Toimeenpanon seuranta

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa tarvitaan kaikkia: valtiota, yksityistä sektoria, kansalaisyhteiskuntaa, tiedeyhteisöä ja mediaa. Lisäksi yhteistyötä tarvitaan kansainväliseltä tasolta aina maakunta-, kunta-, ja yksilötasolle.

Funzi kurssi kuva 2-3
Kuva Suomen YK-liiton tekemästä kestävän päätöksenteon mobiiliaineistosta, joka on maksutta kaikkien käytettävissä osoitteessa funzi.mobi (saatavilla suomeksi ja englanniksi).

Kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpano vaatii kaikilta panostuksia.

Kansainvälisesti kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista seurataan YK:n alaisissa kestävän kehityksen seurantakokouksissa eli Korkean tason poliittisella foorumilla (High-Level Political Forum). Kestävän kehityksen seurantakokouksia järjestetään vuosittain ministeritasolla YK:n talous- ja sosiaalineuvoston alaisuudessa sekä joka neljäs vuosi valtiojohdon edustajien tasolla YK:n yleiskokouksen yhteydessä. HLPF kokoontui ensimmäisen kerran syyskuussa 2013. Sittemmin kahdeksanpäiväinen seurantakokous on vakiintunut järjestettäväksi heinäkuussa ja siitä on kasvanut yksi suurimmista YK-kokouksista. Kokouksessa on vuodesta 2017 alkaen keskitytty kerrallaan 5-6:een tavoitteeseen sekä joka vuosi käsiteltävään toimeenpanon keinoja käsittelevään tavoitteeseen (tavoite numero 17). Korkean tason poliittisen foorumin kolmipäiväisen ministeritason kokouksen lopputulos on poliittinen julistus.

Seurantakokouksessa halukkaat maat esittelevät vapaaehtoiset kansalliset raporttinsa (Voluntary National Reviews, VNR) kestävän kehityksen toimeenpanosta ja muut maat sekä YK:n päätoimijaryhmät ja muut sidosryhmät arvioivat niitä sekä antavat kehittämisehdotuksia.

Miten hyvin Suomi toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteita? Tuorein arvio löytyy Suomen toisesta Agenda 2030 -maaraportista.

Suomen seurantaraportit

Suomi raportoi YK:n korkean tason poliittiselle foorumille kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta ensimmäisten maiden joukossa heinäkuussa 2016. Järjestöjen osuus ensimmäisestä seurantaraportista löytyy täällä (2016).

Suomen toinen Agenda 2030 -maaraportti valmistui kesäkuussa 2020. Raportin mukaan Suomi on muiden pohjoismaiden rinnalla kansainvälisten kestävän kehityksen vertailujen kärjessä. Suomen tilanne on hyvä useissa Agenda 2030:n tavoitteissa, jotka liittyvät sosiaaliseen kestävyyteen, talouteen sekä työhön. Raportin mukaan Suomen merkittävimmät haasteet koskevat kulutus- ja tuotantotapojen muutostarpeita, ilmastotoimien vahvistamista, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä sekä muiden maiden tukemista Agenda 2030:n toimeenpanossa.

Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa antanut muiden kuin valtionhallinnon edustajien osallistua suoraan raportin tekstin tuottamiseen niin, että myös muiden kuin hallinnon edustajien tekstit ovat osa virallista raporttia. Arviointiin ovat osallistuneet useat tahot, kuten kansalaisjärjestöt, tiedeyhteisö, Saamelaiskäräjät, Ahvenanmaan maakuntahallinto, yritykset ja kunnat.

Kansalaisyhteiskunta voi vaikuttaa kestävän kehityksen toimeenpanoon myös muilla tavoin. Järjestöjen edustajat ovat kuuluneet Suomen viralliseen kestävän kehityksen poliittisen foorumin (HLPF) -delegaatioon joka vuosi. Lisätietoa foorumista ja sen ajankohtaisista tiedotteista saat YK:n High-level Political Forum -sivustolta.

Kansallinen toimeenpano

Kestävän kehityksen tavoitteiden etenemisen seuraamiseksi on YK:n johdolla koottu mittaristo, jolla kunkin päämäärän ja tavoitteen toteutumista seurataan. Tällä hetkellä mittaristo sisältää yli 240 indikaattoria.

Niin kuin kaikissa maissa, myös Suomessa vastuu kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta on maan hallituksella. Valtiot voivat myös laatia kansallisia, erityispiirteitä huomioivia kestävän kehityksen tavoitteita ja niitä vastaavia seurantaindikaattoreita. Agenda 2030 -loppuasiakirja kannustaakin kaikkia jäsenmaita laatimaan kunnianhimoisen kansallisen suunnitelman sekä arvioimaan säännöllisesti toimeenpanon edistymistä. Suomen kansallinen tulkinta kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta on Sitoumus 2050 eli Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, jollaisen myös kuka tahansa kansalainen voi tehdä.

Suomessa on ollut kestävän kehityksen toimikunta jo vuodesta 1993. Vuonna 2016 sen asema kuitenkin vahvistui merkittävästi, kun Valtioneuvoston kanslia otti vastuun Agenda 2030:n kansallisen toimeenpanon koordinaatiosta sekä kansallisesta kestävän kehityksen politiikasta kestävän kehityksen toimikunnan sihteeristötehtävien kautta. Valtioneuvoston kansliaan perustettu koordinaatiosihteeristö suunnittelee, valmistelee, yhteensovittaa sekä varmistaa Agenda 2030 kansallista toimeenpanoa. Pääministeri johtaa kestävän kehityksen toimikuntaa ja koordinaatiosihteeristössä on edustajat kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeristöstä, ulkoministeriöstä ja valtioneuvoston kansliasta.

Suomella on pitkät perinteet osallistavasta kestävän kehityksen toteuttamistavasta ja kestävän kehityksen toimikunnan monia eri tahoja edustavien jäsenten lisäksi tavoitteiden toimeenpanon kirittäjinä toimivat muun muassa kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli, Nuorten Agenda 2030 -ryhmä ja kehityspoliittinen toimikunta. Myös Suomen YK-liitto on kestävän kehityksen toimikunnan jäsen.

Vuonna 2017 julkaistussa valtioneuvoston selonteossa linjattiin, että kestävän kehityksen tarkastelu otetaan osaksi hallituksen vuosikertomusta ja eduskunta kytketään työhön aiempaa vahvemmin.

Lisäksi Suomi on ollut edelläkävijä kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämisessä. Vuoden 2018 budjettiesitykseen sisällytettiin ensimmäistä kertaa tekstit kestävän kehityksen toteutumisesta hallinnonaloilla ja analyysia laajennettiin vuoden 2019 budjettiesityksessä.

Sanna Marinin hallitusohjelma Osallistava ja osaava Suomi - sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta hallitusohjelma pohjautui kestävän kehityksen ajatukselle.