Koronavirus on juuri nyt saavuttamassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Köyhyyden, kriisien ja katastrofien keskellä on jo valmiiksi pulaa puhtaasta vedestä, saippuasta ja terveydenhuollosta.

Auta heikoimmassa asemassa olevia ja tue YK:ta pandemian pysäyttämisessä!

Lahjoita »

Blogikirjoitus

Helvi Sipilän työ ei unohdu – Lasikattoja rikkoneen vaikuttajan työ esillä YK:n juhlavuonna

Helvi Sipilän os. Maukolan (5.5.1915 – 15.5.2009) syntymästä tuli kuluneeksi kuluvalla viikolla 105 vuotta. Sipilä edisti sekä vapaaehtoistyön että varsinaisten työtehtäviensä kautta kansainvälisellä tasolla naisten asemaa ja humanitaarisia asioita monin tavoin. Hän teki merkittävän uran mm. YK:n apulaispääsihteerinä ja oli mukana perustamassa useita YK-järjestöjä. Sipilää ja YK:n suomalaisnaisvaikuttajia muistetaan myös YK:n 75-vuotisjuhlavuonna.

Helvi ja Margaret
Komissio aloittaa naisten taloudellisten oikeuksien tarkastelun. Vasemmalla Margaret K. Bruce, Naisten asemaa käsittelevän yksikön päällikkö ja oikealla istunnon puheenjohtaja Helvi Sipilä.
Kuva: UN Photo.

Helvi Maukola syntyi Helsingissä toukokuun 5. päivä vuonna 1915. Sipilä varttui Kärkölässä, jossa hänen isänsä, talousneuvos Vilho Maukola omisti Maukolan maatilan. Vanhemmat olivat yhteiskunnallisesti valveutuneita ihmisiä, jotka arvostivat koulutusta. Sipilä sai hyvän itseluottamuksen ja uskon siihen, että tytöt pärjäävät. Päästyään ylioppilaaksi 1933 Sipilä aloitti opinnot Helsingin yliopiston lainopillisessa.

Sipilä valmistui 1941 varatuomariksi kuudentenatoista naisena Suomessa ja oli yksi harvoista naispuolisista asianajajista. Vuonna 1943 hän perusti asianajotoimistonsa, joka toimi vuoteen 1972. Vuonna 1972 YK:n pääsihteerin pyynnöstä Sipilä nimitettiin YK:n apulaispääsihteeriksi. Hän lopetti asianajotoimistonsa ja muutti aluksi New Yorkiin, sitten Wieniin. Sipilän vastuulla YK:ssa oli Center for Social Development and Humanitarian Affairs eli Sosiaalisen kehityksen ja humanitääristen asioiden keskus.

Partiotoiminta vei Sipilän jo varhain myös ulkomaille kansainvälisiin luottamustehtäviin, mistä oli hyötyvä myöhemmällä uralla. 1950-luvun puolivälissä hän toimi kaksi vuotta Suomen Naisjuristien puheenjohtajana. Kansainvälisen naisten palvelujärjestön Zonta Internationalin presidenttinä hän toimi 1960-luvun lopulla. Toimiminen kansainvälisissä organisaatioissa avasi Sipilälle yhteyksiä myös Yhdistyneissä Kansakunnissa jo ennen kuin Suomesta tuli YK:n jäsen.

Helvi Sipilän halusta kouluttaa pakolaisia syntyi myös Suomen Pakolaisapu. Sipilä oli 1960-luvun alkupuolella kiinnostunut koko maailman kattavasta toiminnasta pakolaisten hyväksi. Kuultuaan Tanskaan perustetusta pakolaisten oikeuksia ajavasta kansalaisjärjestöstä hän sai idean perustaa vastaava järjestö Suomeenkin. Helvi Sipilä perusti Suomen Pakolaisavun vuonna 1965 UNHCR:n varainkeruu- ja tiedotusjärjestöksi Suomessa ja johti järjestöä vuoteen 1972 asti.

