Uutinen

“On oivallettu, että ilmastonmuutos pitää hoitaa”

Viime vuosien suuri onnistuminen ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa on saavutettu laaja tietoisuus siitä, että nyt pitää toimia. Se näkyy myös Suomessa.

Ilmastomarssi
Ihmisiä ilmastomarssilla vuonna 2017. Kuva: Christian Bock.

Luulisi, että on lähes mahdotonta keksiä mitään positiivista sanottavaa ilmastonmuutoksesta. Viime syksynä hallitustenvälinen ilmastopaneeli julkaisi raportin, jonka mukaan lämpeneminen pitäisi pysäyttää puoleentoista asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, mutta nykytahdilla puolitoista astetta ylittyy jo kolmessakymmenessä vuodessa.

Silti suomalaiset asiantuntijat näkevät viime vuosissa paljon hyvää.

“Globaalisti on oivallettu, että ilmastonmuutos on olemassa ja se pitää hoitaa”, sanoo ilmastonmuutoksen parissa pitkään työskennellyt ajatuspaja Demoksen neuvonantaja Tuuli Kaskinen.
 

Muutos on tapahtunut monella tasolla.

EU-maat sopivat vuonna 2014 vuoteen 2030 mennessä toteutettavista ilmastotavoitteista. Niihin sisältyvät muun muassa40 prosentin leikkauksista kasvihuonepäästöihin ja uusiutuvan energian osuuden kasvattamisesta 32 prosenttiin.

“Tavoitteisiin ollaan pääsemässä, eikä päästövähennysten teko ei ole ollut niin vaikeaa kuin ajateltiin”, Kaskinen sanoo.

Globaalisti Pariisin ilmastosopimus vuonna 2015 oli suuri saavutus. Vaikka Yhdysvallat siitä vetäytyikin, on se silti maailman laajin ja siten kunnianhimoisin ilmastosopimus, joka kirittää kaikkien toimia.

Ja silloin kun ylemmällä tasolla on vitkuteltu, ovat kaupungit ja kunnat ovat ryhtyneet toimiin.

“Lähestulkoon kaikki vanhojen teollisuusmaiden pääkaupungitkuten vaikka Pariisi ja Lontoo ovat luvanneet luopua hiilestä tulevien vuosikymmenten aikana. Mukana on myös kaupunkeja kehittyvistä maista”, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä sanoo.

Myös moni pienempi kaupunki on mukana. Yhdysvalloissa osavaltiotasolla maan muuta linjaa vastaan vetää etenkin Kalifornia.

Jonkinlaista helpotusta on tuonut sekin, että maailman suurimman hiilidioksipäästöjen tuottajan Kiinan päästöt kasvoivat kyllä viime vuonna, mutta vähemmän kuin ennustettiin.
 

Myös elinkeinoelämä on alkanut ottaa ilmastonmuutoksen tosissaan.

Tuuli Kaskinen pitää erittäin merkittävänä sitä, että monet insitutionaaliset sijoittajat, esimerkiksi suomalaiset eläkerahastot, ovat alkaneet kiinnittää huomiota sijoituskohteiden ilmastovaikutuksiin. Se puolestaan vaikuttaa yritysten toimintaan.

Osa yrityksistä näkee ilmastonmuutoksen torjunnassa mahdollisuuksia: on yhä yleisempää, että yritysjohtajat vaativat poliitikoilta ilmastotoimia.

Jyri Seppälä pitää positiivisena välivaiheena myös sitä, että päästöjen esimerkiksi lentomatkojen aiheuttamien päästöjen kompensoinnin ympärille on syntynyt kysyntää. Kompensaatiot eivät saa kuitenkaan nousta liian keskeiseen rooliin, Seppälä näkee. 

“Se ei saa vähentää tarvetta vähentää henkilökohtaisia päästöjä.”
 

Seppälä ja Kaskinen näkevät edistystä myös puolueiden ja median suhteessa aiheeseen.

Suomen eduskuntavaaleissa kahdeksan puoluetta teki yhteisen ilmastojulistuksen ja aihe nousi vaalikeskustelujen keskiöön.

Erityisen merkittävää on, että myös laaja yleisö ymmärtää ilmiön uhkaavuuden ja vaatii toimia.

“Ilmastokeskustelu on tavoittanut ihan uuden kohderyhmän: ihan tavalliset kansalaiset”, Seppälä sanoo.

“He osaavat vaatia päättäjiltä raameja ja kunnianhimoisia tekoja”, hän jatkaa.

