Maailma on myllerrysten keskellä ja kansainvälinen luottamus on käymässä vähiin. YK tarvitsee ystäviä enemmän kuin koskaan. YK on ainoa valtioiden muodostama yhteisö, jossa ratkaistaan maailmanlaajuisia haasteita demokraattisesti. Jos YK heikkenee, heikkenee kykymme rakentaa parempaa, yhteisempää tulevaisuutta.

Liity YK:n ystäviin ja tule YK-klubille »

Uutinen

Kuinka mitata konfliktien seurauksia? Vuoden 2015 jälkeiset kehitystavoitteet puhuttivat Helsingissä

Kehitysministeri Heidi Hautala emännöi eilen Helsingissä kansainvälistä konferenssia, jossa keskusteltiin konfliktien, väkivallan ja katastrofien tuhoisista vaikutuksista sekä uusista vuoden 2015 jälkeisistä kehitystavoitteista.

Helsingin konferenssi oli osa YK:n johtamaa kansainvälistä vuoropuhelujen sarjaa, joka pyrkii vastaamaan uusiin kehityshaasteisiin vuosituhattavoitteiden määräajan umpeutumisen jälkeen. Konferenssiin osallistui lukuisia YK:n jäsenvaltioiden, kansalaisjärjestöjen, yksityissektorin ja YK-järjestöjen edustajia. Myös Suomen YK-liitto oli mukana keskustelussa.

Mitä vuosituhattavoitteiden jälkeen?

Vuonna 2000 maailman johtajat sopivat YK:ssa kahdeksasta kehitystavoitteesta, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Näistä ns. vuosituhattavoitteista kolme on jo saavutettu: köyhyys on puolitettu, slummeissa asuvien elinolosuhteet sekä puhtaan veden saatavuus on parantunut. Lisäksi yhtä monet tytöt kuin pojat aloittavat peruskoulun. Silti useat vuosituhattavoitteet on vielä saavuttamatta, vaikka keinot niiden saavuttamiseksi ovat olleet jo pitkään olemassa.

Helsingissä käydyssä vuoropuhelussa nousi esiin selvästi huomio siitä, että naisten aseman kohentumisella on selvä yhteys kehityksen ja turvallisuuden parantumiseen. Useat konferenssissa pidetyt puheenvuorot käsittelivätkin juuri naisten keskeistä roolia kehityksen ja turvallisuuden kontekstissa; mitä paremmat mahdollisuudet naisilla on kouluttautua ja vaikuttaa esimerkiksi omaan lapsilukuunsa, sitä paremmin myös kehitystavoitteet saavutetaan.

Esimerkiksi Etelä-Sudanin kehitysasioista vastaava varaministeri korosti puheenvuorossaan, että sekä äitiys- että vastasyntyneiden kuolleisuus on Afrikassa monin paikoin surullisen korkea. Hän muistutti myös, että rauha on kaiken kehityksen edellytys, koska konflikti syö kaikki kehityksen voimavarat ja mahdollisuudet.

"Minun maassani sota ja konfliktit ovat aiheuttaneet sen, ettei vuosituhattavoitteista ole ollut edes puhetta."

Miten mitata konflikteja ja niiden seurauksia?

Helsingin konferenssissa nousi esiin myös se, että konflikteilla on usein hirvittävä inhimillinen - mutta myös taloudellinen - hintalappu. Tulevia kehitystavoitteita laadittaessa tulisi siis kysyä ennen kaikkea sitä, onko maailmalla varaa olla ehkäisemättä konflikteja ja katastrofeja yhtä huonosti kun on tähän mennessä tehty. Konfliktien ehkäiseminenkin maksaa, mutta huomattavasti vähemmän kun niiden seuraukset.

Esiin nousi myös tulosten mittaamisen vaikeus. Keskustelussa oltiin yksimielisiä siitä, että kehitystä on voitava mitata erilaisin indikaattorein - mutta miten? Tämä asia jäi edelleen epäselväksi, koska useimmissa tapauksissa tällaisia mittareita ei edes ole olemassa. Toisaalta luotettavan ja vertailukelpoisen tilastotiedon saatavuus on monin paikoin mahdotonta. Kehityksen ja konfliktien mitattavuus olikin juuri yksi keskustelua johdattavista ydinkysymyksistä.

Helsingin konferenssin järjestivät YK:n kehitysohjelma UNDP, YK:n rauhanrakentamisen tukitoimisto PBSO, YK:n katastrofiriskin vähentämisen tukitoimisto UNISDR ja YK:n lastenrahasto UNICEF yhteistyössä Suomen ulkoministeriön kanssa.

Lue lisää maailmanlaajuisista, ns. 'post-2015' -konsultaatioista

Perustietoa vuosituhattavoitteista