Suomi liittyi YK:n jäseneksi vuoden 1955 lopussa ja tarvitsi heti edustajia eri tehtäviin. Suomi ehdottikin kansainvälisesti kokenutta ja YK:ta tuntevaa Helvi Sipilää vuoden 1959 lopulla Pohjoismaiden edustajaksi YK:n naisten asemaa selvittävään komiteaan. Edustajuus johti Sipilän useisiin YK:n tehtäviin, jotka huipentuivat vuonna 1972, kun hänet nimitettiin YK:n apulaispääsihteeriksi.

Sipilän apulaispääsihteerikaudella järjestettiin ensimmäinen YK:n kansainvälinen naisten vuosi ja sen maailmankonferenssi 1974–75. Naistenvuotta seurasi naisten vuosikymmen, jonka aikana otettiin valtavia harppauksia naisten aseman parantamisessa. Sipilän ansiosta naisten aseman parantamiseen kehitysmaissa alettiin saada myös rahaa. Kansainvälisen naisten vuosikymmenen vapaaehtoinen rahasto aloitti toimintansa 1977 ja vakiintui myöhemmin YK:n naisten kehitysrahastoksi eli UNIFEMiksi.

Jäätyään eläkkeelle 1980 Sipilä jatkoi UNIFEMin Suomen yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1981-1987. UNIFEMin pohjalle rakentui myöhemmin UN Women. Sipilä oli myös ehdokkaana vuoden 1982 presidentinvaaleissa. Naispresidenttiin Suomi ei vielä tuolloin ollut kuitenkaan valmis.

Helvi Sipilälle myönnettiin useiden koti- ja ulkomaisten kunniamerkkien lisäksi kunniatohtorin arvo Yhdysvalloissa, Korean tasavallassa ja kolmessa suomalaisessa yliopistossa. Hän sai Suomen Leijonan suurristin ensimmäisten naisten joukossa, ja vuonna 2001 hänelle myönnettiin ministerin arvonimi toisena naisena Suomessa.

Helvi Sipilän pitkä ja vaiherikas elämä päättyi 15.5.2009. Sipilä oli kuollessaan 94-vuotias.

Geneve
Genevessä avataan Yhdistyneiden Kansakuntien rikollisuuden ehkäisemistä ja rikoksentekijöiden kohtelua käsittelevä kongressi 1975. Sosiaalisen kehityksen ja humanitaaristen asioiden apulaispääsihteeri Helvi Sipilä (oikealla edessä) kättelee puheenjohtajaksi valitun Inkeri Anttilan kanssa. Vasemmalla takana Vittorio Winspeare Guicciardi, YK:n Geneven toimiston pääjohtaja. Oikealla puolella takana kongressin pääsihteeri Gerhard Mueller. Kuva: UN Photo.

Helvi Sipilää muistetaan YK:n juhlavuonna

YK perustettiin vuonna 1945 toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, joten sen perustamisesta tulee lokakuussa 75 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Suomen YK-liitto järjestää Kansallisarkistossa 19.10.-1.11.2020 Suomalaisnaiset YK:ssa kautta aikojen -valokuvanäyttelyn. Näyttely esittelee laajasti niitä toimia, joihin suomalaisnaiset ovat YK:ssa ryhtyneet naisten oikeuksien edistämiseksi. Valokuvanäyttely sisältää arkistokuvia YK:n historian varrelta. Näyttelyn tekstin on koostanut YK-liiton projektitutkija, FM Leena Ahonen.

Näyttelyssä nähdään myös otteita Kansallisarkistoon vuonna 2016 avatusta Helvi Sipilän arkistosta. Helvi Sipilän arkisto sisältää runsaasti YK-toimintaan liittyviä, mm. naisten asemaa ja perhesuunnittelua sekä ihmisoikeuksia käsitteleviä asiakirjoja ja valokuvia. Arkistossa on laajasti kirjeenvaihtoa, matkustusasiakirjoja, puheita, kirjoituksia sekä asioiden valmisteluun liittyviä luonnoksia ja tausta-aineistoa.

