Koronavirus on juuri nyt saavuttamassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Köyhyyden, kriisien ja katastrofien keskellä on jo valmiiksi pulaa puhtaasta vedestä, saippuasta ja terveydenhuollosta.

Auta heikoimmassa asemassa olevia ja tue YK:ta pandemian pysäyttämisessä!

Lahjoita »

Uutinen

Maailmalla on uudet kestävän kehityksen tavoitteet – lipeääkö Suomi joukosta heti?

Uuden ohjelman keskeinen viesti on, että ketään ei jätetä. Heikoimmassa asemassa olevat olisi siis huomoitava ensin tavoitteita toteutettaessa..

Viikonloppuna YK:n huippukokouksessa allekirjoitettiin historialliset uudet kestävän kehityksen tavoitteet. Samaan aikaan Suomi lopettaa usean YK-järjestön tukemisen kokonaan.

New Yorkissa – ja ympäri maailman – juhlittiin viikonloppuna, kun YK:n jäsenmaat päättivät lopullisesti ennennäkemättömän laajoista kestävän kehityksen tavoitteista. Kunnianhimoisen kestävän kehityksen ohjelman ja sen sisältämien tavoitteiden on tarkoitus ohjata maailman kehityksen suuntaa seuraavat 15 vuotta.

“Kestävän kehityksen huippukokous sujui erinomaisesti, ohjelma allekirjoitettiin hyvässä hengessä ja tavoitteisiin oltiin tyytyväisiä. Myös kansalaisyhteiskuntaa kuultiin kokouksessa huolella”, kertoo Suomen YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko, joka on seurannut YK:n 70. yleiskokousta New Yorkissa koko viikon.

Uusien tavoitteiden yli kaksi vuotta kestänyt valmisteluprosessi on ollut YK:n historian laajimpia, ja myös kansalaisjärjestöt ovat olleet siinä vahvasti mukana.

Nyt allekirjoitetut 17 tavoitetta jatkavat vuosituhattavoitteiden myötä aloitettua työtä äärimmäisen köyhyyden hävittämiseksi ja nälän poistamiseksi. Uudet tavoitteet ovat kuitenkin vuosituhattavoitteita paljon kokonaisvaltaisemmat: niissä huomioidaan vahvasti muun muassa ekologinen kestävyys ja se, että rauha ja turvallisuus ovat tärkeitä kehityksen edellytyksiä.

"Näin laaja ohjelma on todellinen kansainvälisen yhteistyön saavutus. Kyse ei ole pelkästään kehityksestä, vaan laajemmin oikeudesta kehitykseen", Laukko sanoo.

"Allekirjoittamisen jälkeen kaikki siirsivät heti katseensa tuleviin haasteisiin: toteuttamiseen ja seurantaan. Seuraava suuri askel onkin laatia kansalliset toimeenpano-ohjelmat ja päättää, miten tavoitteissa edistymistä parhaiten mitataan”, hän toteaa.

Suomi leikkaa tavoitteiden toteuttamisesta

Toisin kuin kehittyviin maihin keskittyneet vuosituhattavoitteet, uudet tavoitteet ovat universaaleja, eli ne koskettavat kaikkia maailman maita – myös Suomea. Täällä tekemistä riittää muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden toteuttamisessa sekä alkuperäiskansojen oikeuksien parantamisessa.

“Kotimaan osalta viikonlopun hyviä uutisia varjostivat tiedot siitä, että Suomi muun muassa leikkaa tukensa YK:n ympäristohjelmalta UNEPilta kokonaan”, Laukko toteaa.

Suomen hallitus on ilmoittanut jo aiemmin monenkeskiseen yhteistyöhön kohdistuvista rajuista leikkauksista, jotka tarkoittavat jopa yli 60 prosentin vähennystä YK-järjestöjen tukeen. 

UNEPin rahoituksen lopettamista lukuun ottamatta hallitus ei ole vieläkään tiedottanut tarkemmin, miten leikkaukset jakautuvat eri YK-järjestöjen kesken.

Koska vähennys on niin suuri, se tulee tarkoittamaan useampien YK-järjestöjen tuen täydellistä lopettamista. Suomalaiset YK-järjestöt vetosivat hiljattain hallitukseen, jotta leikkauksia ei toteutettaisi suunnitellussa laajuudessa.

“Tiedon leikkausten kohdistamisesta olisi pitänyt tulla viimeistään tänään, kun valtion budjettiarvio julkaistiin. Tarkennuksia ei kuitenkaan vieläkään saatu. Talousarvioesityksessä todetaan vain, että tukea myönnetään UN Womenille, UNICEFille ja UNFPAlle. Tarkoittaako se sitä, että kaikkien muiden YK-järjestöjen tuki lopetetaan?” Laukko ihmettelee.

“On nurinkurista että hallitus sitoutuu vallankumouksellisiin tavoitteisiin, mutta leikkaa samaan aikaan tukea tahoilta, jotka niitä toteuttava”, hän toteaa.

Suomen YK-liiton ja suomalaisten YK-järjestöjen tuki ei tule monenkeskisen yhteistyön budjetista, vaan erilaisista suomalaisille järjestöille tarkoitetuista toiminta-avustuksista.

 

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat:


  1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  16. Edistää rauhanomaisia ja inklusiivisia yhteiskuntia kestävän kehityksen saavuttamiseksi; taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Lisää Post 2015 -tavoitteista ja niiden valmistelusta yk.fi-sivuilla.

Lisätietoa englanniksi YK:n kestävää kehitystä käsittelevillä sivuilla.