Uutinen

Nuoret, rauha ja turvallisuus - missä mennään Euroopassa?

Nuoret hakevat tietoa ja osallistuvat keskusteluun ihmisoikeuksista ja konflikteista entistä aktiivisemmin. He haluavat olla osa ratkaisua ja kysyvät “voinko minä vaikuttaa?” Miten nuorten osallisuutta edistetään rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä Euroopassa? 

Nuoria nuoret, rauha ja turvallisuus -koulutuksessa
Nuoria Euroopan neuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus -teemaisessa koulutuksessa. Kuva: Luca Scognamillo / North-South Centre of the Council of Europe

Maailmassa on nuoria enemmän kuin koskaan ennen ja he muodostavat suurimman osuuden konflikteissa kärsivistä siviileistä. Nuorten aktiivinen toimijuus rauhan edistämiseksi ja konfliktien lopettamiseksi on ajankohtaisempi kuin koskaan, kun aseellisia konflikteja on käynnissä lähes jokaisella mantereella maailmassa. 

Ukrainassa käytävä Venäjän hyökkäyssota on tuonut sodan ja väkivallan kuvat sekä todellisuuden lähemmäksi eurooppalaisten nuorten arkea sosiaalisen median, uutisten sekä rajat ylittävien ystävyyksien kautta. Nuoret hakevat tietoa ja osallistuvat keskusteluun ihmisoikeuksista ja konflikteista entistä aktiivisemmin. He haluavat olla osa ratkaisua ja kysyvät “voinko minä vaikuttaa?” 

YK:n päätöslauselma 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus (Youth Peace and Security, YPS-agenda) tarttuu tähän kysymykseen. Se hyväksyttiin YK:n turvallisuusneuvostossa vuonna 2015 ja tunnustaa ensimmäisen kerran nuorten roolin rauhan ylläpitäjinä ja edistäjinä. Päätöslauselma antoi alkusysäyksen vahvemman nuorisonäkökulman syntymiselle YK:ssa ja mursi aikaisempia käsityksiä nuorista vain konfliktien aiheuttajina tai uhreina. Se sisältää viisi painopistettä: nuorten osallistuminen, suojelu, konfliktien ennaltaehkäisy, kumppanuudet sekä aseistariisunta ja kotiuttaminen takaisin yhteiskuntaan. 

Keväällä 2022 EU julkaisi turvallisuus- ja puolustusalan strategisen kompassin, joka on toimintasuunnitelma EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kompassi on laaja selvitys nykyisestä EU:n puolustuksesta ja kokonaisturvallisuustilanteesta ja siinä Naiset, rauha ja turvallisuus -teemat ovat saaneet oman osionsa. Nuoret, rauha ja turvallisuus ei. Miten siis nuorten osallisuutta edistetään rauhan ja turvallisuuden kysymyksissä Euroopassa? 

EU:n nuorisostrategia 

Euroopan unionissa nuoria koskevat politiikkalinjaukset pohjautuvat EU:n nuorisostrategiaan, joka toimii jäsenmaiden yhteistyön kehyksenä vuosina 2019-2027. Strategian tarkoituksena on tukea 11 nuorisotavoitetta, jotka tuotettiin laajassa dialogissa eurooppalaisten nuorten kanssa vuosien 2017-2018 aikana. EU:n nuorisostrategia tähtää nuorten osallistumisen vahvistamiseen, yhteyksien luomiseen sekä vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen. Siinä ei silti käsitellä nuorten roolia rauhan edistäjinä ja konfliktien ratkaisijoina YPS-agendan käsittein. Nuorisostrategian teemat ja tavoitteet ovat kuitenkin yhteneväiset Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman kanssa ja se pohjaa positiivisen rauhan käsitteeseen. 