Sipilän arkisto sisältää asiakirjoja varsinkin 1950- ja 1960-luvuilta, jolloin hän toimi mm. Partiotyttöjen maailmanliiton (WAGGGS, World Association of Girl Guides and Girl Scouts) maailmankomitean jäsenenä sekä uusien jäsenmaiden neuvonantajana. Arkistossa on myös runsaasti Zonta-toimintaan liittyviä asiakirjoja erityisesti hänen toimikaudeltaan Zonta International -järjestön presidenttinä 1968–1970.

Sipilän presidenttiehdokkuuteen liittyviä asiakirjoja arkistossa on melko vähän. Toimintaan kotimaassa liittyy kuitenkin mm. laaja tapahtumien ja matkojen aineisto. Tässä aineistossa on puheita, esitelmiä, matkasuunnitelmia, kirjeenvaihtoa sekä luonnosasiakirjoja.

Arkistoon sisältyy runsaasti valokuvia. Osa valokuvista on jätetty alkuperäiseen yhteyteensä eri asiakokonaisuuksiin, mutta erillään olleet valokuvat on järjestetty omaksi kokonaisuudekseen. Valokuvat liittyvät pääosin Sipilän työtehtäviin ja matkoihin. Perhekuvia tai yksityisluonteisia kuvia aineistossa on vain muutamia.

 

kirjoittaja on Suomen YK-liiton tapahtumakoordinaattori

 

Lähteet:

Kaija Valkonen: Helvi Sipilä, Naisena ihmiskunnan asialla, 1999.

Marika Virta: Naisten asialla – Helvi Sipilä Yhdistyneiden kansakuntien apulaispääsihteerinä 1972–1980, pro gradu 2018.

Ritva Sievänen-Allen & Karmela Belinki: Suomalaisia vaikuttajanaisia. Kohti vuotta 2000, 1998.

Muistot: Helvi Sipilä. HS 15.5.2011. https://www.hs.fi/muistot/art-2000002626850.html

Nämä kaikki lasikatot neljän lapsen äiti Helvi Sipilä rikkoi. Seura 21.5.2017. https://seura.fi/ihmiset/helvi-sipila-rikkoi-aikansa-lasikattoja-neljan-lapsen-aiti-oli-ensimmainen-nainen-ykn-apulaispaasihteerina-ja-suomessa-presidenttiehdokkaana/

Helvi Sipilän arkisto tutkijoiden käyttöön. Kansallisarkiston uutiset 12.4.2016. https://arkisto.fi/index.php?mact=News,cntnt01,detail,0&cntnt01articleid=1705&cntnt01returnid=61

Helvi Sipilä 100 vuotta: “Maailman keisarinna” raivasi tietä naisten oikeuksille. UN Women 8.3.2015. https://unwomen.fi/uutiset/helvi-sipila-100-vuotta-maailman-keisarinna-raivasti-tieta-naisten-oikeuksille/

100 tarinaa rauhasta: Helvi Sipilä. Rauha.org 15.8.2015. http://rauha.org/38-helvi-sipila/

Helvi Sipilä oli peräänantamaton naisten oikeuksien puolestapuhuja. UNRIC, 2.6.2009. https://unric.org/fi/helvi-sipila-oli-peraanantamaton-naisten-oikeuksien-puolestapuhuja/

90-vuotias Helvi Sipilä on tehnyt monta mahdotonta asiaa mahdolliseksi. Lakimiesuutiset, arkistot 2005. https://lakimiesuutiset.fi/90-vuotias-helvi-sipila-on-tehnyt-monta-mahdotonta-asiaa-mahdolliseksi/

"Miten olisi jos puhuisimme naisista?" – rautarouva Helvi Sipilä mursi lasikattoja jo sotavuosina. YLE, 7.7.2015. https://yle.fi/uutiset/3-8132730

Helvi Sipilä muistelee omaa sankaritarinaansa. HS, 20.3.1999. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003786851.html