YK-liiton lausunto ulkoministeriön yleiskokouskuulemisessa

Suomen YK-liiton lausunto ulkoministeriön yleiskokouskuulemisessa 18.09.2018. 

VAHVA YK – PAREMPI MAAILMA

Tämän päivän ehkä huolestuttavimpia kehityssuuntia on kansainvälisen yhteistyön ja yhdessä sopimisen kulttuurin kova kritiikki. Eikä vähiten siksi, että se tapahtuu samalla kun ongelmamme ovat yhä enemmän yhteisiä. Kuten myös YK:n pääsihteeri António Guterres totesi presidentti Niinistön Kultaranta-keskustelussa: maailmanlaajuisiin kriiseihin tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja.

Erityistä on se, että kansainvälisiä sopimuksia ja yhteistyön pohjaa rapauttavat myös sen perinteiset kannattajat. Yhdysvallat mm. julisti lähtevänsä Pariisin ilmastosopimuksesta ja YK:n tiede-, kasvatus- ja kulttuurijärjestö UNESCO:sta sekä lopetti tukensa Väestörahasto UNFPA:lle ja Palestiinalaispakolaisia tukevalle UNRWA:lle. Maa vetäytyi myös Iranin ydinasesopimuksesta. Ristiriidat näkyivät myös Kestävän kehityksen korkean tason poliittisella foorumilla (HLPF) kesällä, kun loppuasiakirjasta jouduttiin äänestämään. 

Tässä tilanteessa pienenä, mutta perinteisesti rauhanomaista ja neuvottelevaa yhteistyötä edistävänä maana Suomen vahva tuki kansainväliselle sääntöpohjaiselle järjestelmälle on entistäkin tärkeämpää. Sen edistämiseksi muun muassa demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen tukeen on panostettava. On hienoa, että keskustelua näistä teemoista on käyty mm. Kultarannassa ja Suurlähettiläspäivillä. Toivomme että tämä näkyy vahvasti myös jokapäiväisissä puheissa ja toimissa. 

Ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta, mutta tehtävää on edelleen niin Suomessa kuin muuallakin ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suomessa kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa voidaan edistää mm. kasvatus- ja tiedotustyötä vahvistamalla ja pitämällä toimeenpanon seuranta laaja-alaisena ja avoimena.  

Yleiskokouksen alla on erittäin valitettavaa muistuttaa YK:n olevan todellisen käteiskriisin edessä. Kesäkuussa pääsihteeri Guterres joutui kertomaan jäsenmaille, että järjestön perusbudjetissa on 139 miljoonan dollarin vaje – tilanne on vaikeampi kuin koskaan. Jäsenmaiden maksuosuuksien viivästyessä yhä pahemmin, YK voi joutua tekemään hätäleikkauksia. Tilanne on kestämätön. Rahapula uhkaa myös YK:n uudistumista. YK:n kehitysjärjestelmän uudistamiseksi kaavaillun maakoordinaattorijärjestelmän rahoituksesta on kasassa vajaa puolet, vaikka järjestelmä pitäisi ottaa käyttöön 2019 alussa.
Myös perusbudjetista erillinen YK-järjestöjen rahoitus on monilta osin huolestuttavalla tolalla. Yhdysvaltojen tukileikkauksia mm. UNFPA:n osalta on osin paikattu muiden jäsenmaiden tuella, mutta yhä vahvempia toimia tarvitaan. Tässä tilanteessa Suomen tulisi pitää huolta siitä, että se nostaisi pian YK-järjestöjen tukea rajujen, yli puolet tuesta syöneiden leikkausten jälkeen. Suomen tuki YK-järjestöille on niiden myötä yhä vähemmän linjassa mm. muiden Pohjoismaiden kanssa. 

Suomen tuki YK:n uudistamiselle on tärkeää. Reformiohjelman toteutuksen osalta on kuitenkin pidettävä huoli siitä, että tämä tuki ei ole pois YK-järjestöjen köyhyyden vähentämiseen ja yhteiskuntien rakenteiden uudistamiseen tähtäävästä kehitysrahoituksesta. Muuten vaarana on, että uudistukset vastoin tavoitteitaan päätyvät heikentämään YK:n tuloksellisuutta ja legitimiteettiä ainakin lyhyellä aikavälillä.
 
