Uutinen

Parempaa vointia

Lääkärit leikkauksessa Mogadishussa, Somaliassa (Kuva: UN Photo/Tobin Jones)

Maailmalla kuolee puolet vähemmän lapsia kuin vielä 1990-luvun alussa. Suomessa itsemurhia tehdään puolet vähemmän kuin vajaa kolmekymmentä vuotta sitten. Mikä kaikki muu on muuttunut terveyden alalla paremmaksi – ja miten muutoksessa on onnistuttu?

Tukholmalaisen lääketieteellisen yliopiston opiskelijat ymmärtävät globaaleja terveyskysymyksiä huonommin kuin simpanssit, yliopiston professorit suurin piirtein yhtä hyvin kuin simpanssit.

Väite on peräisin vuonna 2017 kuolleen julkkistilastotieteilijä Hans Roslingin hulvattomasta TED-talk -esitelmästä, joka on katsottu yli 13 miljoonaa kertaa.

Rosling testasi opiskelijoita ja opettajia eri maiden lapsikuolleisuudesta. Ruotsalaisyliopistolaisten mielikuvat vaikuttivat jumiutuneen viidenkymmenen vuoden takaiseen tilaan, mutta maailma olikin välissä muuttunut radikaalisti – paremmaksi.

Jos alan opettajat ja opiskelijat voivat olla näin ulalla, miten mahtaa olla meidän muiden laita? Onko meiltä jäänyt merkittäviä muutoksia maailman terveydentilassa huomaamatta?

“Kun puhutaan köyhien maiden tilanteesta, luulen että monilla on liian negatiivinen kuva”, sanoo HUS:n infektiolääkäri ja Helsingin yliopiston kliininen opettaja Ville Holmberg

”Ihmiset ajattelevat tilanteen menevän koko ajan huonompaan suuntaan, vaikka viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on todellisuudessa menty todella paljon parempaan”, hän toteaa.

Holmberg vetää yhdessä terveydenhuollon hallinnon yliopisto-opettaja Karolina Tuomiston kanssa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kurssia, joka käsittelee globaaleja terveyskysymyksiä.

Mikä kaikki on siis nyt paremmin?

“Suurimpia saavutuksia viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ovat äitiys- ja lapsikuolleisuuden alentaminen, HIV-lääkehoidon kattavuuden nostaminen, infektiotautien ja onnettomuuksien aiheuttamien kuolemien osuuden vähentäminen ja yleisesti eliniän kasvu”, Karolina Tuomisto listaa.

Hän kertoo kolme esimerkkiä: vuosien 1990 ja 2015 välillä alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus väheni yli puolella. Äitiyskuolleisuus laski vuosien 1990 ja 2015 välillä globaalisti 45 prosenttia – eteläisessä Aasiassa kahdella kolmasosalla ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa puolella. Vuosien 2000 ja 2017 välillä tuhkarokkotapausten määrä aleni peräti 80 prosentilla.

Ville Holmberg on erityisen vakuuttunut siitä, miten malariakuolemien määrä on 2000-luvulla puolittunut vain 15 vuodessa.

Tartuntataudeista hän nostaa esiin myös HIV:n.

“Viimeisen 15–20 vuoden aikana on tapahtunut ihan selvä muutos, Holmberg sanoo.

“HIV-lääkkeiden saatavuus parantunut: nyt yli puolet maailman positiivisista saa lääkehoitoa, kun 10-15 vuotta sitten sitä sai vain kymmenen prosenttia. Uusia tapauksia on puolet vähemmän. Myös kuolemat ovat suunnilleen puolittuneet kymmenessä vuodessa.”

Viime vuosina omanlaisekseen menestykseksi voi lukea myös sen, miten vuosina 2014-2016 raivonnut ebolaepidemia saatiin vihdoin taltutettua. 

"Siinä onnistuttiin kansainvälisellä ja etenkin paikallisella yhteistyöllä Länsi-Afrikassa. Epidemian loppumisen ja ebolan paremman ymmärtämisen lisäksi merkityksellisintä oli rokotteen kehittäminen”, Tuomisto kertoo.

Miten näin suuret positiiviset muutokset ovat olleet mahdollisia?

“Globaalisti köyhyyden reipas vähentyminen on ollut osasyynä väestön terveyden parantumiseen”, Tuomisto sanoo.

“Tämä voidaan todeta etenkin elinajanodotteen parantumista tarkastellessa, mutta se liittyy hyvin läheisesti myös naisten ja lasten tilanteeseen ja infektioterveyteen.”

Absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä onkin laskenut yli puolella viimeisen 25 vuoden aikana. Alle 1,9 dollarilla päivässä edelleen elävien määrä on nyt ennätyksellisen pieni, 736 miljoonaa ihmistä. Muutos on ollut erityisen suurta Intiassa ja Kiinassa.

Tervehtymisen eteen on myös tehty tietoisesti töitä.

