Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Heikki Pietilä ja Suomen YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen kehottavat hallitusta nostamaan kehitysyhteistyömäärärahat sovitulle 0,7 prosentin tasolle. Pietilä ja Pietikäinen muistuttavat yhteisessä kannanotossaan, että kestävä rauha edellyttää ihmisten elinolojen pitkäjänteistä kohentamista.
"Yhä harvemmin rauhan turvaamiseen saati pysyvän rauhantilan luomiseen riittävät pelkät aseet", Pietilä ja Pietikäinen kirjoittavat. "Rauhanturvaajien tueksi tarvitaan avustusjärjestöjen ponnistuksia, joiden avulla lapset saadaan sotimasta koulun penkille, nuorille voidaan tarjota työtä turhautumien sijaan ja ihmiset saavat enemmän päätäntävaltaa omiin asioihinsa."
"Sekä maineemme että oman turvallisuutemme kannalta on tärkeää, että panostamme jatkossa enemmän myös kehitysyhteistyöhön. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat täyttäneet paikkansa. Nyt on suomalaisten poliitikoiden vuoro", Pietilä ja Pietikäinen kirjoittavat.
Suomen YK-liiton ja Suomen rauhanturvaajaliiton kannanotto kokonaisuudessaan:
Kestävä rauha edellyttää elinolojen kohentamista
Vuonna 1956 lähtivät ensimmäiset suomalaiset sinibaretit YK:n rauhanturvaoperaatioon Siinaille, joten rauhaturvatyötä on tehty jo viisi vuosikymmentä. Tänä aikana konfliktit ovat muuttuneet entistäkin monimutkaisemmiksi, kuten omat kokemuksemme esimerkiksi Afganistanista osoittavat. Yleensä taustalla on monimutkainen vyyhti köyhyyttä, korruptiota, huonoa hallintoa, kulttuurieroja, etnisiä ristiriitoja, luonnonvarojen hyödyntämiskiistoja ja historiallisia tekijöitä. Yhä harvemmin rauhan turvaamiseen saati pysyvän rauhantilan luomiseen riittävät pelkät aseet.
Tänä päivänä rauhanturvaajan työ on paljon muutakin kuin rajojen valvontaa. Rauhanturvaajat auttavat kriisien repimiä yhteiskuntia takaisin jaloilleen ja luovat pohjaa kestävälle rauhalle. Tärkeintä on parantaa tavallisten ihmisten elinoloja, lisätä eri väestönryhmien välistä ymmärrystä ja tukea yhteiskuntarakenteiden kehittämistä.
Sotilaiden mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntien kehitykseen ovat kuitenkin rajalliset. Niin sinibarettien kuin muidenkin rauhanturvaajien tueksi tarvitaan kaikkia niitä YK:n ja muiden avustusjärjestöjen ponnistuksia, joiden avulla lapset saadaan sotimasta koulun penkille, nuorille voidaan tarjota työtä turhautumien sijaan ja ihmiset saavat enemmän päätäntävaltaa omiin asioihinsa. Vain siten rauha säilyy myös sen jälkeen kun sotilaat lähtevät.
Suomi tunnetaan rauhanturvaamisen suurvaltana, mutta pitkäjänteisessä kehitystyössä olemme vielä pieni tekijä. Sekä maineemme että oman turvallisuutemme kannalta on tärkeää, että panostamme jatkossa enemmän myös kehitysyhteistyöhön.
Tällä viikolla hallitus päättää budjettikehyksistä vuosille 2007-2011. Tuolloin selviää myös, kuinka tosissamme otamme nykymaailman vakauden ja hyvinvoinnin haasteet, ja millaisen signaalin lähetämme kansainväliselle yhteisölle nykyisistä edellytyksistämme rauhanturvaamisen suurvallaksi. Mikäli 0,7 prosentin tavoitteesta luovutaan, horjuttaa se myös EU:n yhteenlasketun kehitysaputavoitteen toteutumista ja lakaisee ongelman maton alle korkoa kasvamaan.
Määrärahat tulee nostaa luvatulle 0,7 prosentin tasolle mahdollisimman pian. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat täyttäneet paikkansa. Nyt on suomalaisten poliitikoiden vuoro.
Heikki Pietilä, Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja
Sirpa Pietikäinen, Suomen YK-liiton puheenjohtaja
Lisätietoja: Suomen YK-liiton toiminnajohtaja Helena Laukko: Tel. +358 9 231 50 507 / +358 40 556 0488