellisuuden kriittinen arviointi on jatkossa entistäkin tarpeellisempaa. Esimerkiksi YK-järjestöjen avun johdonmukaisuus ja tuloksellisuus kumppanimaissa on asia, johon jatkossakin on kiinnitettävä huomiota avunantajien välisen koordinaation ja tehokkuuden parantamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi vähiten kehittyneissä (LDC) maissa, joiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys on kansainvälisen talouskriisin seurauksena joko pysähtynyt täysin tai hidastunut merkittävästi.
Tulevalla hallituskaudella Suomen toiminta ja painopisteet YK:ssa ja sen eri elimissä punnittaneen uudelleen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Samalla on tarpeellista arvioida, millä tavalla YK tänä päivänä toimii Suomelle sellaisena vaikuttamisväylänä, jolla pyritään ratkaisemaan globaaleja ongelmia, kuten nuorisotyöttömyyttä.

5) Kehitysrahoituslupauksissa on pysyttävä tiukasti

Vuosituhattavoitteiden aikaraja umpeutuu seuraavan hallituskauden aikana. On ensiarvoisen tärkeää, että YK:n työhön vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen panostetaan jatkossakin siten, että tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että annetuista kehitysrahoituslupauksista on pidettävä johdonmukaisesti kiinni. Suomen tulisi korostaa kehitysavun laadun ja määrän merkitystä sekä kehitysrahoitussitoumuksissa pysymistä vuosituhattavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä. Suomen on muiden EU-maiden ohella myös nostettava kehitysapumäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä ja asetettava sitova aikataulu tavoitteen saavuttamiseksi.

6) YK-politiikkaa on tehtävä avoimesti ja johdonmukaisesti

YK erityisjärjestöineen on Suomelle edelleen tärkein monenvälisen yhteistyön foorumi, jossa useat kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen, ihmisoikeuksiin, taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä kansainväliseen oikeuteen lukeutuvat päätökset tehdään.

Suomen YK-liitto tukee lämpimästi käynnissä olevaa kampanjaa, jonka avulla Suomi tähtää YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosille 2013-2014. Järjestöt katsovat, että Suomen TN-kampanja on hyvä esimerkki johdonmukaisesta ja huomattavasti terävöityneestä YK-politiikasta. Turvallisuusneuvoston jäsenenäkin Suomen on kuitenkin pidettävä kiinni johdonmukaisuudesta ja vastuullisesta YK-politiikasta. On pohdittava niitä arvoja ja lähtökohtia, joiden pohjalta Suomen toiminta YK:ssa rakentuu ja huolehdittava siitä, että vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa pysyy mahdollisimman avoimena.

Kansalaisyhteiskunnan näkemykset tulee ottaa huomioon YK-asioiden kansallisen tason valmistelussa ja kotimaisten virkamiestahojen välistä koordinaatiota on syvennettävä siten, että YK-politiikan johdonmukaisuus ei kärsi. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän viime aikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, että kansalaisten tahdon huomioimisella ja kansalaisyhteiskunnan syvemmällä osallistamisella on entistä keskeisempi merkitys autoritaaristen maiden demokratisoitumiskehityksen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kannalta.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Antti Kaikkonen, Suomen YK-liitto
puh. (09) 4321, 050 511 3160

toiminnanjohtaja Helena Laukko, Suomen YK-liitto
puh. (09) 231 50 507, 040 556 04 88