Koronavirus on juuri nyt saavuttamassa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Köyhyyden, kriisien ja katastrofien keskellä on jo valmiiksi pulaa puhtaasta vedestä, saippuasta ja terveydenhuollosta.

Auta heikoimmassa asemassa olevia ja tue YK:ta pandemian pysäyttämisessä!

Lahjoita »

Uutinen

Siirtolaisuus on välttämätön vauhdittaja vanhenevan Euroopan talousrattaissa

Maahanmuuttajat pyörittävät merkittävää osaa eurooppalaisten maiden taloudesta siitä riippumatta, kutsutaanko heitä siirtolaisiksi, pakolaisiksi tai vierastyöläisiksi. Populismin pelossa läheskään kaikki maanosan hallitukset eivät suostu myöntämään, että muualta tulevia tekijöitä tarvitaan jatkossa yhä enemmän.

siirtotyöläisiä Euroopassa
Kuva: Legoupi S. / ILO.

"Vierastyöläiset eivät vie ihmisten työpaikkoja, vaan tukevat hämmästyttävällä tavalla vastaanottajamaiden taloutta", ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow muistuttaa. "Luulimme että tämä tosiasia olisi jo vuosituhannen vaihteessa lyönyt läpi ihmisten ajattelussa, mutta sen ymmärtäminen on edelleen todella vajavaista."

Maailman 258 miljoonasta siirtolaisesta yli 164 miljoonaa luokitellaan siirtotyöläisiksi. He tekevät työtä oman kotimaansa ulkopuolella väliaikaisesti, tilapäisesti, jopa pysyvästi mitä erilaisimmilla järjestelyillä  - ja mitä erilaisimmissa työoloissa.

Myös liikkeelle lähdön syyt vaihtelevat: osa on tullut uuteen maahan kutsuttuna määräaikaiselle keikalle, osa oma-aloitteisesti työnhakuun, monet alunperin pakolaisina turvapaikkaa etsimään. Lukemattomat ovat liikkeellä vailla virallista statusta, mikä tekee heistä helposti hyväksikäytettäviä ja alttiita törkeällekin kaltoin kohtelulle.

Osa työn ja talouselämän historiaa ja tulevaisuutta

Muualta tulleiden tekijöiden työllä on autettu tuuppaamaan talouskasvuun niin sodan raunioista aikanaan noussut Länsi-Saksa kuin kansankotiaan teollisuustuotannolla rahoittanut Ruotsikin.

Läntinen Eurooppa koki toisen maailmansodan päätyttyä talousbuumin, joka synnytti nopeimmin kasvaneilla alueilla täystyöllisyyden ja työvoimapulan. Apuun kutsuttiin maahanmuuttajat: esimerkiksi Länsi-Saksa otti 1950-luvulta alkaen kahden vuosikymmenen aikana vastaan arviolta kaksi miljoonaa vierastyöläistä. 1960-luvun aikana lähes 200 000 suomalaista muutti puolestaan työn perässä Ruotsiin.

Nyt maahanmuuttajia kaivataan jo korjaamaan vanhenevan Euroopan vinoutuvaa väestöpyramidia. Parhaillaankin vierastyöläiset auttavat ylläpitämään maanosan uusien nousevien talouksien kasvua.

"Tärkeintä on ymmärtää, että siirtolaisuudesta on tulossa hyvin tärkeä, todennäköisesti kasvava osa työn tulevaisuutta", kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääjohtaja Guy Ryder tähdentää. "Ja se ei ole huono, vaan hyvä asia."

"Koko liiketoiminnan historia, myös työmarkkinoiden historia on yhteydessä siirtolaisuuteen, emme voi kieltää sitä", työnantajien kansainvälisen kattojärjestön IOE:n pääsihteeri Roberto Suárez Santos muistuttaa. "Jos todella haluat parantaa mahdollisuuksia korjata osaamisvajetta työmarkkinoilla, ratkaisu on hyvin usein muualta tulevat työntekijät."

Maa, joka torjuu pakolaiset, mutta ottaa vierastyövoiman

Euroopan unionin nopeimmin kasvaviin talouksiin kuuluu Puola, josta tuli EU:n jäsen vuonna 2004. Unionin sisällä Puola tunnetaan ns.Visegrád-ryhmästä, johon kuuluvat Puolan lisäksi Tsekki, Slovakia ja Unkari. Ne kaikki haluavat pitää maahanmuuttoa ja pakolaisten vastaanottoa koskevat päätökset tiukasti omissa käsissään. Maat kieltäytyvät osallistumasta pakolaiskiintiöihin ja vastustavat sitä, että pakolaisuuden aiheuttamat vastuut ja kustannukset tasattaisiin EU:n jäsenmaiden kesken, kuten EU:n komissio on ehdottanut.

Puola on myös kieltäytynyt allekirjoittamasta siirtolaisuutta koskevaa YK:n kompaktia.

Puolan hallitusta johtaa konservatiivinen Laki ja oikeus -puolue, jonka julkikuvaan kuuluvat perinteisten arvojen puolustaminen, kansallismielisyys sekä ratsastaminen maaseutuväestön muukalaisvastaisilla tuntemuksilla. Puolueen linjauksilla maa on ajautunut konfliktiin EU:n kanssa mm. oikeuslaitoksen riippumattomuudesta. 