Kannamme huolta myös kansalaisjärjestöjen toimintatilan kapenemisesta. YK-kontekstissa yritysmaailma on otettu yhä vahvemmin mukaan keskusteluihin ja esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Tämä on erinomaista, sillä tavoitteita ei saavuteta yksin ja myös yritysmaailmaa tulee kuulla. Mutta rahoittajaroolinsa vuoksi yritykset saavat helposti niin suuren roolin, että kansalaisjärjestöjen ääni jää helposti jalkoihin. On pidettävä huolta siitä, että näin ei käy.

Suomen tulisi osaltaan jatkaa vahvaa tukea kansalaisjärjestöosallistumiselle ja tehdä siitä entistä merkityksellisempää. YK-reformien yhteydessä tulisi tukea sitä, että kansalaisjärjestöosallistumista uudistetaan takaamaan vahvempi ja laaja-alaisempi osallistuminen. Erityisesti marginaalissa olevien ryhmien osallistumista tulee vahvistaa.

RAUHA JA TURVALLISUUS

Konfliktien ennaltaehkäisy ja rauhan ylläpitäminen ovat pääsihteeri Guterresin ensimmäisen kauden keskeiset tavoitteet rauhan ja turvallisuuden saralla. Maailmanpankin ja YK:n alkuvuodesta julkaiseman ”Pathways to Peace: Inclusive Approaches to Preventing Violent Conflict” -raportti suosittaa myös painopisteen siirtämistä yhä vahvemmin ennaltaehkäisyyn. Vuoden 2010 jälkeen väkivaltaisten konfliktien määrä on kolminkertaistunut ja suurin osa niistä on vähiten kehittyneissä maissa. Raportti todistaa jälleen kerran, että ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavampaa. Jokainen ennaltaehkäisyyn käytetty dollari säästää 16 dollaria seuraavina vuosikymmeninä.

YK:lla on runsaasti työkaluja ennaltaehkäisyyn, mutta toimeenpano on hidasta. Myös Suomen tulisi panostaa vahvemmin jo tukemiinsa aloitteisiin naisten ja tyttöjen sekä nuorten määrällisen ja laadullisen osallistumisen parantamiseen osana konfliktien ennaltaehkäisyä. Kestävän kehityksen agendan toimeenpano on myös keskeistä, sillä kaikki tavoitteet tukevat toisiaan. Köyhyyden ja eriarvoistumisen vähentäminen, ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ja instituutioiden vahvistaminen tukevat rauhaa ja vakautta sekä ihmisoikeuksien toteutumista. 

Syyrian, Jemenin ja Myanmarin kriisit ovat aiheuttaneet valtavan humanitaarisen kriisin ja syösseet maat yhä kauemmas kestävän kehityksen polulta. Suomen ja Euroopan unionin on tehtävä kaikkensa suunnan kääntämiseksi ja sen eteen, että olemassa olevia humanitaarisen oikeuden sopimuksia noudatetaan ja suojeluvastuu-periaatetta edistetään. Suomi on tehnyt tärkeää asiantuntijatyötä kemiallisten aseiden käytön vähentämiseksi, mutta samaan aikaan on edistettävä poliittista sitoutumista sopimusten noudattamiseen. Tässä maailmantilanteessa on huolestuttavaa, että YK:n rauhanturvaoperaatioiden jatkosta on käyty turvallisuusneuvostossa yleiskokouksen alla yhä tiukempaa keskustelua ja rahoitusta on leikattu jo toisena vuonna peräkkäin.

YK:n itsensä on myös huolehdittava siitä, ettei sen lipun alla rikota sopimuksia. Rauhanturvaoperaatioissa tapahtuneet seksuaaliset hyväksikäyttötapaukset on tutkittava asianmukaisesta ja varmistettava koulutuksen ja valvonnan avulla, ettei vastaavia tapahdu jatkossa.

Aseidenriisunnan saralla on pitkästä aikaa tapahtunut liikahduksia parempaan suuntaan, vaikka tuloksista ei vielä voi sanoa paljoa. Ydinaseiden kieltosopimuksen hyväksyminen yli 120 jäsenmaan tuella on nostanut ydinaseiden kehittämisen, testaamisen, tuottamisen ja säilyttämisen uudelleen keskusteluun, mikä vähintäänkin luo painetta aiempien sopimusten toimeenpanoon ja sen ratifioiminen voi edistää merkittävästi ydinaseriisuntaa. Suomen tulee seurata aktiivisesti sopimuksen ratifiointiprosessia ja toimia kaikin mahdollisin tavoin ydinaseuhan vähentämiseksi. 
Suomi on ollut alusta alkaen kansainvälisten asekauppasopimuksien vahva tukija. Asevienti on kuitenkin kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä merkittävästi. Suomen tulee huolehtia siitä, ettei asemyyntilupia myönnetä sellaisiin maihin, joissa niiden käyttö rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. 