“Viime vuosikymmenten lisääntynyt yhteistyö ja globaalit aloitteet – kuten YK:n vuosituhattavoitteet – ovat vaikuttaneet etenkin äitiys- ja lapsiterveyteen sekä HIV:n, malariaan ja tuberkuloosiin liittyviin kamppailuihin positiivisella tavalla”, Tuomisto sanoo.

“Terveydentilasta on ruvettu järjestelmällisemmin keräämään tietoa ja tämän tiedon laatu ja eri maiden välisten terveystietojen vertailukelpoisuus on selvästi parantunut. Äitiys-ja lapsikuolemat ja syntymät rekisteröidään nyt lähes kaikkialla maailmassa.”

Nyt vuosituhattavoitteiden myötä alkanutta työtä jatketaan koko maailmassa vuonna 2015 sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden avulla. Edistystä seurataan globaalisti ja terveydelle on oma tavoitteensa.

Kehitystä muuallakin kuin köyhissä maissa

Suomessa syöpään sairastuneista 68 prosenttia on elossa viisi vuotta diganoosin saamisen jälkeen. Vuosien 2006 ja 2016 välillä elossaololuku parani viitisen prosenttiyksikköä.

“Syövät diagnosoidaan entistä aiemmin muun muassa seulontojen vuoksi. Myös hoidot ovat kehittyneet”, Tuomisto sanoo.

Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on vähentynyt meillä selkeästi parinkymmenen vuoden aikana.

“Taustalla on monta tekijää: tupakointi on vähentynyt, verenpainetta ja kolesterolia seurataan entistä tarkemmin ja hoito on parempaa”, Holmberg selittää.

Alkoholin käyttö on vähentynyt viidenneksellä vuodesta 2007, jolloin juopottelu tosin oli ennätyksellisellä tasolla. Alkoholin käytön väheneminen 2000-luvulla näkyy erityisesti nuorilla.

Myös itsemurhat ovat Suomessa puolittuneet parissakymmenessä vuodessa, samoin masennuspotilaiden itsemurhaluvut.

“Vaikka Suomessa kritisoidaan paljon terveydenhuoltojärjestelmää, kaiken kaikkiaan laatu on parantunut aiemmasta. Kehitys on hidasta, eikä sitä aina huomata”, Holmberg sanoo.

”Aloitin itse lääkärin työt parikymmentä vuotta sitten, ja joka taudissa huomaa jo, että hoitokäytännöt ovat ehtineet kehittyä.”

Tilanne ei ole auvoinen, mutta voi parantua

Kaikki ei ole tietenkään ruusuista. Eriarvoisuus terveydenhuollossa on suuri ongelma.

“Terveyserot köyhempien ja rikkaampien väestönosien välillä ovat suuria. Eroja on myös kaupunkilaisten ja maalla asuvien välillä, samoin työssäkäyvien ja työttömien välillä. Tämä pitää paikkansa niin globaalisti kuin Suomessa”, Tuomisto sanoo.

Kehitys voi ottaa myös takapakkia: samalla kun HIV-kuolleisuus Afrikassa ja Aasiassa on vähentynyt merkittävästi, tilanne Venäjällä on huonontunut. Euroopassa rokotuskattavuuden lasku ja tuhkarokkotapausten kasvu ovat uusia ongelmia.

Positiivisellakin kehityksellä voi olla negatiivisia seurauksia: kehittyvissä maissa infektiotautien vaarallisuus vähenee, mutta paremman elintason sairauksien – kuten sydän- ja verisuonitautien sekä ylipainoon liittyvien terveysongelmien – määrät kasvavat.

Lisäksi aseelliset konfliktit ja ilmastonmuutos huonontavat erityisesti kaikkein köyhimpien ja haavoittuvimpien ihmisten tervyttä ja hyvinvointia. Yli kahdella miljardilla ihmisellä ei ole käytössään asiallista vessaa ja maailmassa on edelleen satoja miljoonia ihmisiä, jotka näkevät nälkää.

Positiiviisen kehityksen esiin nostamisessa ei silti ole asiantuntijoiden mielestä mitään teennäistä.

Päinvastoin, on realismia tiedostaa, että moni asia on viime vuosikymmeninä muuttunut merkittävästi paremmaksi.

“Positiivisen näkeminen myös kannustaa jatkamaan panostusta asioiden parantamiseen – koska tulosta oikeasti tulee”, Karolina Tuomisto sanoo.

 

Lapsikuolleisuuden väheneminen

(Lähde: Our world in data)

Äitiyskuolleisuuden väheneminen

(Lähde: Our world in data)

Malariakuolleisuuden väheneminen

(Lähde: Our world in data)

Osuus alle 1-vuotiaista, jotka rokotettu jotain tautia vastaan

(Lähde: Our world in data)

 

Keräämme luettavaksenne tänä lukuvuonna hyviä uutisia maailmalta. Seuraile tunnistetta #parhaatuutiset ja some-kanaviamme (@UNAFinland Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa), niin pysyt kärryillä hyvistä uutisista. Kannattaa myös tilata uutiskirjeemme. Lue lisää hyviä uutisia täältä.

Hanke saa Euroopan unioninin Frame, Voice, Report -rahoitusta. Sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.