On silti huomionarvoista, etteivät Euroopan unionin komission nuoria koskevat toiminta-alat käsittele rauhan ja turvallisuuden kysymyksiä suoraan eivätkä hyödynnä YK:n päätöslauselman tuomaa legitimiteettiä. Miksi? Vaikka nuoret ovat sukupolvien ajan tehneet rauhantyötä ja konfliktien ratkaisemista ruohonjuuritasolla ja rauhanvälityksen niin sanotuilla epävirallisilla raiteilla, heidän osaamisensa ja roolinsa ymmärtämiseen rauhantyössä on herätty poliittisella tasolla vasta melko hiljattain (Ammanin nuorisojulistus ja YK:n päätöslauselma 2250 vuonna 2015). YK:n päätöslauselma nosti vuonna 2015 nuoret ensimmäistä kertaa rauhantyön ytimeen myös poliittisella tasolla konfliktien aikana ja niiden jälkeen, mutta sen toimeenpano ja sisällyttäminen EU:n politiikkalinjauksiin kansainvälisesti hakee vielä muotoaan. Lisäksi EU:n nuorisostrategiaa on valmisteltu aikana, jolloin Euroopassa ei ole ollut käynnissä aktiivista sotaa, mikä on voinut osaltaan vaikuttaa turvallisuuden käsitteen ymmärtämiseen sen perinteisessä mielessä konfliktien sovitteluna ja kriisinhallintana osana EU:n ulkosuhteita. 

EU:n ulkoiseen toimintaan liittyvä nuorisotoimintasuunnitelma 

EU julkaisi lokakuussa 2022 sen ulkoiseen toimintaan liittyvän nuorisotoimintasuunnitelman (Youth Action Plan), jonka keskiössä on ulkosuhteiden muokkaaminen yhteistyössä nuorten kanssa globaalisti, ja heidän omistajuutensa turvaaminen kestävän kehityksen tavoitteiden Agenda 2030:n, Pariisin ilmastosopimuksen ja Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan edistämiseksi. Prioriteeteiksi on siten nostettu kolme merkittävintä tätä sukupolvea ja sen tulevaisuutta koskevaa kansainvälistä sopimusta. Nuorisotoimintasuunnitelma on ollut kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilaisen lippulaivaprojekti ja nuoret ovat olleet hänen prioriteettinsa koko komissaarikauden ajan. 

Toimintasuunnitelmassa on kolme toiminnan pilaria, joilla rakennetaan kumppanuuksia ja valtavirtaistetaan nuoret EU:n ulkosuhteissa. Ne ovat samat kuin EU:n nuorisostrategiassa. Ensimmäiseksi sitouttamisella lisätään nuorten ääniä kaikilla politiikan ja päätöksenteon tasoilla. Toiseksi voimaannuttamisella taistellaan eriarvoisuuksia vastaan ja tarjotaan taitoja sekä resursseja nuorille. Tässä YPS-agendan näkökulmasta EU aikoo jatkossa kiinnittää erityistä huomiota konfliktialueilla eläviin lapsiin ja nuoriin. Kolmanneksi verkostoitumisella edistetään nuorten mahdollisuuksia vaihtaa näkemyksiä muiden maailman nuorten kanssa.  

Käytännössä toimintasuunnitelmaa toteutetaan muun muassa nuorten kaikupohjan “Youth Sounding Boardien ja EU-delegaatioiden neuvoa antavien nuorisorakenteiden avulla. Komissaari Jutta Urpilaisen Youth Sounding Board on 25 henkilön ryhmä, joka koostuu EU-maista ja sen kumppanimaista tulevista nuorista. Ryhmä avustaa komissiota parantamaan nuorten osallistumista ja voimaannuttamista EU:n ulkoisessa toiminnassa. Ryhmä on myös avustanut komissiota nuorisotoimintasuunnitelman laatimisessa. Delegaatioiden maatason, neuvoa antavat nuorisorakenteet luovat alustan säännölliselle keskustelulle nuorisojärjestöjen kanssa. Neuvoa antavia nuorisoryhmiä on perustettu jo esimerkiksi Zimbabween, Senegaliin ja Palestiinaan.  

Nuorisotoimintasuunnitelma ohjaa myös EU:n delegaatioiden työtä siten, että jokaisessa kumppanimaassa tulee jatkossa nimittää niin kutsuttu Youth Focal Point - henkilö, joka ottaa toimeenpanon ja nuorisoasiat omalle työpöydälleen. Vaikka kyseessä on globaali ohjelma, sen toimeenpanoa räätälöidään jokaisen kumppanialueen tai -maan tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. 

Toimintasuunnitelmaan kuuluu myös uusia aloitteita, joista kolme tärkeintä ovat nuoret ja naiset demokratiassa -aloite, rahasto nuorten voimaannuttamiseksi sekä Afrikan ja Euroopan nuorisoakatemia. Ohjaavia periaatteita ovat mm. ihmisoikeusperustaisuus, intersektionaalisuus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja Agenda 2030:n ohjenuora ketään ei jätetä.

