Toimeenpanon seuranta

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa tarvitaan kaikkia: valtiota, yksityistä sektoria, kansalaisyhteiskuntaa, tiedeyhteisöä ja mediaa. Lisäksi yhteistyötä tarvitaan kansainväliseltä tasolta aina maakunta-, kunta-, ja yksilötasolle.

Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano vaatii kaikilta panostuksia.

Kansainvälisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista seurataan YK:n alaisissa kestävän kehityksen seurantakokouksissa eli Korkean tason poliittisella foorumilla (High-Level Political Forum). Kestävän kehityksen seurantakokouksia järjestetään vuosittain ministeritasolla YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alaisuudessa sekä joka neljäs vuosi valtiojohdon edustajien tasolla YK:n yleiskokouksen yhteydessä. HLPF kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2013. Sittemmin kahdeksanpäiväinen seurantakokous on vakiintunut järjestettäväksi heinäkuussa ja siitä on kasvanut yksi suurimmista YK-kokouksista. Kokouksessa on vuodesta 2017 alkaen keskitytty kerrallaan 5-6:een tavoitteeseen sekä joka vuosi käsiteltävään toimeenpanon keinoja käsittelevään tavoitteeseen (tavoite numero 17).

Seurantakokouksessa halukkaat maat esittelevät vapaaehtoiset kansalliset raporttinsa (Voluntary National Reviews, VNR) kestävän kehityksen toimeenpanosta ja muut maat sekä YK:n päätoimijaryhmät ja muut sidosryhmät arvioivat niitä sekä antavat kehittämisehdotuksia. Suomi raportoi YK:n korkean tason poliittiselle foorumille kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta ensimmäisen maiden joukossa heinäkuussa 2016. Korkean tason poliittisen foorumin kolmipäiväisen ministeritason kokouksen lopputulos on poliittinen julistus.

Kestävän kehityksen tavoitteiden etenemisen seuraamiseksi on YK:n johdolla koottu mittaristo, jolla kunkin päämäärän ja tavoitteen toteutumista seurataan. Tällä hetkellä mittaristo sisältää yli 240 indikaattoria.

Kansallinen toimeenpano

Niin kuin kaikissa maissa, myös Suomessa vastuu kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta on maan hallituksella. Valtiot voivat myös laatia kansallisia, erityispiirteitä huomioivia kestävän kehityksen tavoitteita ja niitä vastaavia seurantaindikaattoreita. Agenda 2030 -loppuasiakirja kannustaakin kaikkia jäsenmaita laatimaan kunnianhimoisen kansallisen suunnitelman sekä arvioimaan säännöllisesti toimeenpanon edistymistä. Suomen kansallinen tulkinta kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta on Sitoumus 2050 eli Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, jollaisen myös kuka tahansa kansalainen voi tehdä.

Suomessa on ollut kestävän kehityksen toimikunta jo vuodesta 1993. Vuonna 2016 sen asema kuitenkin vahvistui merkittävästi, kun Valtioneuvoston kanslia otti vastuun Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon koordinaatiosta sekä kansallisesta kestävän kehityksen politiikasta kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristötehtävien kautta. Valtioneuvoston kansliaan perustettu koordinaatiosihteeristö suunnittelee, valmistelee, yhteensovittaa sekä varmistaa Agenda2030 kansallista toimeenpanoa. Pääministeri johtaa kestävän kehityksen toimikuntaa ja koordinaatiosihteeristössä on edustajat kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristöstä, ulkoministeriöstä ja valtioneuvoston kansliasta.

Suomella on pitkät perinteet osallistavasta kestävän kehityksen toteuttamistavasta ja kestävän kehityksen toimikunnan monia eri tahoja edustavien jäsenten lisäksi tavoitteiden toimeenpanon kirittäjinä toimivat muun muassa kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli, Nuorten Agenda 2030 -ryhmä ja kehityspoliittinen toimikunta.

Vuoden 2017 helmikuussa julkaistussa valtioneuvoston selonteossa määriteltiin Suomen painopistealueiksi hiilineutraali ja resurssiviisas sekä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. Selonteossa linjattiin, että kestävän kehityksen tarkastelu otetaan hallituksen vuosikertomusta ja siten mahdollistetaan hallituksen työn tarkastelu kestävän kehityksen näkökulmasta. Lisäksi eduskunta kytketään työhön mukaan aiempaa vahvemmin. Suunnitelman on tarkoitus kestää aikaa. Pääteemat ja politiikkaperiaatteet - pitkäjänteisyys, johdonmukaisuus ja osallistavuus - sekä seuranta- ja arviointijärjestelmä on määritelty vuoteen 2030 asti. Sen sijaan valitut toimet saattavat vaihtua hallituskausittain.

Lisäksi Suomi on ollut edelläkävijä kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämisessä. Vuoden 2018 budjettiesitykseen sisällytettiin lyhyellä valmisteluajalla ensimmäistä kertaa tekstit kestävän kehityksen toteutumisesta hallinnonaloilla ja analyysia laajennetaan vuoden 2019 budjettiesityksessä

Seurantaraportit

Erilaiset toimijat, kuten järjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat, ovat laatineet myös omia seurantaraporttejaan kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat osallistuneet Agenda 2030 -toimeenpanoon liittyvään raportointiin osana kansainvälistä järjestöverkostoa.

Kansalaisyhteiskunta voi vaikuttaa kestävän kehityksen toimeenpanoon myös muilla tavoin. Järjestöjen edustajat ovat kuuluneet Suomen viralliseen HLPF-delegaatioon joka vuosi. Suomessa ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ovat esimerkiksi toimittaneet Valtioneuvoston kanslialle kansalaisjärjestöjen yhteiset globaalit, kansalliset ja paikalliset suositukset Agenda2030-toimintaohjelmaa varten.

Voit lukea Suomen osuuden järjestöjen seurantaraportista täällä (2016)