“Ihmisten huolella on iso rooli. Suomessa ilmastomarssille osallistui huhtikuussa 20 000 ihmistä enemmän kuin koskaan aiemmin. Nuorten ilmastomarssi, lakot ja liikkeet kertovat, että nyt ollaan oikeassa mittakaavassa”, Kaskinen sanoo.
 

Poliittisten toimien lisäksi teknologisella kehityksellä on valtava merkitys.

“Nytkin on jo olemassa puhtaampaa teknologiaa, mutta se on vielä turhan usein kalliimpaa saastuttavaan nähden. Uskon, että ensi vuosikymmenellä tapahtuu iso käänne, joka jouduttaa muutosta enemmän kuin nyt osaamme käsittääkään”, Jyri Seppälä sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi aurinkoenergian.

“Ensi vuosikymmenellä se on jo niin halpaa, että sitä kannattaa laittaa minne vain.”

Toinen odotettavissa oleva edistysaskel on sähkön varastoinnin kehittyminen.

“Kun se saadaan kehitettyä taloudelliseksi vaihtoehdoksi, voidaan kehittää synteettisiä polttoaineita, joita voisi käyttää vanhoissa polttomoottoriautoissa.”

Autoja ei siis pitäisi vaihtaa uusiin, jotta päästöjä saisi leikattua.

Seppälä näkee, että erityisesti vetytaloudesta puhutaan vielä. Siinä energiaa siirretään ja varastoidaan vedyn avulla. Ruotsissa on käynnissä hanke, jossa asuinrakennusten sähkö ja lämmitys tuotetaan täysin aurinkoenergialla, jota tukee vetyvarastointi.
 

Positiivisuudella on silti rajansa.

“On hyvä tajuta, että kukaan tutkija ei vielä tiedä, kuinka paljon ilmaston voi antaa lämmetä, ilman että siitä seuraa katastrofi”, Tuuli Kaskinen sanoo.

Vaikka onnistuisimme pysäyttämään lämpenemisen puoleentoista asteeseen, voi käynnistyä odottamaton reaktio. Siperian ikirouta voi alkaa sulaa tai meriin sitoutuneen hiilidioksidin vapautuminen voi muuttaa kaiken. Lämpeneminen kiihdyttää myös luonnon monimuotoisuuden katoa.

“Ilmastonmuutoksen suhteen tilanne ei koskaan tule olemaan se, että nyt homma on hoidettu. Kukaan ei voi sanoa, että näillä tietyillä toimenpiteillä varmasti selvitään. Se tekee asiasta katastrofaalisen vaikean.”
 

Onko optimismille sijaa? Viime vuosina on väitelty paljon siitä, onko positiivisuuden ja ratkaisujen korostaminen vai realististen kauhukuvien maalaaminen järkevämpi tapa viestiä ilmastonmuutoksesta. Keskustelua ruokki toimittaja David Wallace-Wellsin kauhistuttava artikkeli tulevaisuudestamme elinkelvottomalla planeetalla.

“Ihmisen mielenlaatuun tarttuu paremmin sellainen muutos, jota voi markkinoida positiivisuudella: jos ilmastoystävällinen keino on vaikka myös edullisempi. Vaikea juttu on tarvittavan muutoksen nopeus: se vaatii hankalia päätöksiä, jotka eivät ole kaikille mieleen. Aika iso osa yhteiskunnasta hyötyy siitä, että fossiilisia polttoaineita käytetään”, Seppälä sanoo.

Kaskinen painottaa, että ihmisiä motivoivat ja lannistavat erilaiset asiat, ja siksi on tärkeää viestiä sekä kauhun että toivon kautta.

“Jokainen meistä tuntee mummon, joka kuivattaa ja käyttää uusiksi kahvipussin suodattimet, ja jota motivoi säästäväisyys. Jokainen tunnistaa teknologiaan uskovan Tesla-kuskin, tai sen henkilön, joka menettää ilmastonmuutoksen vuoksi yöunensa. Sitten on se hahmo, jolle pääasia on että tehdään jotain. Ja vielä niin monia muunlaisia ihmisiä. Siksi on tärkeää motivoida ihmisiä monilla tavoilla.”

 

 

Ennusteet ilmaston lämpenemisestä

Eu-FVR-logot

Keräämme luettavaksenne tänä lukuvuonna hyviä uutisia maailmalta ja keskustelua kestävän kehityksen mahdollisuuksista. Seuraile tunnistetta #parhaatuutiset ja some-kanaviamme (@UNAFinland Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa). Kannattaa myös tilata uutiskirjeemme. Lue lisää uutisia täältä.

Hanke saa Euroopan unioninin Frame, Voice, Report -rahoitusta. Sisällöstä vastaa tuensaaja, eikä sen voida missään olosuhteissa katsoa heijastavan Euroopan unionin kantaa.