KESTÄVÄ KEHITYS

Suomi on toiminut aktiivisesti niin kotimaassa kuin monilla kansainvälisillä foorumeilla ja kerännyt mainetta kestävän kehityksen mallimaana. Yhtenä esimerkkinä tästä toimii kestävän kehityksen huomioiminen valtion talousarvioehdotuksessa. Se on erittäin kiitettävä aloite, jonka kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä sitä seurataan myös maailmalla tarkasti.

Hyvinvointiyhteiskuntamme perustana on laadukas koulutus ja vahva tuki innovaatiotoiminnalle. Hyvä menestys Pisa-tutkimuksissa on nostanut entisestään suomalaisen koulutusosaamisen kysyntää maailmalla ja suomalaiset innovaatiot niittävät mainetta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Suomen tulee lisätä tukea koulutukseen ja innovaatiotoimintaan kestävän kehityksen edistämiseksi kansainvälisesti. Aalto-yliopiston yhteyteen perustettava YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio UNTIL on tervetullut lisä tällä saralla. 

Yleiskokouskaudella käsitellään vahvasti myös kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta. Myös kevään YK:n Naisten asemaa käsittelevän toimikunnan CSW:n 63:ssa kokouksessa ja sosiaalisen kehityksen komiteassa käsitellän etenkin osallisuutta ja sosiaaliturvakysymyksiä. Suomalaisilla asiantuntijoilla ja järjestöillä on teemoihin paljon annettavaa ja tätä asiantuntemusta on syytä hyödyntää laajasti. 

Merten huolestuttavaan tilaan ja kasvavaan muovijäteongelmaan on nyt havahduttu globaalisti toden teolla. YK:ssa juuri aloitetut aavan meren ja syvänmerenpohjaa koskevat ns. BBNJ-sopimuksen (Biodiversity Beyond National Jurisdiction) neuvottelut merten suojelua ja kestävää käyttöä koskien ovat tervetullut askel yhteisen kansainvälisen normiston luomiseksi. Onnistuessaan sopimus edistää monia kestävän kehityksen tavoitteita. Samoin esitys Baselin sopimuksen laajentamiseksi koskemaan kiinteitä muovijätteitä ja uuden muovijätekumppanuuden perustaminen ovat tärkeitä uusia avauksia, joita Suomen tulee tukea voimakkaasti. 

Nyt on aika toimia etujoukoissa myös ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja edistää aktiivisesti kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kaikilla rintamilla, sillä Pariisin sopimuksen tavoitteet uhkaavat karata käsistä, jos poliittista kunnianhimoa ei saada nostettua ennen Katowicen ilmastokonferenssia joulukuussa. Saman aikaisesti täytyy myös kotimaisesti varmistaa, että kaikki kestävän kehityksen osa-alueet huomioidaan ja luonnon monimuotoisuus ei kärsi ilmastotavoitteiden tavoittelusta. Suomen tulee huolehtia siitä, että ilmastorahoitus pysyy lupaustemme tasolla – esimerkiksi GEFin rahoitusosuudet ovat viime vuosina puolittuneet. Päästöhuutokauppatulojen kohdentamista ilmastonmuutosta ehkäisevään toimintaan olisi harkittava uudelleen.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi on antanut Suomelle monia mahdollisuuksia nostaa esiin tärkeitä teemoja ilmastonmuutoksen torjumiseen, kestävään kehitykseen ja laajapohjaiseen osallistumiseen liittyen. Kestävän kehityksen edistämisessä erityisen tärkeää on huomioida alkuperäiskansojen oikeuksien toteutuminen myös kotimaisessa toimeenpanossa ja varmistaa, että taloudellinen kehitys ei tapahdu ympäristöllisen ja sosiaalisen kehityksen kustannuksella. Vuosi 2019 on YK:n alkuperäiskansojen kielien juhlavuosi ja tämän soisi tuovan lisäpontta saamen kielien ja kulttuurin tukemiseen myös Suomessa.  

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää paitsi toimintatapojen muutosta, myös miljardien vuosittaista rahoitusta. Tähän tarvitaan kaikkia yhteiskunnallisia toimijoita. Yksityinen sektori on saatava mukaan agendan toteutukseen, mutta sen lisäksi avunantajien on kunnioitettava 0,7 % apulupaustaan, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa.


Julkaistu: 18.9.2018