Vähemmän tunnettua on se, että Puolasta on muutamassa vuodessa tullut merkittävä maahanmuuttajien vastaanottajamaa. Vuonna 2018 Puola otti vastaan vierastyöläisiä EU:n ulkopuolelta enemmän kuin mikään muu jäsenmaa - lähes viisi kertaa enemmän kuin Saksa. Samaan tahtiin Puolaan virtasi työvoimaa Aasian maista, Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja muualta EU:n ulkopuolelta myös viime vuonna.

Puolassa on 38 miljoonaa asukasta. Vielä vuonna 2011 maassa asui vain noin satatuhatta ulkomaalaista, mutta tilanne on muuttunut nopeasti.

Vuodesta 2014 lähtien maahan on tullut työn perässä pelkästään ukrainalaisia jo lähes kaksi miljoonaa. Viimeksi kuluneen kolmen vuoden aikana Puolaan on lisäksi muuttanut esimerkiksi 36 000 vierastyöläistä Nepalista, 20 000 Intiasta ja 18 000 Bangladeshista. Kaikki ovat tulleet maahan laillisesti ja viisumeilla, eivät pakolaisina tai turvapaikanhakijoina.

Viime vuonna Puola myönsi noin 24 000 Nepalin, Intian ja Bangladeshin kansalaiselle pitkäaikaiset viisumit maassa oleskeluun ja työntekoon.

Hallituksen "likainen salaisuus"

Luvut kokosi puolalainen talousinstituutti Lontoossa ilmestyvälle Economist-lehdelle. Lehti kysyy artikkelissaan, miksi Puolan johtavat poliitikot ovat julkisuudessa hiiren hiljaa näistä vierastyöläisistä. Kun yksi ministereistä erehtyi haastattelussa myöntämään, että maahanmuuttajat ovat tarpeellisia Puolan talouskasvulle, hän sai potkut.

Economistin mielestä selitys on yksinkertainen - ja kaksinaamainen. Puolan hallitus ei halua suututtaa vanhoillista ja muukalaiskammoista äänestäjäkuntaansa, vaan yrittää pitää asian pois julkiselta agendalta kuin jonkin likaisen salaisuuden.

Äänestäjiä varjellaan siltä tosiasialta, että potkut saanut ministeri oli oikeassa. Ilman vierastyöläisiä Puolan viime vuosien talouskasvu ja vaurauden lisääntyminen ei olisi ollut mahdollista. Ja jos kasvu halutaan pitää voimissaan, maahanmuuttajia tarvitaan vielä lisää.

Vielä vähän ennen vuoden 2004 EU-jäsenyyttä Puola kamppaili pahojen talousvaikeuksien ja korkeimmillaan 20 prosentin työttömyysasteen kourissa. Nyt työttömiä on kolme prosenttia työvoimasta. Luku lähenee täystyöllisyyttä, mutta merkitsee käytännössä useilla aloilla työvoimapulaa.

Pulan helpottamiseen tarvitaan uusia maahanmuuttajia: puolalainen rekrytointiyhtiö on jo avaamassa Singaporeen toimistoa, jonka tehtävänä on hoitaa Aasian maista tulevien vierastyöntekijöiden asioita.

He tulivat jäädäkseen

Pitääkseen pyörät pyörimässä Puolan maahanmuuttokriittinen konservatiivihallitus on joutunut ottamaan käyttöön maahanmuuttopolitiikan, joka Economistin mukaan on Euroopan vapaamielisimpiä. Samalla se yrittää minimoida kaiken keskustelun monikulttuurisuudesta ja maahanmuuttajien kotouttamisesta.

Keskustelun sijaan valtapuolue näyttää toivovan, että maahanmuuttokysymys ratkeaa itsestään, kun vierastyöläiset aikanaan lähtevät. Mutta lähtevätkö he - ja voiko heitä päästää lähtemään?

Economistin haastattelemien asiantuntijoiden mielestä Puolan nykyhallituksen toive on katteeton. Maalla on joka tapauksessa edessään vaikea prosessi, jossa punnitaan maahanmuuton tuottamat yhteiskunnalliset jännitteet ja sen kiistattomat taloushyödyt.

Suomalaisia tehtaisiinsa houkutellut Ruotsi havaitsi jo varhaisessa vaiheessa, että sen kannattaa houkutella muuttajat jäämään ja pyrkiä integroimaan heidät ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Kun saksalaisille valkeni, että siirtolaiset ovat tulleet jäädäkseen, heitä ei ryhdytty ajamaan ulos. Liittokansleri Willy Brandt linjasi, että vierastyöläisten karkottaminen olisi "vastuutonta, epäinhimillistä ja täydellisen epätaloudellista".

Lue lisää: ILO on YK:n kokenein työrukkanen siirtolaisuutta koskevan Global Compactin edistämisessä

Jutun haastattelusitaatit ovart peräisin kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 2019 julkaisemasta videodokumentista ”In Search of Decent Work: the ILO and Labour Migration”.