Tekojen on vastattava puheita

Suomalaisten YK-järjestöjen YK-liiton, Unicefin, UN Womenin ja Pakolaisavun toiminnanjohtajat välittivät tänään tapaamisessaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaiselle alla olevan viestin:

Kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän ylläpito ja vahvistaminen on pienen maan etu. Mitä epävarmempana ja epävakaampana ulkopoliittinen toimintaympäristömme näyttäytyy, sitä enemmän tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisten sopimusten noudattamisesta ja yhteistyön tilasta kannettiin laaja-alaisesti huolta myös eduskunnan täysistunnossa viime viikolla käydyssä keskustelussa monenkeskisestä yhteistyöstä.

Sääntöpohjaisen järjestelmän vahvistaminen on ennen kaikkea luottamuksen rakentamista, mikä edellyttää pitkäjänteistä, johdonmukaista politiikkaa ja riittävästi resursoitua osallistumista yhteistyöohjelmiin. Tekojen on vastattava puheita.

YK tarvitsee Suomea

YK on jäsenvaltioidensa summa, ja sen vahvuus syntyy vahvoista jäsenvaltioista. Ilman YK:ta ei olisi syntynyt kansainvälistä sääntöpohjaa, ihmisoikeussopimuksia eikä myöskään köyhyyttä olisi tässä määrin vähennetty. Vuosituhattavoitteet osoittivatkin, että asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa. Suomi oli vahvasti tukemassa uuden universaalin Agenda 2030 - tavoiteohjelman aikaansaamisesta ja on ollut edelläkävijän roolissa myös kestävän kehityksen agendan toimeenpanossa ja seurannassa. Suomi on myös markkinoinut itseään vahvana ja vastuullisena monenkeskisen yhteistyön tukijana eri YK-elimiin pyrkiessään ja niissä toimiessaan.

Kehitysyhteistyön puolella Suomen maine on kuitenkin kärsinyt viime vuosina. Hallituskauden alussa tehdyt kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset kohdistuivat erityisesti YK-järjestöihin, joilta leikattiin keskimäärin 60-70 % rahoituksesta. Samaan aikaan leikkausten kanssa YK-järjestöiltä on vähennetty yleisrahoitusta ja painopistettä on siirretty korvamerkittyyn rahoitukseen. Suomi painii nykyisin YK-tuen osalta aivan eri sarjassa kuin muu pohjoismainen viiteryhmämme.

YK:n uudistumisen, avun tehokkuuden, tuloksellisuuden ja ennustettavuuden kannalta on olennaista, että pääosa tuesta annetaan yleistukena ilman korvamerkintöjä, jotta voidaan varmistaa pääsihteerin aloittamien laaja-alaisten uudistusten toteutuminen. Avunantajien on pystyttävä ohjaamaan ja valvomaan avun tuloksellisuutta itse luomiensa hallinnollisten mekanismien mm. YK-järjestöjen johtokuntien kautta.

Monenkeskisen yhteistyön tueksi tarvitaan myös kansalaisyhteiskunnan vahva tuki. Siksi kotimaisen YK-politiikan tulee olla avointa, läpinäkyvää ja mahdollistaa kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kuten yritysten oikea-aikainen ja tasa-arvoinen osallistuminen YK-prosesseihin alusta alkaen.

Kaupan ja kehityksen yhteistyön vahvistaminen

Suomessa keskustelun ja toiminnan painopiste on vahvasti suomalaisten yritysten liiketoiminnan tukemisessa ja vahvistamisessa kehittyvillä markkinoilla. Yksityisen sektorin muu merkitys kehityksen edistäjänä on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle - esimerkiksi kehittyvien maiden oman yritystoiminnan tukeminen, kehittyvien maiden lainsäädännön ja toimitapojen kehittäminen, globaalien pelisääntöjen luonti sekä suomalaisten yritysten vastuullinen toiminta toimitusketjuissa ja sen kautta syntyvät merkittävät välilliset kehitysvaikutukset.

Viimeisten 2-3 vuoden aikana Suomessa on tehty paljon erilaisia kokeiluja niin yritysten, järjestöjen kuin rahoittajien toimesta linkittyen yritysten rooliin kehitysyhteistyössä. Myös hyvää tutkimustietoa on jo olemassa. Näiden kokemusten ja tutkimusten perusteella olisi oikea aika kutsua eri toimijat yhteen ja laatia yhteinen linjaus ja selkeät toimintaohjeet yritysten roolista kehitysyhteistyössä tuloksellisuuden lisäämiseksi. Myös kehityspoliittinen toimikunta on nostanut linjauksen tarpeen esiin v. 2017 raportissaan. Suomi voisi esimerkillään johtaa kansainvälistä keskustelua tällä saralla ja viedä tätä keskustelua proaktiivisesti eteenpäin myös YK:ssa.

Esitimme ministerille, että:

1. YK:n pääsihteerin uudistusprosessille annetaan vahva tuki.
2. Kehitysrahoituksen 0,7 % BKTL -tason saavuttamiseksi laaditaan yhteisesti hyväksytty suunnitelma ja aikataulu.
3. Suomen tukea suunnataan entistä vahvemmin Agenda 2030:n hengessä vähiten kehittyneille maille, konfliktien ennaltaehkäisyyn sekä lasten, nuorten, naisten ja muiden haavoittuvien ryhmien aseman parantamiseen.
4. Monenkeskisen yhteistyön resursseja kasvatetaan merkittävästi. Laaditaan suunnitelma siitä, miten YK-järjestöjen rahoitus palautetaan vähintään leikkauksia edeltävälle tasolle kehitysyhteistyömäärärahojen noustessa.
5. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri käynnistää prosessin yritysten roolin määrittämiseksi kehitysyhteistyössä ja vie Suomen parhaita käytäntöjä eteenpäin kansainvälisesti.


Julkaistu: 21.6.2018