Nuoret, rauha ja turvallisuus -agenda Ukrainassa 

Koska Ukraina ei ole EU:n jäsenvaltio, EU:n ulkosuhteiden nuorisotoimintasuunnitelma soveltuu rauhantyöhön myös Ukrainassa. 

Toimeenpannakseen Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendaa osana nuorisotoimintasuunnitelmaa, EU esimerkiksi aikoo edistää nuorisosensitiivisyyttä EU:n ennakkovaroitusjärjestelmissä sekä konfliktianalyysissä, sisällyttää YPS-agenda EU:n poliittiseen keskusteluun, kehittää konkreettinen ohjeisto nuorten roolista EU:n rauhanvälityksessä, kehittää henkilöstön osaamista, sisällyttää nuorisonäkökulma konfliktien ehkäisyyn ja kriisinhallintaan sekä tehdä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa edistääkseen nuorten positiivista roolia rauhantyössä. EU tulee myös päivittämään sen Lapset sotilaallisissa konflikteissa -ohjeita vuodelta 2008, jotka toimintasuunnitelman puitteissa koskevat 15-17 -vuotiaita. 

Nuorisotoimintasuunnitelma on uusi, joten on jäätävä odottamaan millä tavalla se tulee näkymään Ukrainassa. EU on jo tunnustanut että YPS-agendan osa-alueet ovat tärkeitä Ukrainassa. Olisi tärkeää, että niin ukrainalaiset kuin EU-maiden nuoret pääsisivät verkostoitumaan toistensa kanssa ja etenkin ukrainalaisten nuorten roolia kestävän rauhan rakentamisessa edistetään. Nuorille Ukrainassa on annettava mahdollisuus osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon myös sodan aikana. Sotaa pakeneville nuorille taas on tarjottava suojelua. Suojelu onkin mainittu EU:n toimintasuunnitelmassa epäsuorasti; EU aikoo koulutuksen saralla tarjota ukrainalaisille nuorille pakolaisille pääsyn koulutukseen sekä kunnostaa tuhoutuneita kouluja Ukrainassa ja näin suojella nuorten tulevaisuutta. 

EU:ssa ei siten ole vielä sisäistetty täysin kaikkia YPS-agendan painopisteitä, sillä esimerkiksi kouluun pääsy on osa suojelua, mutta sitä ei ole mainittu EU:n nuorisotoimintasuunnitelma-dokumentin Nuoret, rauha ja turvallisuus -osuudessa. EU:n on siis edelleen valtavirtaistettava agenda sen kaikkiin relevantteihin toiminta-alueisiin, jotta se voi toimia sen edistämiseksi.

Euroopan maiden kansalliset toimintasuunnitelmat 

Vaikka EU:ssa Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselmaa ei ole sisällytetty osaksi nuorisostrategiaa tai turvallisuus- ja puolustusalan strategista kompassia, monet Euroopan maat ovat tehneet kansallisia aloitteita ja omaksuneet päätöslauselman osaksi omaa sisäpoliittista toimintaansa. Suomi julkaisi vuonna 2021 maailman ensimmäisenä maana oman kansallisen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelman siitä, miten se aikoo neljän vuoden aikana lisätä nuorten osallisuutta rauhantyössä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja radikalisaatiota, suojella nuoria vihapuheelta, ottaa nuoret kumppaneiksi päätöksentekoon sekä lisätä konfliktialueilta tulevien nuorten integraatiota ja osallisuutta yhteiskunnassa. Suomen toimintaohjelma on valmisteltu ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen yhteistyössä ja sen taustavoimana on toiminut kansalaistoimijoiden muodostama 2250 verkosto.  

Samankaltaisia verkostoja ja kumppanuuksia on luotu myös muualla Euroopassa, kuten Saksassa, Ruotsissa, Italiassa ja Albaniassa, mutta maat eivät ole julkaisseet omia toimintaohjelmiaan. Suomella on hyvä asema tukea poliittisesti muita Euroopan maita niiden toimintaohjelmien laatimisessa. Lisäksi sillä on soihdunkantajana mahdollisuus vaikuttaa EU:ssa YPS-teemojen vahvempaan omaksumiseen, jotta YK:n päätöslauselman toimeenpano toteutuu jäsenmaiden sitoumusten mukaisesti ja sen legitimiteetti YK:ssa ja EU:ssa vahvistuu.

 

Artikkeli tuotettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella.